Tuleva hallitus puhuttaa suomenruotsalaisia Turun seudulla tällä hetkellä ”todella paljon”, sanoo Suomen vanhimman yhä ilmestyvän sanomalehden Åbo Underrättelserin (ÅU) päätoimittaja Tom Simola.
Hallitustunnustelija, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi torstaina, että Suomen seuraavaa hallitusta alkavat muodostaa kokoomus, perussuomalaiset, Ruotsalainen kansanpuolue (Rkp) ja kristillisdemokraatit.
Torstaina julkistetun vaaliseurantatutkimuksen tulokset paljastivat kuitenkin, että vain kahdeksan prosenttia Rkp:tä äänestäneistä piti nyt muodostumassa olevan kaltaista hallitusta parhaana vaihtoehtona. Mieluisin vaihtoehto Rkp:n kannattajille olisi ollut sinipunahallitus eli kokoomuksen ja Sdp:n varaan rakentuva hallituspohja.
Lue lisää: Kyselytutkimus: Rkp:n kannattajat toivoivat toisenlaista hallituspohjaa
Lounaisen Suomen alueella ilmestyvän ruotsinkielisen ÅU:n päätoimittaja Simola sanoo tienneensä, että nyt muodostumassa olevan kaltaista hallitusta suosii Rkp:läistä vain pieni joukko, mutta tulos yllätti silti.
”Kahdeksan prosenttia on todella alhainen luku.”
Kun ÅU:ssa on kirjoitettu hallitusneuvotteluihin liittyvistä kysymyksistä, lukijoiden reaktiot ovat hänen mukaansa jakautuneet kolmeen lähes yhtä suureen osaan.
”Ensimmäinen ryhmä puolustaa nyt muodostumassa olevaa hallitusta sanoen, että perussuomalaisia ei voi missään nimessä jättää hallituksen ulkopuolelle. Siinä tapauksessa puolue voittaisi vaalit ylivoimaisesti neljän vuoden kuluttua.”
Toinen ryhmä taas vaatii Simolan mukaan, että Rkp ei saa missään nimessä mennä samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Kolmas ryhmä edustaa malttia ja muistuttaa muita odottamaan, sillä mitään ei ole vielä lopullisesti päätetty.
Paraisilla toimivan Nordkalkin liiketoimintajohtajalla Mikael Furulla on asiasta selvä mielipide. Hänen mukaansa Rkp:lla on hyvät mahdollisuudet hallitukseen. Puolue on vakuuttanut, että se pystyy neuvottelemaan kynnyskysymyksistään.
”Rkp:lla on pienpuolueena paremmat vaikutusmahdollisuudet hallituksessa kuin oppositiossa”, hän lisää.
Mikael Furu
Furun mukaan Suomi tarvitsee työvoimaa ulkomailta. Hän näkee, että tiukimmat neuvottelut eri puolueiden välillä tullaan käymään erityisesti maahanmuuttopolitiikasta.
Furu ajattelee, että oikeistohallitus olisi Suomelle juuri nyt hyväksi.
”Olen huolissani Suomen velkaantumisesta. Edellisen hallituksen aikana velka lisääntyi. Nyt ollaan siinä pisteessä, että pitää olla tiukempi.”
Hän katsoo, että oikeistohallitus ajaisi erityisesti yrittäjän etua, ja katsoo että tämä olisi oikea lääke työllisyyden nostamiseksi.
Päätoimittaja Simola muistuttaa, että vaikka Rkp:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mukaan asiakysymykset ratkaisevat, niin katsetta ei voi pitää pelkässä hallitusohjelmassa.
”Ei asiakysymyksillä voi kuitata kaikkea. Ne eivät muuta taustalla olevia perusnäkemyksiä tai arvoja.”
Rkp:llä ja perussuomalaisilla on isoissa linjakysymyksissä hyvin erilainen näkemys.
”Vaikka sellaisia yksittäisiä asioita voi löytää, joista puolueet ovat samoilla linjoilla, niin esimerkiksi maahanmuuttoon, ilmastokysymyksiin ja ruotsin kieleen liittyvissä asioissa puolueet ovat todella kaukana toisistaan.”
