Skuutti­kaaosta yritetään nyt toden teolla suitsia – Kaikki paitsi valtio kannattavat yhtä mallia

Kaupunki on ottanut autojen pysäköintipaikkoja pois käytöstä, jotta niiden tilalle saadaan asennettua telineet sähköpotkulautojen pysäköimistä varten.

Lumi ei ollut ehtinyt vielä sulaa kaikkialta, kun sähköpotkulaudat olivat jo palanneet Turun kaduille.

Vuokrattavat sähköpotkulaudat ovat palanneet Turun katukuvaan. Kaupungin mukaan lautoja oli Turussa kesällä 2022 enimmillään 7 000–8 000, ja ainakin kaksi suurinta operaattoria, Voi ja Tier, ilmoittavat omien lautojen määrän pysyvän samana myös tänä vuonna.

Turun kaupunki­ympäristö­lautakunta päätti ottaa katutilasta yhdeksän paikkaa sähköpotkulautojen pysäköintiä varten huhtikuun ja marraskuun väliselle ajalle. Paikoista viisi napattiin autojen pysäköintikäytöstä. Operaattorit hankkivat omalla kustannuksellaan kiinteät telineet uusille sähköpotkulautojen pysäköintipaikoille.

Uusien telinepaikkojen lisäksi kaupungin tavoitteena on maalata kaduille sähköpotkulaudoille 100 uutta ”parkkipaikkaa” kesältä 2022 tuttujen 200 paikan lisäksi. Sähköpotkulautojen pysäköintiä on rajoitettu yhteistyössä operaattorien kanssa viime vuosien tapaan digitaalisesti rajaamalla pysäköintiä ja hidastamalla vauhtia tietyiltä alueilta, kuten jokirannasta. Muuten Turun kadut ja pihat ovat vapaata riistaa sähköpotku­lautojen pysäköimiselle.

Kesällä kaupungilla pyörii myös kaupungin ja operaattorien yhteistyöllä pysäköintipartio, joka kiertää ongelmapaikoilla ja siirtää tarvittaessa lautoja.

Turun kaupungin konsulttiyhtiö WSP:llä marraskuussa 2022 teettämän kyselyn mukaan Turussa suhtaudutaan muita saman kokoluokan kaupunkeja negatiivisemmin vuokrattaviin sähköpotkulautoihin. Vastaajat kokivat lautojen määrän ydinkeskustassa liian suureksi.

Turussa koettiin kyselyn mukaan turvattomuutta sähköpotkulautojen takia hieman enemmän kuin Tampereella tai Oulussa. Sähköpotkulautailijoiden aiheuttamia läheltä piti -tilanteita kohdattiin vastaajamäärään suhteutettuna eniten Turussa ja vähiten Helsingissä. Turussa kyselyyn vastasi 1 770 henkilöä, joista pääosa ei ollut käyttänyt sähköpotkulautoja vuoden 2022 aikana.

Turvattomuuden ja vaaratilanteiden kokemukset korostuivat kaupungeissa, joissa kyselyyn vastaajien enemmistö oli vähemmän aktiivisia sähköpotkulautailijoita, kuten Turussa.

Turun kaupungin vuoden 2022 lopulla teettämään turvallisuuskyselyyn vastasi puolestaan 1 596 vastaajaa. Kyselyssä sai valita valmiista listasta kaupungin turvallisuuden kolme suurinta ongelmaa. Vastaajista 41 prosenttia piti suurimpana ongelmana holtittomasti ajavia sähköpotkulautailijoita.

Saksalaisen Tierin sähköpotkulaudat ovat turkooseja, ruotsalaisen Voin punaisia.

OPERAATTORIEN mukaan Turusta ei tule sen enempää negatiivista palautetta kuin muistakaan kaupungeista.

”Turussa on todella kovat käyttöasteet. Se on alusta asti näyttäytynyt kaupunkina, joka on ollut vaihtoehtoisen liikkumismuodon tarpeessa. Kaupungissa on paljon lautoja usealla toimijalla, koska se on toimiva markkina-alue”, Voin operatiivinen johtaja Max Thelen kuvailee.

Tierin aluepäällikkö Juho Lindgren huomauttaa, että Turussa kärsitään monen muun kaupungin tavoin pyöräväylien puutteesta.

”Kun pitäisi päättää ajaako autojen seassa vai kävelytiellä, usein mennään kävelytielle oman turvallisuuden takia.”

Molemmat toimijat kehuvat yhteistyötä kaupungin kanssa.

”Turku on myös edelläkävijä, sillä kaupunki on maalannut vapaaehtoisesti parkkiruutuja”, Thelen kehuu.

