Turussa voi olla raitiotie 2030-luvun alussa.
Niin sanotaan nyt valmistuneessa yleissuunnitelmassa, jossa esitetään 11 kilometrin pituista raitiotietä sataman ja Varissuon välille.
Matkaan voi tosin tulla vielä mutkia, sillä raitiotie vaatii edelleen poliittisia päätöksiä. HS:n viime vuonna tekemän kyselyn mukaan raitiotie repii valtuustoa kahtia, ja vastustajia löytyy kaikista puolueista vihreitä lukuun ottamatta. Kielteisimmin ratikkaan suhtautuu perussuomalaiset.
Tämän hetken arvion mukaan rakentaminen voisi alkaa vuonna 2026, jos kaupunginvaltuusto niin päättää. Valtuuston on määrä tehdä investointipäätös loppuvuodesta 2025. Rakentamisen on arvioitu kestävän noin viisi vuotta.
Seuraavaksi suunnitelma lähtee lausunnoille ja kaupunkilaisten kommentoitavaksi.
Turun pormestari Minna Arven mukaan raitiotiehanke on Turulle ja Turun seudulle merkittävä uudistus ja osa määrätietoista kaupunkikehittämistä. Turun tavoitteena on olla kaupunki, joka kiinnostaa myös ulkopaikkakuntalaisia.
”Kaupunki, joka pystyy katsomaan eteenpäin, on kaupunki, joka menestyy”, Arve sanoo.
Hän lisää, että kaupungin kasvulle ja kehittymiselle on löydettävä oikeanlaiset ratkaisut. Raiteet ovat yksi vaihtoehto. Raitiotiehankkeella halutaankin asemoitua kasvavien ja kiinnostavien kaupunkiseutujen joukkoon niin asukkaiden, yritysten, investointien kuin matkailijoidenkin näkökulmasta.
”Turun raitiotie on paitsi liikennehanke myös kaupunkikehityshanke”, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen sanoo.
Raitiotiellä ennustetaan yleissuunnitelmassa olevan 22 000 matkustajaa vuorokaudessa liikenteen alkaessa ja noin tuplat vuonna 2050. Raitiovaunuja on ajateltu pidennettävän matkustajamäärien kasvaessa. Yleissuunnitelman mukaan vuonna 2050 liki kolmannes turkulaisista asuisi 600 metrin etäisyydellä raitiotiepysäkeistä.
Raitiotien varrelta löytyisi esimerkiksi korkeakouluja, oppilaitoksia, julkisia palveluita, terveydenhuoltopalveluita sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia.
Nyt suunnitellulla raitiotiereitillä olisi kaikkiaan 17 pysäkkiä. Se kulkee satamasta Humalistonkadulle ja Kauppatorille ja jatkaa Turun tuomiokirkon ohi Uudenmaankatua pitkin Hämeenkadulle ja siitä kohti Varissuota. Linjan toinen päätepysäkki on Pelttarinkadulla. Raitovaunujen varikko sijaitsisi Iso-Heikkilässä.
Hintsanen kertoo, että tarkoitus ei ole palauttaa sitä raitiotietä, joka kaupungissa joskus oli, vaan luoda uudenlainen kaupunkilaisia palveleva joukkoliikenneratkaisu. Hän muistuttaa, että raitiotie ei ensisijaisesti ole päätepysäkiltä toiselle matkustusta varten.
”Reittisuunnitelmassa on huomioitu se, että kaikki, mitä turkulainen viikoittain tarvitsee, löytyy reitin varrelta.”
Raitiotiehanke kustantaa kaikkiaan 372 miljoonaa euroa. Tästä raitiotie maksaa 333 miljoonaa euroa ja sen kolmetoista vaunua 39 miljoonaa euroa. Valtionosuus raitiotien hintalapusta on kolmannes eli noin 100 miljoonaa euroa.
Hankekustannuksissa on huomioitu riskivaraukset, yhteensä noin 44 miljoonaa euroa. Nämä varaukset kattavat myös indeksikorotukset.
Minna Arven mukaan raitiotien kustannukset ovat mittavia, mutta niin ovat niiden vaikutuksetkin: raitiotie vahvistaa myönteistä kierrettä, jossa Turun ja Turun seudun kasvu, kiinnostavuus ja tunnettuus vahvistuvat. Sillä on myös merkittäviä vaikutuksia kuntatalouteen ja kaupungin veto- ja pitovoimalle. Lisäksi se toteuttaa kaupungin ilmastotavoitteita.
