”Illat venyvät, ja aamuisin väsyttää” – Eeva Yrttiaho, 16, viettää puhelimella seitsemän tuntia päivässä

Jos et selaa iltaisin kännykkää, voit pudota pois kaveripiiristä.

Näin kertovat Kerttulin lukiossa opiskelevat Kia Perttula, 17, Daniel Selin, 17, Hiski Valkeinen, 17, ja Eeva Yrttiaho, 16.

Sosiaalinen paine on kova: nuoret kertovat ”roikkuvansa puhelimella”, koska he haluavat pysyä kärryillä siitä, mitä kaveripiirissä tapahtuu.

”Kaikki kaverit ovat siellä. Puhelin on helppo tapa katsoa, mitä muille kuuluu ja mitä he tekevät”, nuoret toteavat.

Psykologi kertoi Helsingin Sanomissa keskiviikkona, että moni nuori ei halua tai pysty poistumaan kotoaan, koska puhelin on ulkomaailmaa tärkeämpi.

Lue lisää: Vastaanotolle saapuu täysin lukossa olevia nuoria: Psykologi kertoo mitä älylaitteet voivat pahimmillaan tehdä

HS Turku kävi kysymässä lukiolaisnuorilta, miten he suhtautuvat asiaan.

Nuoret kertovat, että kun iltaisin koulun ja harrasteiden jälkeen olisi aikaa levätä, he tarttuvatkin puhelimiin.

Lepoaika ei olekaan oikeaa lepoa, kun sen käyttää puhelimella keskusteluun kavereiden kanssa, Yrttiaho toteaa.

”Illat venyvät, ja aamuisin väsyttää”, hän lisää.

Hiski Valkeiselle puhelin on tärkeä väline jokapäiväisessä yhteydenpidossa, mutta se on välttämätön myös arjen koordinoinnin kannalta. Kuva: Jonna Rönkä HS

Valkeiselle puhelin on tärkeä väline jokapäiväisessä yhteydenpidossa, mutta se on välttämätön myös arjen koordinoinnin kannalta.

”Kaikki harrastustiedotteet, aikataulut ja tärkeät infot tulevat puhelimeen, samoin koulujutut. Tiedon luokkahuoneesta tai esimerkiksi lounasruokalistasta saa nopeasti puhelimesta.”

Selin viettää puhelimen sijasta ruutuaikaa enimmäkseen tietokoneella. Hän tarttuu luuriin herkästi silloin, kun on tekemässä jotakin, mikä ei vaadi keskittymistä. Perttulalle ja Yrttiaholle puhelin on viihdyke, johon tartutaan niissä hetkissä, kun on ”tyhjää”.

”Nuoret ovat tottuneet täyttämään tyhjän tilan jollakin ärsykkeellä, puhelin on helppo keino löytää tekemistä ja ajantäytettä”, Perttula kertoo.

Kerttulin lukiota käyvät Daniel Selin (vas.), Kia Perttula, Eeva Yrttiaho ja Hiski Valkeinen toteavat, että suurin osa ruutuajasta kuluu videoiden katseluun tai kavereiden kanssa keskusteluun. Kuva: Jonna Rönkä HS

Miten paljon nuoret viettävät aikaa puhelimella?

Lukiolaiset selaavat puhelimiaan Helsingin Sanomien pyynnöstä. Sitten tulee hiljaista. Keskimääräinen ruutuaika saa aikaan kuhinaa.

”Todella pysäyttävää nähdä, miten paljon olen puhelimella!” noin kahdeksan tuntia puhelinta päivässä käyttävä Perttula yllättyy.

Hän tiedosti, että määrä on korkea, mutta kahdeksan tunnin tulos sai pohtimaan arjen valintoja – mitä kaikkea voisikaan kahdeksassa tunnissa tehdä?

Yrttiaho viettää puhelimella seitsemisen tuntia, Selin kolme tuntia ja Valkeinen kaksi tuntia. Jokainen heistä ajatteli, että ajan, jonka he käyttävät luuri kädessä, voisi kuluttaa paremminkin.

Selinillä suurin osa ruutuajasta kuluu videoiden katseluun tai kavereiden kanssa keskusteluun.

”Yritän katsella kaikkea hyödyllistä, mutta se lipsahtaa herkästi siihen, että katselee vähän kaikkea ja aivan liian kauan”.

”Usein käy niin, että on sopinut itsensä kanssa käyvänsä illalla salilla tai lenkillä, mutta huomaakin jumittuneensa Youtubeen tai TikTokiin. Siinä jää lenkki helposti käymättä”, Valkeinen kertoo.