SähköpotkulauTOJEN sääntely notkahti eteenpäin maaliskuun alussa, kun liikenne- ja viestintäministeriö kertoi uusista toimista, joilla lautoihin liittyviä ongelmia voitaisiin hillitä. Arviomuistiossa ministeriö ehdottaa viiden toimenpiteen edistämistä.

Lue lisää: Ministeriö haluaa rajoittaa sähköpotkulautailua käyttäjiin kohdistuvilla kielloilla

Muistiosta pyydettiin lausuntoja eri tahoilta maaliskuun loppuun mennessä. Lausunnot on nyt saatu ja seuraavaksi ministeriö pohtii, miten ratkaisuvaihtoehtoja jalostetaan, liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Konsta Arvelin kertoo.

Ministeriö ei ehdottanut edistettäväksi toimilupamallia, jota lausunnoissaan kannattivat muun muassa kunnat ja itse sähköpotkulauta­operaattorit. Lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista sitä, että kunnat voisivat kilpailuttaa operaattorit ja tätä kautta puuttua esimerkiksi lautojen määrään.

”Se ei ollut yllätys, että kunnat korostivat sitä, mutta myös esimerkiksi Liikenneturva, Pyöräliitto ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto olivat mallin kannalla. Silmään ei osunut lausuntoa, jossa toimilupamallia olisi vastustettu”, Arvelin sanoo.

Lue lisää: Liikenneturva kannattaa sähkö­potku­lautojen määrään puuttumista

Lausuntojen perusteella ministeriö aikoo selvittää, onko toimilupamallille olemassa perusteita Suomessa. Toimilupamalli on käytössä esimerkiksi Norjassa.

”Norjan-malli tarkoittaisi sitä, että kunnille tulisi mahdollisuus rajoittaa sähköpotkulautapalvelun tarjoamista kunnan alueella tai osassa kuntaa. Kunnat voivat halutessaan siis kilpailuttaa operaattorit ja asettaa palvelun tarjoamiselle ehtoja. Jos tällaiseen kuntaan tulee ulkopuolinen toimija, kunta siivoaa pois sellaiset sähköpotkulaudat, joilla ei ole lupaa toimia siellä”, Arvelin avaa.

”Miksi elinkeinonharjoittajat haluavat, että heidän toimintaansa rajoitetaan?”

Liikenne- ja viestintäministeriö kuitenkin katsoo Norjan-mallin rajoittavan elinkeinovapautta eli perustuslaissa turvattua oikeutta hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

”Elinkeinovapautta voidaan rajoittaa vain poikkeuksellisesti ja nyt mietimme lausuntojen perusteella, onko sellaisia painavia perusteita olemassa.”

Toimilupamallin kannattajat vetoavat siihen, että sähköpotkulaudoista aiheutuu liikennerikoksia ja -rikkomuksia sekä pysäköintivirheitä.

”Mutta ne ovat käyttäjistä eivätkä palvelun tarjoamisesta johtuvia haitallisia ilmiöitä”, Arvelin huomauttaa.

Sähköpotkulautoja koskeva uusi lainsäädäntö voisi astua voimaan kesällä 2024.

Arvelin ihmettelee sähköpotkulautayritysten halua edistää toimilupamallia.

”Miksi elinkeinonharjoittajat haluavat, että heidän toimintaansa rajoitetaan?”

Arvelin kuitenkin sanoo ymmärtävänsä operaattorien kannatuksen siitä syystä, että toimilupien avulla kunnan antamat säännöt sitoisivat kaikkia toimijoita.

Arvelin huomauttaa, että ala on todella kilpailtua eivätkä rajoitukset välttämättä sovi kaikille toimijoille. Pienemmät operaattorit eivät kannata rajoituksia, koska ne joutuisivat kilpailemaan toimiluvista isoja toimijoita, kuten Voita ja Tieriä, vastaan.

Sähköpotkulautaoperaattorit kannattavat lähes kaikkia ministeriön sääntelyehdotuksia.

”En malta olla sanomatta, että he voivat jo nyt aika vapaasti itse rajoittaa toimintaansa. Ymmärrän kuitenkin sen, että he eivät halua lähteä kilpailulla alalla rajoittamaan toimintaansa”, Arvelin toteaa.

Promillerajasta lausuntoja annettiin puolesta ja vastaan. Esimerkiksi Pyöräilyliitto on vastustanut promillerajaa, joka koskisi sähköpotkulautojen lisäksi myös pyöräilijöitä. Sähköpotkulautaoperaattorit puolestaan kannattavat promillerajaa.

Pysäköintikieltoa vastustavat sekä kunnat että lautaoperaattorit.

Mahdolliset sähköpotkulautoja koskevat lainsäädäntö­muutokset voisivat ministeriön arvion mukaan astua voimaan kesällä 2024.

Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat