”Olen huolissani katuväkivallan kasvusta”, sanoo Lounais-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Risto Lammi.
Alueen väkivallanteot julkisilla paikoilla ovat hänen mukaansa keskittyneet etenkin Turun, Porin, Salon ja Rauman keskustoihin. Osa väkivaltaisesti käyttäytyvistä on alle 15-vuotiaita lapsia.
”Noin puolet nuorten tekemistä tapauksista keskittyy julkisille paikoille kuten kouluihin, pihoihin ja puistoihin”, Lammi sanoo.
Väkivaltaan syyllistyvät niin tytöt kuin pojat.
Viime vuonna Lounais-Suomen poliisi kirjasi 2 101 yleisellä paikalla tapahtunutta pahoinpitelyä. Tämä tarkoittaa lähes kuutta pahoinpitelyä joka päivä. Kokonaismäärä oli 17,5 prosenttia enemmän kuin koronaa edeltävänä vuonna 2019. Luvussa ovat mukana kaikenikäisten tekemät väkivaltaisuudet.
Lisäksi julkisilla paikoilla on tapahtunut muun muassa ryöstöjä, vahingontekoja ja vakavia väkivaltarikoksia.
Lue lisää: Nuorten väkivalta on kasvanut ”räjähdysmäisesti”, sanoo Lounais-Suomen poliisi
Nuorten ja aikuisten väkivaltaisuus katukuvassa alkoi kasvaa viime keväänä, kun yhteiskunta aukesi kunnolla koronapandemiaan liittyneiden rajoitusten hellitettyä.
”Kesän jälkeen katsoin, että tilanne on niin paha, että meidän oli ryhdyttävä uusiin toimiin”, Lammi sanoo.
Tietyt baarit, ravintolat, korttelit tai kaupunginosat vaativat Lammin mukaan jatkuvaa huomiota väkivaltaisen käyttäytymisen takia.
Hänen mukaansa poliisilaitoksella ei ole tietoa katuväkivallan kasvun juurisyistä, mutta tilannetta on yritetty hillitä monin konstein.
Poliisilaitoksella lisättiin viime vuonna ennaltaehkäisevää toimintaa nuorten parissa, liikennepoliisien töitä suunnattiin levottomille alueille ja poliisi on yrittänyt olla aiempaa enemmän esillä julkisilla paikoilla kuten huoltoasemilla, kauppakeskuksissa, toreilla ja puistoissa, Lammi luettelee.
Lisäksi valvonta- ja hälytystehtäviä hoitavien poliisien voimavarat on Lammin mukaan yritetty kohdentaa sellaisiin paikkoihin ja ajankohtiin, jolloin poliisi pystyy estämään väkivaltatilanteita tai katkaisemaan niitä nopeasti.
”Olemme pyrkineet paikantamaan paikkoja, jotka vaativat jatkuvasti huomiotamme väkivaltaisen käyttäytymisen takia. Nämä ovat analyyseihimme perustuvia pistemäisiä paikkoja”, Lammi sanoo.
Tällaisia voivat olla esimerkiksi tietyt baarit, ravintolat, korttelit tai kaupunginosat. Lammi ei suostu nimeämään yhtäkään paikkaa suoraan.
”Viranomaisena pyrimme poliisissa toimimaan neutraalisti, ettemme leimaa asuinaluetta tai yritystä”, Lammi sanoo.
Onko se leimaamista, jos kerrotaan, mitä jossain tapahtuu?
”En sanoisi niinkään. Näissä asioissa on harvoin yksi totuus, ja tilanteet vaihtuvat. Mielestäni on syytä noudattaa hyvää ja neutraalia viestintätapaa”, Lammi vastaa.
Kysymykseen siitä, eikö ihmisillä ole oikeutta tietää, missä väkivaltaa esiintyy julkisilla paikoilla, Lammi vastaa toistamalla, että poliisi pyrkii olemaan tiedottamisessaan neutraali.
Hänen mukaansa tilanteet voivat vaihdella nopeasti eri paikoissa ja eri aikoina.
”Alueen tai paikan leimaaminen vaaralliseksi voi siksi olla haastavaa.”
Lammin mukaan jollain tietyllä alueella tapahtuvista väkivallanteoista voi vastata varsin pieni joukko, jolloin asiasta voi välittyä virheellinen kuva julkisuuteen.
Poliisi on Lammin mukaan lisännyt yhteistyötä myös yksityisen turvallisuusalan kanssa. Lammi on tietoinen viime kuukausina esiin nousseista ongelmista, jotka liittyvät esimerkiksi vartijoiden toimintaan ja voimankäyttöön.
”Julkisuudessa olleista tapauksista olen uutistietojen varassa. Tiedossani ei ole, että Lounais-Suomen alueella olisi ainakaan toistaiseksi tullut esille tällaisia asioita”, Lammi sanoo.
Hänen mukaansa poliisin yhteistyö yksityisen turvallisuusalan kanssa on järkevää, koska kaikilla on yhteinen tavoite: turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitäminen.
Poliisi on turva-alan lupien myöntäjä ja valvova viranomainen. Lammin mukaan on tärkeää, että tämä rooli pysyy yhteistyöstä huolimatta selkeänä.
Lue lisää: HS-selvitys: Tällaisia väkivaltarikoksia Securitaksen työntekijät ovat tehneet
Tänä vuonna Lounais-Suomen poliisilaitoksen tavoitteena on saada katuväkivalta selvään laskuun.
”Vuodesta 2021 vuoteen 2022 nousua oli yli 30 prosenttia. Tästä pitää päästä merkittävästi alaspäin. Mitään selvää prosenttitavoitetta ei kuitenkaan ole, Lammi sanoo.
Hänen mukaansa lisääntynyt väkivalta yleisillä paikoilla kuormittaa niin poliisitutkintaa kuin hälytystehtävätoimintaa.
”Näiden rikosten selvitysaste on kuitenkin hyvä. Meillä rikostutkinta on parantanut tehoaan”, Lammi sanoo.