Kaarinalainen Kalle Fontell, 50, kertoo käyttäneensä Turun ja Helsingin välistä lentoyhteyttä työmatkoihin vuodesta 2004 alkaen. Lentoja tulee tehtyä nykyisin viidestä kuuteen vuodessa.
”Osa kollegoista käyttää yhteyttä kaksi tai kolme kertaa kuukaudessa”, Fontell sanoo.
Finnair ilmoitti aiemmin huhtikuussa lopettavansa lentämisen Turun ja Helsingin välillä 1. toukokuuta alkaen. Lentoyhtiö vetosi reitin huonoon kannattavuuteen ja suhteellisesti suuriin päästöihin. Myös Tampereen ja Helsingin väliset lennot lakkautetaan.
Fontell ei ole kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa lento olisi päättynyt Helsinkiin, vaan matka jatkuu sieltä aina eteenpäin.
Fontellin tyypillinen työreissu alkaa kello kuuden aamulennolla Turusta Helsinkiin ja jatkuu sieltä Keski-Eurooppaan. Kotiin palataan puolenyön lennolla Helsingistä Turkuun. Väliin voi mahtua yhden tai kahden yön yöpyminen, mutta varhainen lähtö ja myöhäinen tulo on yleisin tapa työmatkailussa.
Finnair korvaa lennot noin pari tuntia kestävillä linja-autovuoroilla. Bussilla kulkeminen lyhentää työmatkustajien yöunia täten molemmista päistä.
Turun pormestari Minna Arve (kok) vastusti päätöstä lopettaa kaupunkien väliset 25 minuuttia kestävät lennot jo tuoreeltaan päätöksen jälkeen. Arve painotti, että Turusta ei suinkaan lennetä vain Helsinkiin, vaan matkaa jatketaan Helsinki-Vantaan lentoasemalta maailmalle. Pormestari kritisoi Finnairin luotettavuutta reitillä ja sanoi kannattamattomuuden johtuvan yhtiön omista toimista.
Fontell yhtyy pormestari Arven väitteeseen siitä, että Finnair on ollut Turku–Helsinki-reitillä epäluotettava. Fontell ja moni muu Helsingin sanomien kyselyyn vastanneista kertovat, että lentojen myöhästymiset ja peruuntumiset lisääntyivät viime vuosina, minkä takia he siirtyivät Arven tapaan käyttämään omaa autoa.
Vastaajat huomattavatkin, että luotettavammalla toiminnalla reitin täyttöaste olisi voinut olla parempi. Aiempina vuosina, kun reitti oli luotettavampi, täyttöaste oli Fontellin mukaan parempi.
Fontell pohtii siirtyvänsä käyttämään Sasin lentoja Tukholmaan ja Air Balticin yhteyttä Riikaan. Helsinki-Vantaalle hän matkaa jatkossa omalla autolla tai kimppakyydissä.
Finnair on korvannut jo aiemmin päivälennot Turusta Helsinkiin bussiyhteydellä.
HS kysyi lukijoilta, millaisia vaikutuksia Finnairin päätöksellä on. Kyselyyn tuli kymmeniä vastauksia. Jutussa esiintyvät lainaukset ovat vastauksia kyselyyn. Vastaajat ilmoittivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta asuvansa Turun seudulla.
Jutussa esitettyjen vastaajien henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
Lähes kaikki reittiä säännöllisesti käyttävistä vastaajista kritisoivat lakkauttamispäätöstä. Vastauksien perusteella reittiä käytetään pääosin työmatkustukseen, joka jatkuu lentona Helsinki-Vantaalta eteenpäin.
Aamuneljältä Turusta lähtevää bussia ei pidetä toimivana vaihtoehtona aamukuuden Turun-lennolle, jos päivän aikana pitää tehdä töitä.
Finnairin päätös on suuri pettymys. Lennän paljon työni puolesta ja aamulento Suomesta Eurooppaan on bisneskriittinen yhteys. Lentojen lopetus merkitsee sitä, että minun tulee lähteä Helsingin lentokenttähotelliin jo edellisenä iltana. Finnairin tarjoama bussiyhteys aamuneljältä on naurettava, se tarkoittaa käytännössä heräämistä kolmelta yöllä. Väsyneenä töistä ei tule mitään. Viime aikojen alhainen käyttöaste Turun lennoilla on johtunut juurikin Finnairin omasta poukkoilevasta toiminnasta. Nainen, 44.
Finnairin päätökselle riitti myös ymmärrystä, tosin lähinnä niiltä, jotka käyttävät reittiä harvoin tai ovat luopuneet sen käytöstä jo aikaisemmin. Yksi työmatkaajaksi itseään kutsuva vastaaja kuvasi lyhyellä reitillä lentämistä ”noloksi”, koska bussi- ja junayhteydet toimivat kaupunkien välillä.
Ei ole mitään järkeä lentää 25 minuutin lentoa, kun yhteys kaupungin keskustasta Helsinki-Vantaalle kestää kaksi tuntia Finnairin omalla bussilla. Tuskin tulee kovin isoa eroa matka-ajassa, useimmille varmaankin parempaan suuntaan. Itse vältän lentämistä ilmastosyistä, mutta silloin harvoin kun lennän, pidän äärettömän hyvänä, että yhteys Turku–Helsinki menee bussilla eikä paljon enemmän saastuttavalla ATR-potkurikoneella. Mies, 35.
Vastaajat olivat huolissaan siitä, miten alueen yritysten kansainväliset vieraat pääsevät jatkossa perille.
Kansainväliset elinkeinoelämän johtajat jättävät jatkossa tulematta Turkuun, mikäli yhteydet Helsingistä Turkuun eivät toimi lentäen. Valtion lentoyhtiön toimia tulisi ohjata elinkeinoelämän tarpeista lähtien; tuntuu, että niitä ei oikein ymmärretä. Yksittäiselle turkulaiselle lentomatkustajalle vaikutus on sen sijaan pieni, sillä yhteydet maailmalle toimivat hyvin Sasin ja Tukholman kautta, kun Finnairin lentojen toimivuudesta ei ole takeita. Nainen, 46.
Kyselyn vastaajat kehuvat Turun lentoaseman pysäköintimahdollisuuksia.
Vastauksissa vaadittiin parantamaan joukkoliikenneyhteyksiä Turusta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Pormestari Arve kuvasi aiemmassa haastattelussa joukkoliikenneyhteyksiä Turusta ”todella huonoiksi”.
Näin lyhyillä väleillä täytyy oppia käyttämään maayhteyksiä. Tarvitaan vain kunnostustöitä, lisäraiteita ja Turun, Tampereen ja Lahden pääradoilta suora raideyhteys Helsinki–Vantaan lentokentälle. Turussa, Tampereella tai missä vain voisi lisäksi tehdä valmiiksi lähtöselvityksen lentokoneeseen ja matkatavarat voisivat kulkea omaa reittiään junasta koneeseen ja koneesta junaan. Mies, 53.
Oikaisu 29.4.2023 kello 18: Poistettu kuvatekstistä maininta, että taustalla olisi SAS:n kone.
Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.