Kielikysymys ei näissä hallitusneuvotteluissa ole noussut kynnyskysymykseksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on ilmoittanut, että puolue ei aio edistää ohjelmaansa kirjattua pakkoruotsin poistamista tulevan hallituskauden aikana.
Turun ainoan ruotsinkielisen lukion, Katedralskolanin rehtori Marianne Pärnäsen mukaan Rkp:n ihmisoikeuksiin, Eu-poliitiikkaan, ilmastoon ja kaksikielisyyteen liittyvät kynnyskysymykset ovat olennaisia. Ilman Euroopan Unionia Suomi on hänen mukaansa pieni ja yksinäinen maa, ja ilman tiukkaa ilmastotavoitetta seuraukset voivat olla vakavia.
”Emme voi enää vain pohtia Suomen tulevaisuutta, vaan katse on käännettävä laajasti koko maailmaan. Ympäristön kantokyky on rajallinen.”
Katedralskolanin rehtori Marianne Pärnänen on huolissaan polarisaation lisääntymisestä.
Pärnänen ei ole aktiivisesti mukana politiikassa, eikä hänellä ole vahvaa mielipidettä siitä, minkälainen tulevan hallituksen tulisi olla.
”Seuraan mielenkiinnolla, mitä tästä tulee”, hän sanoo.
Yhdestä asiasta rehtorina toimiva Pärnänen on erityisen huolissaan, kun puhutaan oikeistohallituksesta: hän on havainnut, että polarisaatio on jo nyt lisääntynyt eli hyvinvointi ja terveys jakautuvat väestön kesken yhä epätasaisemmin. Pelkona on, että eriarvoisuus tulee lisääntymään entisestään.
””Jos puolueen sisäiset, selkeät näkemyserot entisestään vahvistuvat tulevalla hallituskaudella, on mahdollista, että jotkut voivat jopa jättää puolueen ja siirtyä muihin puolueisiin.”
Simola ounastelee, että puolueiden vahvasti erilainen arvopohja tulisi aiheuttamaan hankaluuksia mahdollisessa uudessa hallituksessa. Puolueiden taustalla ajamat asiat eivät lakkaa olemasta tai häivy minnekään, vaikka ne voitaisiinkin kompromissisyistä laittaa hyllylle neljän vuoden ajaksi.
”Nyt ehdotettu hallituspohja ei tule olemaan helppo Rkp:lle. Neljän vuoden aikana tulisi varmasti monta asiaa vastaan, joissa hallituksen jatko voisi olla vaakalaudalla.”
Asiaan on vaikea varautua etukäteen. Hallitusohjelmaa on Simolan mukaan lähes mahdotonta rakentaa niin, että siinä voisi ottaa kantaa kaikkiin neljän vuoden aikana eteen tuleviin asioihin.
Simola arvioi, että Rkp:n kannalta tuleva hallituskausi voisi pahimmassa tapauksessa hajottaa puoluetta sisäisesti.
”Se jako on siellä taustalla jo olemassa. Hyvä esimerkki tästä on Helsingistä, jossa Eva Biaudet liberaalivasemmistolaisena ja Marcus Rantala porvarina ovat jo eri leireissä.”
Rkp:n sisäinen jakautuminen on Simolan mukaan ollut henkisesti olemassa jo vuosikymmenten ajan, mutta nyt se on taas saanut ilmaa ja noussut pintaan.
Esimerkiksi Turussa Rkp:n edustajilla on hyvin erilaisia näkemyksiä keskenään. Simola niputtaa Turun ja Helsingin samantyyppisiksi alueiksi. Näissä Rkp on hänen mukaansa jakautunut porvarisiipeen ja liberaalivasemmistosiipeen. Sen sijaan Pohjanmaa on hyvin perusoikeistolainen, samoin Itä- ja Länsi-Uusimaa sekä Varsinais-Suomessa Turunmaan saaristoalue.
”Jos puolueen sisäiset, selkeät näkemyserot entisestään vahvistuvat tulevalla hallituskaudella, on mahdollista, että jotkut voivat jopa jättää puolueen ja siirtyä muihin puolueisiin.”
Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.
