Ylen torstaina julkaisema ”koulukone” on kohauttanut tutkijoita ja politiikkoja. Koneen avulla voi verrata S2-oppilaiden määrää kunnan koulujen välillä.
S2-oppilailla tarkoitetaan oppilaita, jotka opiskelevat suomea toisena kielenään.
Koulukone näyttää S2-oppilaiden osuuden lisäksi koulun päättäneiden keskiarvon sekä koulun alueen mediaanitulon, työllisyysasteen ja korkeakoulutettujen määrän.
Voit tutustua koulukoneeseen Ylen artikkelissa.
Lue lisää: Tutkimuspäällikkö: Ylen koulukonetta ei olisi pitänyt julkaista
Turun osalta kone paljastaa valtavat erot. Varissuon koulussa S2-oppilaiden osuus on 80 prosenttia. Myös muissa Varissuon kouluissa, Turun kansainvälisessä koulussa (65 prosenttia) ja Turun normaalikoulussa (62 prosenttia) S2-oppilaiden osuus on suuri.
S2-oppilaiden osuus on merkittävä myös Lausteen koulussa (65 prosenttia). Molemmilla alueilla asuu paljon maahanmuuttajia.
Häntäpäässä Steiner-koulun ja ruotsinkielisten koulujen jälkeen ovat Raunistulan koulu, Wäinö Aaltosen koulu, Paattisten koulu, Yli-Maarian koulu ja Haarlan koulu. Näissä kouluissa S2-oppilaiden osuus vaihtelee kolmen ja viiden prosentin välillä.
Turun kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalosen mukaan Turussa asuinalueet ovat voimakkaasti eriytyneitä.
Turun kasvatus- ja opetusjohtajalle Timo Jaloselle erot S2-oppilaiden määrässä koulujen välillä eivät tule yllätyksenä.
”Se pitää paikkaansa. Erot ovat Turun sisällä melkoisen suuria erityisesti alakoulujen välillä”, Jalonen myöntää.
Jalosen mukaan tilanne johtuu siitä, että Turussa asuinalueet ovat voimakkaasti eriytyneitä.
”Kaavoitus- ja asuntotilanne tietysti johtavat tähän.”
Hän pohtii, että esimerkiksi vieraskieliset ihmiset saattavat myös omasta halustaan hakeutua paikkoihin, joissa jo asuu paljon vieraskielisiä.
Muissa suurissa kaupungeissa erot eivät ole yhtä isoja. Vain Vantaan Kytöpuiston koulussa päästään Varissuon koulun kaltaisiin lukemiin S2-oppilaiden määrässä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2017 tekemässä tutkimuksessa selvisi, että etninen eriytyminen on voimakkainta juuri Turussa. Eriytyminen eli segregaatio tarkoittaa, että köyhät ja rikkaat sekä suomalais- ja ulkomaalaissyntyiset keskittyvät asumaan yhä useammin eri alueille.
VarissuoLLA mediaanitulo on noin 1 600 euroa kuukaudessa, korkeakoulutettuja on 17 prosenttia ja työllisyysaste on 48 prosenttia. Lausteella luvut ovat vain hieman parempia.
Sen sijaan Hirvensalossa, jossa S2-oppilaita on vain muutama prosentti, mediaanitulo on noin 2 500 euroa, korkeakoulutettuja 45 prosenttia ja työllisyysaste 68 prosenttia.
”Tämä on hyvin haastava tilanne, koska ihmisillä on oikeus, niin kantasuomalaisilla kuin maahanmuuttajillakin, asua omilla rahoillaan ihan missä hyvänsä. Eriytyminen on Turussa hyvin voimakasta”, Jalonen kommentoi.
Turussa peräti neljässä koulussa S2-oppilaiden osuus on yli puolet koulun oppilaista. Turun normaalikoulussa osuus on 62 prosenttia.
Valtioneuvoston julkaisussa vuodelta 2021 Varissuon koulun johtaja Nana Lampi kirjoittaa, että koulussa lähes 90 prosenttia oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
”Meillä on luokkia, joissa on vain pari suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Monessa tapauksessa heillä on muita oppimiseen tai käytökseen liittyviä haasteita. Monen suomea äidinkielenään puhuvan oppilaan sosioekonominen tausta on heikko. Kielen oppiminen tällaisessa ympäristössä on haastavaa. Vertaisoppimista ei juurikaan tapahdu”, Lampi taustoittaa.