Yleissuunnitelmassa on arvioitu, että raitiotien kustannukset katetaan kiinteistötaloustuloilla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupunki pystyy myymään omia tonttejaan reitin varrella ja tekemään maankäyttösopimuksia. Hintsanen kertoo, että nykylaskelmissa on huomioitu kaupungin kasvu ja sen myötä kasvu myös myyntituloissa. Suunnitelmassa arvioidaan, että hanke maksaisi itsensä takaisin 30 vuodessa.
Hän lisää, että raitiotie on pitkäaikainen investointi, joka ”synnyttää hyvinvointia”. Se esimerkiksi kytkee reitin itäiset alueet tiiviimmin reitin muihin alueisiin. Joukkoliikenne on siis yksi keino edistää sosiaalisesti tasapainoista aluekehitystä parantaen esimerkiksi palveluvalikoimaa ja tuottaen uudisrakentamista.
Ratikan toivotaan osaltaan ratkaisevan Turun irralleen muusta kaupungeista jääneiden alueiden ongelmia, kuten sosiaalista eriytymistä. Pormestari Arve on aiemmin kuvaillut esimerkiksi maahanmuuttajavaltaista Varissuota yhdeksi Suomen eriytyneimmistä asuinalueista.
”Yksin itäisessä Turussa eli Varissuolla ja Pääskyvuoressa on todettu luontevaksi uudisrakentamisen määräksi jopa 180 000 kerrosalaneliömetriä”, Hintsanen kertoo.
Raitiotien kasvuvaikutukset ulottuvat arvioiden mukaan sekä suoraan raitiotiereitin varrella oleville asuinalueille ja solmupisteisiin sekä laajemmalle koko kaupungin alueelle. Raiteiden siis uskotaan tukevan ja nopeuttavan sen lähellä olevien alueiden kehittymistä.
Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aron mukaan Turun seudun väestön lisäys oli huipussaan koronakriisin jälkeen vuonna 2022.
”Jos tämä kasvu jatkuisi ja vuodesta 2022 tulisi uusi normaali, meillä olisi seudulla vuonna 2050 105 000 asukasta enemmän kuin nyt”, hän sanoo.
Raitiotiellä on siksikin Turun kaupungille ja kaupunkiseudulle poikkeuksellisen suuri strateginen merkitys: joukkoliikenneratkaisu määrittää kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän.
”Rakentamisen kilke on kasvun ja elinvoiman ääni”, Arve toteaa.
Oikaisu keskiviikkona 17.5. kello 17.52: Timo Aro puhui Turun seudun väestön lisäyksestä, ei pelkän Turun, kuten artikkelissa virheellisesti kirjoitettiin.
Oikaisu perjantaina 19.5. kello 09.00: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että valtuuston on määrä tehdä investointipäätös juuri ennen kuntavaaleja loppuvuodesta 2025. Kuntavaalit pidetään kuitenkin jo huhtikuussa 2025.
Näin raidehanke etenee
Keskustelu uuden raitiotien rakentamisesta Turkuun alkoi 1990-luvulla ja asiasta tehtiin selvitys. Vanhoista raitiovaunuista oli luovuttu vuonna 1972.
Sittemmin asiaa on veivattu poliitikkojen ja virkamiesten toimesta edestakaisin vuosikausia. Vaihtoehdoiksi on esitetty ollut niin johdinautoja kuin superbussejakin, ja reittisuunnitelmat ovat eläneet.
Nyt valmistunut Turun raitiotien yleissuunnitelma vaatii vielä poliittisia päätöksiä toteutuakseen.
Kaupunginhallitus päättää yleissuunnitelma-aineiston lausunnoille lähettämisestä ensi maanantaina. Niiden pohjalta suunnitelmaan voi vielä tulla täydennyksiä.
Syksyllä kaupunginhallituksen on määrä päättää toteutussuunnittelusta ja reitistä.
Sen jälkeen suunnitelma tarkentuu entisestään muun muassa kustannusarvioiden ja vaikutusten osalta. Toteutussuunnitelman tekee hankeyhtiö.
Varsinaisen rakentamisen aloittamisesta päättää kaupunginvaltuusto investointipäätöksessään vuonna 2025 suunnitelman pohjalta.
Rakentamisen arvioidaan kestävän noin viisi vuotta.
Lähde: Turun kaupunki