Muut nyökkäilevät: ilmiö on tuttu.

Korona-aika opetti nuoret siihen, että oppituntien ohessa voi esimerkiksi tutkia kännykkää tai pelata shakkia tietokoneella. Multitaskaus on ”jäänyt päälle”. Kuva: Jonna Rönkä HS

Nuorten ruutuajaksi ei riitä pelkkä älypuhelimella oleilu, sillä lukio-opiskelussa tietokone on käytössä lähes jokaisella oppitunnilla. Kun oppitunnin sisältö tuntuu tylsältä tai opetettava aine ei ole ylioppilaskirjoituslistalla, on helppo tarttua muihin virikkeisiin.

”Joka välissä katsotaan kännykkää, kun on tylsää tai ei ole muuta tekemistä”, lukiolaiset tiivistävät asian.

Oppitunneilla sähköinen oppimateriaali mahdollistaa kaikenlaisen verkkosisällön tutkimisen ja esimerkiksi pelien pelaamisen.

”Korona-aika opetti siihen, että kesken kaiken muun oleellisen voikin toisella selaimella esimerkiksi pelata shakkia. Etäyhteydellä opettaja ei nähnyt, mitä opiskelijat ruutujensa takana tekivät”, Valkeinen toteaa.

Tilastokeskuksen tuoreesta tilastosta selviää, että 15–24-vuotiaat viettivät koronapandemian aikana päivittäin ruudun äärellä noin kuusi tuntia.

Lue lisää: 15–24-vuotiaat viettivät korona-aikana päivittäin älylaitteilla lähes kuusi tuntia – grafiikat näyttävät, milloin ruutua tuijotetaan

Multitaskaus on nuorten mukaan ”jäänyt päälle” , vaikka opetus toteutuu koululla. Myös ruutuaika lisääntyi etäaikana, eikä paluuta entiseen normaalin ole.

”Opettajat ovat välillä huolestuneita siitä, ettei opiskelijoihin saa katsekontaktia, kun kaikki ovat puhelimilla tai tietokoneilla. Se on varmasti asia, joka vaikuttaa opetukseen ja siihen, miten opettaja motivoituu opettamaan”, Valkeinen pohtii.

Kia Perttula (vas.), Eeva Yrttiaho, Daniel Selin ja Hiski Valkeinen toivovat opetukseen enemmän toiminnallisuutta, että kiinnostus opetettavaan aiheeseen säilyisi. Kuva: Jonna Rönkä HS

Lukiolaiset kokevat, että sosiaalisella medialla on myös hyvät puolensa.

”Olen saanut hyviä vinkkejä opiskeluun ja opiskelutekniikoihin”, Perttula toteaa.

Yrttiaholle puhelin ja sosiaalinen media luovat turvaa ja tuovat seuraa yksinäisiin hetkiin.

”Musta tuntuu, että puhelin kädessä ei ole niin avuton olo kuin ilman sitä”, hän toteaa.

Valkeisen mukaan sosiaalinen media tarjoaa terveysaiheisia uutisia ja hyvinvointiaiheita laidasta laitaan.

”Jotain hyvää sieltä voi ammentaa omaan arkeensa ja lukio-opiskeluunkin”, hän iloitsee.

Eeva Yrttiaho (vas.), Kia Perttula, Hiski Valkeinen ja Daniel Selin ovat paljon puhelimilla, sillä kaikki kaveritkin ovat siellä. ”Puhelin on helppo tapa katsoa, mitä muille kuuluu ja mitä he tekevät”, nuoret toteavat. Kuva: Jonna Rönkä HS

Yhdeksi tärkeäksi ratkaisuksi ruutuajan vähentämiseen ja oppimiseen keskittymiseen nuoret mainitsevat oppituntien sisällön kehittämisen nykyistä toiminnallisemmaksi.

”Oppitunneilla pitäisi olla ryhmätehtäviä, yhteistä keskustelua ja mitä tahansa, jossa saa toimia itse. Pelkkä opettajan kuuntelu 75 minuutin ajan on turhauttavaa ja haastavaa. Silloin tarttuu herkästi luuriin”, Perttula kertoo.

Muiksi tärkeiksi kehittymisen kohteeksi lukiolaiset ehdottavat itsenäiseen opiskeluun panostamisen, opetuksen kehittämisen ja sosiaalisten taitojen nostamisen opetuksen keskiöön.

”Kun opetus on kiinnostavaa ja pääsee käyttämään luovuuttaan, ei tee edes mieli tehdä mitään muuta!” he toteavat.

Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.