Suomalaisten ruokailutottumusten taustalla on vahvasti eriarvoisuus. Pienituloisuus, koulutus ja sukupuoli vaikuttavat siihen, miten suomalaiset syövät, kertoo valtiotieteiden maisteri Antti Kähäri.
Kähäri tutki Turun yliopistoon tekemässä sosiologian väitöskirjassaan kasvisten, hedelmien ja marjojen, kalan, sokerituotteiden sekä alkoholittomien juomien kulutuksen muutoksia vuosina 1979–2017. Väestöryhmittäisiä eroja tarkasteltiin iän, syntymäkohortin, sosioekonomisen aseman ja sukupuolen kautta.
Tuloksista selvisi, että kasvisten ja hedelmien syönti on yleistynyt Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Tästä huolimatta suomalaisten ruokatottumukset ovat vielä kaukana suositelluista.
”Ruokatottumusten terveellisyydessä on eroja tuloista, koulutuksesta ja sukupuolesta riippuen”, Kähäri sanoo.
Suurin notkahdus ravitsemuksessa on nähtävissä ruuhkavuosien aikaan: Sokerin kulutus vähenee yleensä iän myötä, mutta ruuhkavuosina näin ei tapahdu. Myös kalan kulutus on vähimmillään.
Kähärin mukaan ruuhkavuosissa ihminen suorittaa useita rooleja, arki on kiireistä eikä aikaa ruoanlaittoon ole. Tällöin nopeat ja helpot vaihtoehdot alkavat houkutella. Sokeri tuo nopeasti hyvän olon muuten hektisessä arjessa.
”Sokerin ajatellaan myös lohduttavan kuormittavissa tilanteissa. Kyse on lopulta tunnesyömisestä”, Kähäri lisää.
Erityisen huolissaan Kähäri on nuorista miehistä, jotka työskentelevät matalapalkka-aloilla. Heidän kohdallaan tietotaso on huono, eikä heillä ole mahdollisuutta, eikä välttämättä edes halua, noudattaa terveellistä ruokavaliota.
Nuorten miesten terveydenlukutaito on tunnetusti heikko, mikä näkyy myös ravitsemuksessa. Terveydenlukutaito määrittää ihmisen kykyä ja halukkuutta saavuttaa, ymmärtää ja käyttää tietoa terveyttä edistävällä ja ylläpitävällä tavalla.
Kähäri kertoo, että kaikkein lähimpänä suomalaisia ravitsemustottumuksia ovat yli 50-vuotiaat, jotka ovat ohittaneet ruuhkavuodet, mutta jotka ovat vielä työelämässä.
Väitöstutkija Antti Kähäri havaitsi tutkimuksessaan, että ruokatottumusten terveellisyydessä on eroja tuloista, koulutuksesta ja sukupuolesta riippuen.
Kähärin tutkimuksessa todennettiin, että ruokatottumukset ovat edelleen eriarvoisuuskysymys. Suomessa korkeampi tulotaso on yhteydessä esimerkiksi suurempaan kalan kulutukseen.
”Saa olla hyvät tulot, jotta tekee kalan ostopäätöksen”, Kähäri kertoo.
Tutkimus osoitti myös selkeitä ikään ja tulotasoon linkittyviä kulutustottumuksia. Ruokabudjetistaan eniten rahaa juomiin käyttivät ennen 1950-lukua syntyneistä suurituloisimmat ja 1950-luvun jälkeen syntyneistä pienituloisimmat. Kalan ja hedelmien kulutus lisääntyy yli 50 vuotta täyttäneiden keskuudessa.
Kähäri kertoo yllättyneensä siitä, että sukupuolten välinen ero kasvisten syönnissä on kasvanut entisestään. Vaikka miehet syövät nykyisin enemmän kasviksia kuin ennen, ovat naiset kirineet vielä enemmän kasvisten syönnissä.
Kähärin mukaan syömisen eriarvoisuus on ilmiönä voimistuva ja nuori aikuisuus on määräävä aika arvojen ja tapojen erilaistumiseen. Merkittävää on se, että perhetausta vaikuttaa vahvasti siihen, miten syömme ja millaisia ruokailutottumuksia meillä on.
”Lapset oppivat syömään sitä, mitä heidän vanhempansa ostavat, mikä osoittaa tämän elämänvaiheen merkityksen seuraavan sukupolven ruokailutottumusten muodostumiselle”, Kähäri sanoo.
Hänen mukaansa suomalaisten ruokailutottumuksiin voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisella ohjauksella eli esimerkiksi sokeriverolla ja hintaohjauksella. Myös koulu- ja työpaikkaruokailut ”voivat pelastaa monet”, sillä niissä panostetaan ruoan terveellisyyteen, monipuolisuuteen ja houkuttelevaan esillepanoon.
”Yksi tärkeä näkökulma on se, että yhteiskunnassamme tulisi tarkastella tunnesyömistä. Millä tavoin voisimme tunnetasolla paremmin, jotta meidän ei tarvitsisi kompensoida huonoa mieltä ruoalla?”
Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.
