Alakoululaista kiellettiin tekemästä ”provosoivaa” kangaskassia – Oikea päätös, katsoo tasa-arvo­valtuu­tettu

Tasa-arvovaltuutetTU on todennut salolaisen alakoulun toimineen oikein tapauksessa, jossa se oli kieltänyt oppilasta tekemästä kangaskassia, jonka kuosissa olisi todettu sukupuolia olevan kaksi.

Koulu oli kieltänyt työn seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjivänä. Koulu pyysi tasa-arvovaltuutetulta kannanottoa erityisesti oppilastyön virkkeistä ”sukupuolia on vain kaksi” ja/tai ”sukupuolia on kaksi”, tasa-arvovaltuutetun lausunnossa todetaan.

Lausunnosta uutisoi ensimmäisenä Salon Seudun Sanomat (SSS).

Tasa-arvovaltuutetun toimiston ylitarkastaja Miko Lempinen kertoo HS:lle, että kyse on ollut koulun käsityötunnin tehtävästä, jossa on pitänyt suunnitella kangaskassi. Oppilas on tehnyt paperille suunnitelman kassista, jossa sateenkaarivärien päälle on piirretty iso rasti ja sen alle kirjoitettu teksti ”sukupuolia on vain kaksi”.

Opettaja on kieltänyt oppilasta tekemästä suunnitelman mukaista kassia, ja tästä päätöksestä on alkanut oppilaan huoltajan ja opettajan välinen kiivas viestittely. Koulu ei ole suostunut myöskään ehdotukseen, jossa kassin teksti olisi muodossa ”sukupuolia on kaksi”.

”Koulu pyysi tasa-arvovaltuutetulta varmistusta sille, ovatko he toimineet oikein”, Lempinen tiivistää.

Huoltajan roolia asiassa Lempinen kuvailee ”aktiiviseksi”.

Koulu on joutunut kamppailemaan saman oppilaan ja tämän huoltajan kanssa myös muista oppilastöistä, joissa on esimerkiksi loukattu vähemmistöjä, Lempinen kertoo.

Myös yhdenvertaisuus­valtuutettu on käsitellyt tapauksia.

Tasa-arvovaltuutettu toteaa ratkaisussaan, että tasa-arvolain mukaan opetuksen järjestäjällä on velvollisuus ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

”Mikäli oppilaitos tai opetuksen järjestäjä ei ryhtyisi käytettävissä oleviin toimiin estääkseen häirinnän tai syrjinnän jatkumisen, syyllistyisi oppilaitos tai opetuksen järjestäjä tasa-arvolaissa kiellettyyn syrjintään”, valtuutettu toteaa kannanotossa.

”

”Koululla on näin ollen ollut tasa-arvolain nojalla paitsi oikeus myös velvollisuus kieltää oppilastyö.”

Tasa-arvovaltuutettu viittaa aiempiin kertomuksiinsa siitä, että sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole pelkistettävissä vain kahteen, toisistaan selvästi erotettavaan sukupuoleen.

”Sukupuoli-identiteetti on henkilön kokemus omasta sukupuolestaan. Tasa-arvolain esitöissä todetaan, henkilö voi kokea olevansa esimerkiksi sukupuoleton tai osittain nainen ja osittain mies. Sukupuolen ilmaisu puolestaan on sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla”, kannanotto jatkuu.

Koululla on tasa-arvovaltuutetun mukaan velvollisuus puuttua tilanteeseen tai esimerkiksi yksittäisen oppilaan toimintaan, joka syrjii tai loukkaa sukupuolivähemmistöön kuuluvia muita oppilaita.

”Koululla on näin ollen ollut tasa-arvolain nojalla paitsi oikeus myös velvollisuus kieltää oppilastyö, joka on sisältänyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjivän ja loukkaavan viestin”, tasa-arvovaltuutetun lausunto päättyy.

Tasa-arvovaltuutetun tulkinnan mukaan kyse on siis ollut provosoivasta oppilastyöstä, joka olisi vaarantanut turvallisen oppimisympäristön, Lempinen avaa kannanottoa.

Koulun rehtori Kaisa Katava kommentoi tapausta SSS:lle keskiviikkona.

”Olemme saaneet varmistuksen, että olemme toimineet juuri niin kuin pitää, ja meillä on ollut velvollisuus toimia näin. Olemme noudattaneet lakia ja ohjeita niin kuin meidän viranhaltijoina kuuluu”, Katava toteaa lehdelle.

SSS kertoo oppilastyön olevan helmikuun alkupuolelta, jolloin rehtori lähetti myös aiheesta Wilma-viestiä koteihin. Katava ei halunnut näyttää viestiä lehdelle.

Salon vs. perusopetusjohtaja Jaana Talvitie myöntää lehden ensimmäisessä jutussa, että asia jakaa mielipiteitä.

”Meidän työtämme ohjaavat lait, asetukset ja suunnitelmat, eivät omat mielipiteet”, hän sanoo.

SSS:lla ei ollut Katavaa ja Talvitietä haastatellessaan tarkempaa tietoa tapahtuneesta, eivätkä kumpikaan heistä suostunut avaamaan tapausta lehdelle.

HS yritti tavoittaa Katavaa, Talvitietä ja sivistyspalveluiden johtaja Pia Stooria. Katava viestitti Talvitien vastaavan kommentoinnista. Talvitie ei vastannut yhteydenottoon.

Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.