Ammattikoulujen opettajat tyrmäävät ajatuksen yleissivistävistä opinnoista luopumisesta. HS Turku kysyi asiaa useilta Varsinais-Suomen ammattikoulutuksen opettajilta. He perustelevat kantaansa muun muassa sillä, että oppilailla pitää olla kyky kehittyä elämässään myöhemmin, ja sillä että opintoja on vaikea ylipäätään erottaa ammatillisista opinnoista.
”Nämä opinnot ovat erityisen merkityksellisiä maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille sekä niille opiskelijoille, jotka tulevat ammattikouluun suoraan peruskoulusta”, Varsinais-Suomessa toimivan ammattiopisto Livian matemaattisten aineiden opettaja Timo Lindroos sanoo.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä ehdotti viime perjantaina ammatillisen koulutuksen lyhentämistä ja pakollisten yleissivistävien opintojen poistamista ammattikouluopinnoista.
Ammattitaitoa tukevat eli niin sanotut yhteiset tutkinnon osat sisältävät esimerkiksi viestintää, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja sekä yhteiskunta- ja työvoimaosaamiseen liittyviä opintoja.
Ammattiopisto Liviassa äidinkieltä opettava Kari Kipinoinen toteaa nykykeskustelun ammatillisen koulutuksen lyhentämisestä olevan monin paikoin harhaanjohtavaa: yleissivistävät opinnot ovat oikeammin ammattitaitoa tukevia ja rakentavia opintoja, jotka täydentävät opiskelijan ammattiosaamista. Lisäksi opiskeltavista aineista vain alle viidennes on näitä opintoja.
”Jos halutaan kokonainen vuosi pois koulutuksesta, niin lähtökohta on väärä. Näistä opinnoista sitä ei saada aikaiseksi”, Kipinoinen sanoo.
Hän lisää, että usein ammattiopintoja täydentävät opinnot toteutuvat tiiviissä aikataulussa ja ne on integroitu ammattiopintojen sisältöihin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan matematiikan opetus sisältää tulevaisuuden työssä välttämätöntä lääkelaskentaa.
Kipinoisen mukaan ammattitaitoa tukevilla opinnoilla on tarkoituksensa. Jos kokonaisuus poistettaisiin, opiskelijan kyky oppia, oivaltaa ja hahmottaa kokonaisuuksia heikentyisi. Jatkuvan oppimisen, itsenäisen tiedonhaun ja lopulta ammatissa kehittymisen kannalta nämä opinnot ovat tärkeä osa kokonaisuutta ja jatkuvaa oppimista.
”Opiskelijalla tulee olla kyky kehittyä omalla alallaan myös myöhemmässä vaiheessa elämäänsä. Nämä opinnot luovat sille perustan.”
Yksi selkeä pulma koulutuksen keston lyhenemisestä on Kipinoisen mukaan se, että iso osa opiskelijoista valmistuisi työelämään alaikäisinä. Heillä ei olisi ”täysiä oikeuksia” työssään, eikä oppivelvollisuuskaan toteutuisi.
”Nythän oppivelvollisuus päättyy vasta, kun nuori täyttää 18 vuotta, mikä osaltaan poikii ongelmia. Mitä tämän kanssa tehdään?”
Myös matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa opettava Timo Lindroos puhuu nykykoulutusmallin puolesta. Hänen on vaikea nähdä, miten ammattitaitoa tukevat opinnot voitaisiin poistaa koulutuksesta.
Lindroos on toiminut 13 vuotta ammattiopiston opettajana ja joutunut huomaamaan kielellisen ja matemaattisen tason laskun. Hänen mukaansa ruotsin ja englannin kielen opetusta pitäisi jopa lisätä.
”On absurdi ajatus, että vähentäisimme kielten opetusta samaan aikaan, kun puhumme kansainvälistymisestä”, Lindroos sanoo.
Toinen absurdi ja samalla pelottava ajatus on Lindroosista se, että matematiikan opetuksesta karsittaisiin jotain pois. Hän kertoo esimerkin lähihoitajaopiskelijoista: Suuri osa sairaaloissa tapahtuvista hoitovirheistä koskee lääkehoitoa, sitä, ettei lääkettä ole annettu oikein. Jos hoitotyön ammattilainen ei hallitse lääkelaskuja, lääkehoidon toteuttamisesta tulee vaarallista.
”En ainakaan itse haluasi, että laskutaidoton hoitaja hoitaa minua tai läheisiäni”, Lindroos lisää.
”Yksi selkeä pulma koulutuksen keston lyhenemisestä on se, että iso osa opiskelijoista valmistuisi työelämään alaikäisinä. Heillä ei olisi ”täysiä oikeuksia” työssään, eikä oppivelvollisuuskaan toteutuisi.
