Nuorten mielenterveysperusteiset tutkimus- ja hoitokäynnit ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Myös psykiatrisen sairaalahoidon kysyntä on kasvanut koko Suomessa.
Vaikka nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon jonottaneiden määrä on hieman pienentynyt viime vuoteen verrattuna, yli 90 vuorokautta jonottaneita on entistä enemmän. Tämä on nähtävissä myös Turussa.
”Nuorten mielenterveyshäiriöiden hoito on ollut pitkään ruuhkautunut Varsinais-Suomessa, etenkin Turussa. Koronavuodet ovat lisänneet oireilua ja hoitoon hakeutumista entisestään”, kertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian palvelualuepäällikkö, osaston ylilääkäri Maijastiina Hietamäki.
Lisääntyneet ovat etenkin lähetteet erikoissairaanhoitoon mieliala-, ahdistuneisuus- ja syömishäiriöiden vuoksi.
Sukupuolikohtaisista eroista Hietamäki nostaa esiin tyttöjen enemmistön ahdistuneisuus- ja syömishäiriöissä.
”Huolestuttavaa on myös se, että vaikeahoitoisia potilaita on yhä enemmän. Tämä näkyy erityisesti syömishäiriöpotilaiden osastohoitojaksoissa”, Hietamäki toteaa.
Jonot kasvavat erityisesti avohoidossa, ja hoitoon pääsy viivästyy.
Monille vaikeasti oireileville ja itsetuhoisille nuorille pystytään tarjoamaan nopeasti akuuttipsykiatrian palveluja, mutta vähemmän kiireellisissä tilanteissa hoitoa voi joutua jonottamaan pitkään.
Hietamäen mukaan hoitotakuu toteutuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen muilla alueilla mutta Turussa hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan pitkälti yli kolme kuukautta.
”Tämänhetkinen jono Turun erikoissairaanhoidon työryhmän ensi tapaamiseen yltää elokuulle 2023.”
Maijastiina Hietamäki toivoo, että Tyksin nuorisopsykiatrisen osaston potilaspaikkojen määrää lisätään.
Tilanne Turussa on ollut pitkään ruuhkainen, eikä yksikön ovien sulkeutuminen koko heinäkuun ajaksi helpota sitä lainkaan.
Vaikka nuorisopsykiatrian palvelualue on saanut avattua uusia erikoislääkärin vakansseja helpottamaan tilannetta, kaikkia paikkoja ei ole saatu täytettyä.
”Tässä kaikessa pisteenä i:n päällä on vallitseva valtakunnallinen pula psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäreistä. Emme ole saaneet tiimiä vielä toimimaan täydellä teholla”, Hietamäki kertoo.
””Olemme joutuneet ottamaan potilaita ylipaikoille säännöllisesti.”
Kymmenpaikkaisella nuorisopsykiatrian osastolla on tällä hetkellä yksitoista potilasta.
”Olemme joutuneet ottamaan potilaita ylipaikoille säännöllisesti. Tämä aiheuttaa sen, että potilaat eivät hoitojakson aikana saa niin intensiivistä hoitoa kuin pystyisimme ideaalitilanteessa tarjoamaan.”
Valtakunnallisessa vertailussa Tyksin nuorisopsykiatrian osaston paikkaluku on pieni. Hietamäki kertoo, että määrää lisätään viimeistään uuden psykiatrian talon P2:n valmistuttua. Tällöin osaston paikkamäärätavoite on neljätoista.
”Oma toiveeni on, että saamme jo ennen P2-sairaalaprojektin valmistumista lisättyä osastopaikkoja. Tämä vaatisi toki lisää henkilökuntaa osastolle”, Hietamäki toteaa.
Lapsiin ja nuoriin kohdistuneiden vaatimusten kasvu on yksi olennaisimmista syistä, miksi nuorten mielenterveyshäiriöt ja hoidon tarve ovat lisääntyneet.
Pitkittynyt koronapandemia ja yhteiskunnan asettamat vaatimukset ovat lisänneet nuorten psyykkistä kuormittuneisuutta ja oirehdintaa. Lisäksi ne ovat heikentäneet osallisuuden kokemusta sekä positiivista mielenterveyttä eli tyytyväistä ja toiveikasta suhtautumista elämään.
