Salon Uskelanjokilaaksosta tehtiin harvinainen löytö, jonka tieteellistä merkittävyyttä kuvaillaan suureksi. Metallinetsintäkartoituksen yhteydessä löytyi roomalainen hoperaaha, Marcus Aureliuksen denaari. Löydetty kolikko ajoittuu vuosille 151–152, jolloin Aurelius oli keisari Antonius Piuksen apukeisari.
Denaareja on löytynyt Suomesta aiemmin Tammelasta ja Perniöstä, mutta rahat ovat myöhemmin kadonneet.
Arkeologi Hanna-Maria Pellisen mukaan löydön merkittävyys piilee sen harvinaisuudessa ja siinä, että sen tarkka löytöpaikka tiedetään. Pellinen johtaa tutkimusprojektia, jonka yhteydessä raha löydettiin.
”Pääsemme nyt tutkimaan löydön ympäristöä tarkemmin”, hän iloitsee.
Denaari siirtyy muiden löytöjen tapaan Museoviraston kokoelmiin.
Tältä näyttää Salosta löytynyt denaari.
Harvinaisen kolikon löysi metallinetsinharrastaja Oskari Heikkilä, joka muistetaan toukokuussa 2022 Mynämäeltä paljastuneesta merkittävästä hopeakätköstä.
Denaarin löytäminen oli ollut pitkään Heikkilän toivomuslistalla.
Etsintää suoritetaan metallinpaljastimella. Löytöhetki painui mieleen.
”Kukaan ei osannut veikata tällaista löytöä. Vähän aikaa sai ihmetellä. Tavallaan tutun näköinen roomalainen kolikko, mutta eihän kukaan niitä suomalaisilla kaivauksilla näe”, Pellinen hehkuttaa.
Miten roomalainen hopearaha on voinut päätyä Pohjolan perukoille?
”Ei varmasti mitenkään suoraan ja hetkessä, vaan usean välikäden kautta. Todennäköisesti se on kuitenkin jo rautakauden aikana joutunut maahan”, Pellinen sanoo.
Kaukomaiden valuuttoja on toki löytynyt aiemminkin, mutta yleensä vasta myöhemmältä ajalta, sillä Suomen alue ei ollut kovin merkittävä kauppapaikka.
Seuraavaksi mielenkiinto kohdistuu siihen, löytyykö alueelta myös muita varhaisempia löytöjä. Salo on otollinen paikka löytää harvinaista tuontitavaraa.
”Varsinais-Suomesta niitä löytyy yleensä joko Salosta, Auranjokilaaksosta tai Laitilasta. Ne ovat olleet tiiviitä asutuskeskuksia rautakaudella”, Pellinen kuvailee.
Maanomistajan toiveesta tutkimusryhmä ei toistaiseksi paljasta tarkempaa löytöpaikkaa.
”Maanomistaja pelkää, että arvokkaan löydön myötä paikalle tulisi rosvoja, jotka yrittäisivät ryöstää lisää tavaraa. Olemme kuitenkin tyhjentäneet alueen pintalöydöistä”, Pellinen toteaa.
Marcus Aurelius (121–180) toimi Rooman keisarina vuosina 161–180. Aurelius muistetaan stoalaisena filosofina, joka kirjoitti sotaretkien lomassa muistiinpanoja, joista tehty kokoelma pitää sisällään puntarointia elämästä. Näistä opeista ihmiset innostuivat etenkin koronapandemian aikana.
Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.