Valtaosa vieraskielisistä oppilaista on kuitenkin syntynyt Suomessa, Lampi kirjoittaa.
”Heistä melkein kaikki ovat olleet jo päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Arviomme mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5-vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa. Samat oppilaat kuitenkin saattavat kokea osaavansa kieltä hyvin, koska he pärjäävät suullisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa puolikielisessä ympäristössään.”
Lampi kuvaili lasten puhuvan yksinkertaistettua ”varissuomea”, johon kuuluu rajattu sanasto.
”Viime vuosina olemme havainneet uuden ilmiön. Vieraskieliset lapset ovat alkaneet käyttää keskinäiseen kommunikointiinsa Youtube-videoista oppimaansa englantia, joka on helpompaa kuin suomi.”
Koulun johtaja oli huolissaan siitä, että tilanne syrjäyttää oppilaat kielellisesti, eikä heillä välttämättä ole mahdollisuuksia hakeutua haluamiinsa jatko-opiskelupaikkoihin.
Oppilaiden pakkosiirrot eivät ole toimiva ratkaisu, Jalonen muistuttaa.
Jalosen mukaan kaupunki on miettinyt paljon vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi.
”Varissuolaiset tuntuvat olevan itse kovin tyytyväisiä ja kiintyneitä omaan alueeseensa, niin kantaväestö kuin maahanmuuttajat.”
Kaupunki on yrittänyt tiedottaa asukkaita päiväkotivierailuilla, että suomen kielen oppimisen kannalta olisi hyvä pohtia, onko järkevää muuttaa asumaan näin maahanmuuttajavaltaiselle alueelle, Jalonen kertoo.
”Ja jos siellä tykkää asua, olisiko järkevää laittaa lapsi johonkin sellaiseen päiväkotiin ja myöhemmin peruskouluun, jossa maahanmuuttajilla ei olisi näin suurta enemmistöä.”
Tiedotusta on kokeiltu eri kielillä. Tuloksetta.
”Sen vaikutus on ollut vähäinen, kenties jopa aivan nollatasolla.”
Kaupunki on myös pohtinut sitä, pitäisikö oppilaita kuljettaa maahanmuuttajalähiöistä kouluun muualle. Pohdinnat ovat kaatuneet ”juridisiin ongelmiin”.
”Millä perusteella valittaisiin nämä oppilaat, joita lähdetään pakotetusti kuljettamaan muualle?”
Varissuon sijainti kaupungin laidalla hankaloittaa myös oppilaiden siirtämistä suuntaan tai toiseen, Jalonen muistuttaa.
””Olen huolissani koulushoppailusta. Keskustelu menee helposti väärille urille. Puhutaan hyvistä ja huonoista kouluista. Ei Suomessa tai Turussa ole hyviä tai huonoja kouluja.”
S2-oppilaiden koulukohtaisesta määrästä uutisoimisen on kritisoitu johtavan niin sanottuun koulushoppailuun. Jalonen huomauttaa, että kyse on vuosikymmeniä kestäneestä ilmiöstä.
”Olen huolissani koulushoppailusta. Keskustelu menee helposti väärille urille. Puhutaan hyvistä ja huonoista kouluista. Ei Suomessa tai Turussa ole hyviä tai huonoja kouluja.”
Jalonen pitää ”absurdina ajatuksena”, että S2-oppilaiden määrä kertoisi siitä, onko koulu hyvä vai huono.
Ylen koulukoneen väitetään tarjoavan hyväosaisille keinon koulushoppailla. Jalonen toteaa, että tiedot saa selville halutessaan muutenkin.
”Jokainen Turussa asuva tietää, missä meillä asuu paljon maahanmuuttajia. En usko, että kenenkään viisaus on lisääntynyt tai vähentynyt tämän selvityksen seurauksena. Jos joku olisi ollut näistä kiinnostunut, olisin voinut itse toimittaa nämä luvut uteliaalle kuntalaiselle.”
Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.