”Etäkoulujärjestelyt rajoittivat nuorten mahdollisuutta tärkeisiin ikätoverikontakteihin. Nyt voidaan havaita lisääntynyttä ahdistuneisuutta sosiaalisista tilanteista myös niillä nuorilla, jotka eivät ole aiemmin kärsineet oireilusta”, Hietamäki kertoo.
Hän nostaa mielenterveyshäiriöiden sekä hoidon tarpeen lisääntymisen olennaiseksi syyksi sen, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaatimukset ovat lisääntyneet.
”Nuoret tarvitsevat psykiatrista hoitoa paljon, ja pitää muistaa, että korona on vain yksi syy tähän. Yhteiskunnallinen tilanne, suoriutuminen koulussa ja opiskelussa sekä sosiaalinen media aiheuttavat nykynuorille valtavasti paineita.”
Lapsilla ja nuorilla on entistä vähemmän aikaa olla lapsia ja nuoria, Hietamäki arvioi.
”Yhteiskunnan päätökset koulujärjestelmän uudistuksesta, pääsykoeuudistuksesta ja esimerkiksi maailmalla vallitseva kriisitilanne lisäävät nuorten psyykkistä oireilua.”
Valtakunnallisesti on todettu nuorten hoidon tarpeen lisääntyneen myös siksi, että mielenterveyteen liittyvä häpeän tunne on hälventynyt: nykyään oireista puhutaan avoimemmin ja apua haetaan herkemmin.
””Näistä tehtävistä puuttuu tekijöitä.”
Nuorisopsykiatrian erikoislääkärinä ja palvelualuepäällikkönä Hietamäki on erityisesti huolissaan sekä yhteiskunnan että terveydenhuollon pirstaleisuudesta ja rikkonaisuudesta.
”Tämä on valtakunnallinen ongelma, mutta myös Turussa meillä on iso palveluvaje perustason palveluissa. Tämä on selkeä syy siihen, miksi erikoissairaanhoitoon on ruuhkaa.”
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella peruspalveluita tulisi Hietamäen mukaan lisätä muun muassa koulupsykologin ja psykiatristen sairaanhoitajien osalta.
”Näistä tehtävistä puuttuu tekijöitä, mutta tarvitaan lisäksi linjaus siitä, että kouluterveydenhuollon tulisi jatkossa olla myös hoidollista”, hän painottaa.
Turussa on selkeä palveluvaje mielenterveyden peruspalveluissa, mikä lisää erikoissairaanhoidon ruuhkaa.
Hietamäkeä huolestuttavat myös yhä nuorempien mielenterveysoireilu ja päihteiden käyttö sekä adhd:n ja autismikirjon häiriöiden liittyvien lähetteiden lisääntyminen.
Hänen mukaansa Turussa ei oikeastaan ole tutkimus- ja hoitopaikkaa 13 vuotta täyttäneille nuorille, joiden pitäisi päästä neuropsykiatrisiin tutkimuksiin.
Turun lasten ja nuorten poliklinikalla on nimellinen neuropsykiatrinen työryhmä. Siellä ei kuitenkaan tutkita ja hoideta yli 13-vuotiaita lainkaan.
Fakta
Kenen vastuulla nuorten mielenterveyden hoito on?
Mielenterveyshoitoa sekä päihdehoitoa saavalle potilaalle on turvattava hänen tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuus sekä hoidon jatkuvuus.
Suomessa hyvinvointialueet vastaavat mielenterveyden sekä päihde- ja riippuvuushoidon järjestämisestä.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa mielenterveystyön valtakunnallisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta.
Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä ja vähentää mielenterveyteen kohdistuvia uhkia.
Mielenterveys- sekä päihde- ja riippuvuushoitoa saavalle potilaalle on turvattava hänen tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuus ja hoidon jatkuvuus.
Hoitoa on annettava potilaan tuen, hoidon tarpeen ja kuntoutustarpeen perusteella.
Lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta.
Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.
Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.