Turun ammatti-instituutin koulutuspäällikkö Mikko Hauninen kertoo, että vuosia aiemmin ammattikoulututkinto oli mahdollista suorittaa kaksivuotisena sisältäen yleissivistävät opinnot. Kolmas vuosi oli vapaaehtoinen.
”Itse pohdin näissä opinnoissa ollessani, ettei kolmas vuosi kannata, sillä tiedossa oli hyvä työpaikka jo kahden opiskeluvuoden jälkeen”, hän sanoo.
Haunisen mukaan budjettipäällikön pohtima uudistus ei toimisi kaikille opiskelijoille. Aikuisopiskelijat voisivat hänen mukaansa tosin hyötyä kaksivuotisesta koulutuksesta, josta ammattia tukevat opinnot on karsittu pois.
Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on kehittää ammatillista osaamista ja antaa opiskelijalle valmiuksia jatko-opintoihin. Hauninen ajattelee, että yleissivistävistä opinnoista on varmasti hyötyä myös ammatilliseen osaamiseen.
Moni opettaja ei halunnut kommentoida asiaa, sillä asiasta viestiminen oli keskitetty oppilaitosten johdolle. Eräs ammatti-instituutin opettaja suostui kuitenkin puhumaan nimettömänä.
Kyseisten opintojen poistaminen heikentäisi ammattikoulun opettajan mukaan ammatillista osaamista ja lisäisi todennäköisesti julkista keskustelua ammattiin valmistuvien osaamisen tasosta. Tämä taas vaikuttaisi ammattikoulutuksen arvostuksen heikentymiseen.
”Julkisesti voidaan kuulla enenevissä määrin arvostelua siitä, että eiväthän ne [opiskelijat] osaa edes lukea tai laskea”, opettaja kertoo.
”Opettaja muistuttaa, että jos opiskelijalla on haasteita opinnoissaan, ne ovat usein juurikin yleissivistävissä opinnoissa, kuten kielissä ja matematiikassa.
Ammattikoulutuksen keston lyhentäminen saattaa johtaa nopeampaan työllistymiseen ja keskeyttäjien määrän vähentymiseen, mutta yleisen osaamisen heikentyminen mietityttää kokenutta opettajaa.
Hänestä yleissivistävät opinnot ovat erityisen merkityksellisiä niille opiskelijoille, jotka tulevat ammattikouluun suoraan peruskoulusta. Aikuisten, etenkin alan vaihtajien, kohdalla näistä opinnoista voitaisiin tinkiä.
”On turhaa, että aikuinen, jolla on esimerkiksi ylioppilastutkinto ja aiempi koulutus, joutuu kertaamaan yleissivistäviä aiheita.”
Opettaja muistuttaa, että jos opiskelijalla on haasteita opinnoissaan, ne ovat usein juurikin yleissivistävissä opinnoissa, kuten kielissä ja matematiikassa. Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on kielellisiä vaikeuksia, vaikka heillä olisi omassa maassaan aiemmin suoritettu korkeakoulututkinto.
Timo Lindroosin mukaan suomen kieli, viestintä, matematiikka ja yhteiskuntaoppi ovat erityisesti näille opiskelijoille ehdottoman olennaisia tutkinnon osia.
”Monissa maissa perusopetuksen taso on heikko, ja joudumme aloittamaan ala-astetasoisesta matematiikasta, vaikka pitäisi laskea lääkelaskuja”, hän kertoo.
Lindroos on huolissaan myös suomalaisista nuorista. Opiskelijoiden taso on hänen kokemuksensa mukaan selkeästi laskenut kolmentoista vuoden aikana. Lindroosin mukaan voidaan puhua tason romahduksesta, ”hurjasta mahalaskusta”. Hänestä ammattitaitoa tukevista opinnoista karsiminen voisi huonontaa tilannetta entisestään.
Opettajat toivoisivat, ettei uudistuskeskustelua käytäisi juuri nyt. Ammatillinen koulutus on ollut muutosten kourissa. Opiskelijoiden oppimisen sekä opetustyöhön keskittymisen kannaltakin olisi tärkeää antaa ammattikouluille työrauha ja riittävät resurssit laadukkaan koulutuksen toteuttamiseen.
”Kun muutoksia tehdään, tulisi prosessi viedä ensin loppuun ja seurata sen vaikutuksia ja vaikuttavuutta ennen kuin aloitetaan uusi muutoskierros”, Kipinoinen sanoo.
Hänen mukaansa koulutusuudistuksia pohdittaessa olisi hyvä, että niistä keskusteltaisiin opetusta suunnittelevien ja toteuttavien tahojen kanssa.
”Sopii kysyä niiltä, jotka toteuttavat näitä opintoja, eikä valtionvarainministeriöltä.”
Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.
Oikaisu 25.4. kello 18.48: Muokattu kohta ”Ammattitaitoa tukevat eli niin sanotut yleissivistävät tutkinnon osat” muotoon ”Ammattitaitoa tukevat eli niin sanotut yhteiset tutkinnon osat”.
