Hoitojonot pitenivät merkittävästi – ”Tilanne ei hetkessä normalisoidu”

Hoitoon pääsy heikentyi huomattavasti Varsinais-Suomen sairaan­hoito­piirissä vuonna 2022. Vuosi oli haastava erityisesti vatsaelin- ja neurokirurgian aloilla sekä päivystyksessä ja psykiatrian toimialueella.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitojonot pitenivät eniten vatsa­elin­kirurgian ja neurokirurgian aloilla vuonna 2022. Myös kaihi­kirurgia­jono kasvoi toiminnan siirtyessä kokonaan Turun yliopistolliseen keskus­sairaalaan.

Hoitoon pääsy heikentyi huomattavasti Varsinais-Suomen sairaan­hoito­piirissä vuonna 2022, selviää Varsinais-Suomen hyvin­vointi­alueeseen sulautuneen sairaan­hoito­piirin viimeisestä toiminta­kertomuksesta.

Hoitojonot lyhenivät hetkellisesti vuonna 2021, mutta ne lähtivät uudelleen kasvuun heti seuraavan vuoden alussa. Keski­määräinen hoitoon pääsyn mediaaniaika oli 46 vuorokautta, kun se vuotta aikaisemmin oli 37. Pitkään hoitoon pääsyä odottaneiden määrä tuplaantui toissa vuodesta.

Asiasta kertoi aiemmin Yle.

Hoitotakuun mukaan hoitoon on päästävä kuudessa kuukaudessa. Hoitovelka kiireettömään erikois­sairaan­hoitoon on kuitenkin kasvanut, ja yli puoli vuotta kiireetöntä hoitoa odottaneiden osuus on kasvanut edelleen Varsinais-Suomen sairaan­hoito­piirissä. Näin on käynyt myös melkein kaikkialla muuallakin.

Kymenlaakson, Lapin, Etelä-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan sairaan­hoito­piireissä hoitojonoissa ei tapahtunut kasvua – niissä jonot päinvastoin lyhenivät.

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) tulos­alue­johtaja Mikko Pietilän mukaan hoitojonot pitenivät eniten vatsa­elin­kirurgian ja neurokirurgian aloilla. Myös kaihi­kirurgia­jono kasvoi toiminnan siirtyessä kokonaan Tyksiin.

”Taustalla ovat henkilöstöpula ja tulkinta siitä, mitä toimenpiteitä keskitetään Tyksiin yhteistoiminta-alueeltamme eli Porista ja Vaasasta”, Pietilä summaa.

Varsinais-Suomen sairaan­hoitopiiri ei ole kuitenkaan kaikkein heikoimmassa tilanteessa, kun vertailua tehdään yliopisto­sairaaloiden kesken. Pietilä toteaa, ettei se kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että tilanne on alueella hyvin haastava.

Viime vuosi oli haasteellinen myös päivystyksessä ja psykiatrian toimialueella. Päivystys­potilaat joutuivat odottamaan jatko­hoito­paikkaa jopa viikon, ja psykiatrian toimialueella avoinna olevia erikoislääkärin toimia ei saatu täytettyä. Myös muusta hoitohenkilöstöstä oli pulaa.

Hoito­henkilöstö­vaje on Pietilän mukaan yksi selkein yhteinen nimittäjä hoitovelan kasvulle. Neurokirurgian alalla tämä näkyy erityisesti siinä, ettei leikkaussaleja ole saatu käyttöön henkilöstöpulan vuoksi.

Pietilä kertoo, että nykytilanne näyttää viime vuotta hieman valoisammalta, sillä leikkaussaleja saadaan avattua tämän kevään aikana.

”On kuitenkin selvää, että kun hoitojonot ovat päässeet muodostumaan, ei tilanne hetkessä normalisoidu.”

Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat