Lemmikkien vastuullisesta omistamisesta ei saa tulla hyvätuloisten etuoikeus. Tätä mieltä on tuore vuoden eläinlääkäri, turkulainen Outi Vainio, 68.
HS Turku kysyi Vainion mietteitä eläinlääkäripulasta, lemmikkien hoidon hintalapusta ja vastuullisesta eläintenpidosta.
Vastuullisuuteen kuuluu, että omistaja pitää huolta lemmikin terveydestä ja eläin saa hoitoa kipuihinsa. Osalle omistajista eläinlääkärikulut aiheuttavat huolta. Laskut voivat olla tuhansia euroja.
Vainio on huolissaan siitä, että osa lemmikeistä jää korkeiden hintojen takia ilman hoitoa.
”Erityisesti pieneläinten eläinlääkärihoidossa hinnat ovat nousseet paljon viime vuosina”, Vainio sanoo.
Pieneläimiä ovat esimerkiksi koirat, kissat ja jyrsijät.
Usein halvin tapa eläimen kivun poistamiseen on lopettaminen. Vainio pitää tilannetta surullisena.
”Onko tosiaan niin, että pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa osalla lemmikeistä ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla terve tai tulla lopetetuksi”, Vainio tiivistää tuntemuksensa.
Outi Vainio on työskennellyt muun muassa läänineläinlääkärinä Turussa sekä eläinfarmakologian professorina Helsingin yliopistossa.
Eläinlääkärikäynnin kuluihin vaikuttavat monet asiat. Vainio listaa tilakustannukset, palkat, välineet ja lääkkeet.
”Asiakas joutuu maksamaan tämän kaiken. Mitään Kela-korvauksen kaltaista järjestelmää ei ole.”
Nykyään eläinlääkärit pystyvät hoitamaan yhä sairaampia eläimiä. Edistyneempi hoito on kalliimpaa. Esimerkiksi koirille laitetaan tekoniveliä.
Onnistunut hoito vaatii oikean diagnoosin, jonka tekemiseen voidaan tarvita esimerkiksi röntgen-, magneetti- tai ultraäänitutkimuksia.
Laitteet ovat kalliita ja niiden käyttäminen näkyy hinnassa.
Vainion mielestä yksi keino lemmikinomistajien auttamiseksi voisi olla eläinlääkäripalvelujen arvonlisäveron alentaminen. Tällä hetkellä vero on 24 prosenttia.
Outi Vainio on tullut tutuksi Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstan vastaajana.
Eläinlääkäreistä on pulaa. Tämä voi vaikeuttaa hoidon saamista lemmikille.
Pula koskee niin kunnaneläinlääkäreitä kuin klinikoilla työskenteleviä. Vainiota harmittaa, että syytä vieritetään eläinlääkäreiden harteille.
”Nuoria eläinlääkäreitä syyllistetään mukavuudenhaluisiksi kaupunkilaisiksi, jotka eivät halua mennä hoitamaan tuotantoeläimiä”, Vainio tiivistää.
Hänen mukaansa kunnaneläinlääkärit eivät viihdy tai pysy tehtävissään, koska työolosuhteet ovat kohtuuttomat.
Kuka?
Outi Vainio
Vuoden eläinlääkäri 2023.
Työskennellyt muun muassa läänineläinlääkärinä Turussa sekä eläinfarmakologian professorina Helsingin yliopistossa. Nykyään emeritaprofessori.
Kehittänyt rauhoitusaineita eläimille. Erään lääkkeen jatkokehityksen tuloksena syntyi alkujaan koirille tarkoitettu rauhoite ja lopulta lääke, jota käytetään ihmisten tehohoidossa.
Tutkinut eläinten kognitiota ja kipua.
Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnan puheenjohtaja.
Eläinsuojeluaktiivi.
Tullut tutuksi Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstan vastaajana.
Ollut ehdolla kunta- ja aluevaaleissa vihreiden ehdokkaana.
Turun rakennus- ja lupalautakunnan varajäsen.
”Tehtäviä pitäisi hoitaa ympäri vuorokauden. Oman kunnan lisäksi voi olla myös kolmen muun kunnan päivystykset. Oman elämän pyörittäminen näissä olosuhteissa on vaikeaa”, Vainio sanoo.
Kun työmahdollisuuksia on muuallakin, ihmiset vaihtavat työpaikkaa.
”Vitsi on siinä, että eläinlääkäripulaa on nykyään myös kaupunkien pieneläinvastaanotoilla. Lomasijaisia ei saada”, Vainio sanoo.
Suomessa eläinlääkäreitä koulutetaan vain Helsingin yliopistossa. Aloituspaikkoja on vuosittain 70. Vainion mielestä aloituspaikkojen lisääminen on oikea tie, mutta ilmaista se ei ole.
”Opettajia ja tiloja tarvittaisiin lisää”, Vainio sanoo.
Outi Vainio kannattaa sitä, että eläinlääketieteellisen tiedekunnan aloituspaikkojen määrää lisättäisiin nykyisestä.
Vainio toivoo, että eläinten jalostamisessa kiinnitetään enemmän huomiota terveyteen. Silloin eläinlääkäreiden ei tarvitse korjata jalostuksen aiheuttamia synnynnäisiä vikoja, kuten liian ahtaita hengitysteitä tai huonoja niveliä.
”Lähtökohta on se, että maailmaan tuotettavien eläinten pitäisi kyetä elämään ilman, että eläinlääkärit ensin korjaavat sen, mikä on mennyt jalostuksessa pieleen. Nyt eläinlääkärit korjaavat syntymävikoja, jotta esimerkiksi tietynlaiset koirat voisivat elää edes jonkinlaisen elämän.”
Vainio ottaa esimerkiksi koirien nenät.
”Nenän pitäisi olla pitkä ja komea. On murheellista, jos se on jalostettu pois ja paikalla on vain kuoppa.”
Lyhytkuonoisia rotuja ovat esimerkiksi bulldoggit ja mopsit.
Vainio paheksuu myös luppakorvaisia kissoja.
”Korvat lerpattavat, koska rusto on velttoa eikä jaksa pitää korvia pystyssä. Ihmiset pitävät sitä hauskana, mutta se sama rustovika on nivelissä ja voi olla todella kivulias.”
Tunnettu luppakorvainen kissarotu on scottish fold, joka tunnetaan myös skotlannin luppakorvana.
Vuoden eläinlääkärin palkinnon myöntää Suomen eläinlääkäriliitto.
Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.
