Harrastus voi tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä sekä suojata yksinäisyydeltä.
Tämä on yksi syy, jonka vuoksi Turku on kiinnostunut niin sanotun Islannin mallin kehittämistä ratkaisuista.
Mallissa yhä useampi lapsi ja nuori saadaan harrastustoiminnan piiriin. Mallin tavoite on tarjota lapsille mahdollisuus harrastaa koulupäivän välittömässä läheisyydessä henkilökohtaisen taloudellisen avustuksen avulla. Islannissa nuorten osallistuminen ohjattuun harrastukseen on vähentänyt esimerkiksi todennäköisyyttä myöhemmälle päihteiden käytölle.
Pelastakaa Lapset ry:n selvityksen mukaan suomalaisten pienituloisten perheiden lapsista 23 prosenttia oli joutunut lopettamaan harrastuksensa taloudellisen tilanteen vuoksi. Vastaava luku keskituloisten perheiden kohdalla oli kuutisen prosenttia ja hyvätuloisten perheiden kohdalla vain yksi prosentti.
Yksi raporttiin vastannut nuori kirjoittaa: ”Rahaa ei ole muuhun kuin ruokaan ja joskus ei edes siihenkään.”
Vanhempien taloudellisen tilanteen vaikutus lapsen harrastuksiin on siis huomattava. Harrastamattomuus aiheuttaa ulkopuolisuutta ja huonommuuden tunteita sekä altistaa kiusaamiselle.
Turun kaupungin liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari kertoo, että kaupungissa on päätetty ottaa Islannin mallin mukainen harrastekortti käyttöön vuonna 2025.
”Kaikille 7–19-vuotiaille lapsille ja nuorille tarjotaan noin 200–300 euron arvoista tukea harrastamiseen liikuntaseurassa”, hän sanoo.
Myöhemmin toimintaa voitaneen Kalmarin mukaan laajentaa muuhunkin harrastamiseen kuin liikuntaan.
Harrastekortti-käytäntö täydentää nykyistä, kouluilla tai niiden lähiympäristöissä toteutuvaa matalankynnyksen maksutonta harrastetoimintaa, niin kutsuttua Harrastamisen Suomen mallia, jota opetus- ja kulttuuriministeriö tukee.
”Vanhempien taloudellisen tilanteen vaikutus lapsen harrastuksiin on huomattava.
Lasten ja nuorten harrastamisen edistämisen projektipäällikkö Aino Turtiainen kertoo, että jo nyt toteutuvan, niin sanotun Turun mallin, tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle turkulaiselle peruskoulua käyvälle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.
”Suurin osa harrastusryhmistä järjestetään viikoittain koulujen tiloissa heti koulupäivän jälkeen.”
Kerhoja järjestetään lähes jokaisessa peruskoulussa. Lapset voivat harrastaa muun muassa erilaisia liikuntalajeja, kuten parkouria, pallopelejä, break dancea ja joogaa, sekä shakkia, lukemista, musiikkia ja kuvataiteita. Kerhot ja lajit vaihtelevat koulukohtaisesti.
Kerhojen lisäksi Turussa järjestetään ohjattuja harrastusvälitunteja ja etsivää harrastustoimintaa.
Turtiaisen mukaan etsivä harrastustoiminta on tarkoitettu oppilaille, joille ei ole vielä löytynyt mieluisaa vapaa-ajan tekemistä. Toiminnassa koulujen oma yhdyshenkilö auttaa ja neuvoo lapsia löytämään heille mielekkään harrastuksen sekä selvittää, miksi lapsella ei vielä ole harrastusta.
”Yläkoululaiset ovat haastava ryhmä, mutta olemme onnistuneet käynnistämään Koulu Personal Trainer - ja Koulu Personal Culture & Arts Coach -toiminnat yläkouluihin tämän vuoden aikana”, Turtiainen iloitsee.
Näissä toiminnoissa ohjaaja selvittää nuorten tarpeet ja toiveet harrastamiselle sekä ohjaa pienryhmissä nuoria esimerkiksi kuntosalitreenissä ja taiteen tekemisessä.
”Lapsille ja nuorille harrastamisessa tärkeintä on yhteisöllisyys ja hauskuus.
Kalmari muistuttaa, että harrastamisella on lapsille ja nuorille monenlaisia merkityksiä: esimerkiksi aktiivinen vapaa-aika lapsena ja nuorena tukee hyvinvointia ja mielenterveyttä vielä aikuisuudessakin.
Harrastetoiminnassa oleellista on se, että se perustuu kohderyhmän tarpeisiin ja on saavutettavaa. Saavutettavuus tarkoittaa paljon muutakin kuin harrastusten hintaa ja välimatkoja, vaikka ne ovatkin Turun kaupungin toteuttaman laajan kyselyn mukaan merkittäviä esteitä lapsen harrastamiselle.
”Esteenä voi olla myös liiallinen kilpailu tai suorittamisen pakko, jolloin mieluisasta toiminnasta tulee työtä ja siten epämieluisaa. Lapsille ja nuorille harrastamisessa tärkeintä on yhteisöllisyys ja hauskuus”, Kalmari kertoo.
Suomessa tulisi hänen mukaansa toteuttaa toteuttaa lasten ja nuorten harrastamisessa ”peruskoulun kaltainen reformi”, jossa harrastamisen mahdollisuus toteutuu tasa-arvoisesti. Lähtökohtana tulee olla lasten ja nuorten terve kasvu ja kehitys.
Kalmari toteaa, että kyse on pitkäjänteisestä työstä, joka vaatii vuosia toteutuakseen – Islannissa siinä on jo onnistuttu.
Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.
