Aika moni tietää Hämeenkyrön šamaanin Frans Emil Sillanpään tai AIV-rehun kehittäjän A. I. Virtasen. Taata sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1939, akateemikko taas Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1945.
Harva sen sijaan tuntee Lars Ahlforsin, vaikka syytä olisi. Funktioteoriaan erikoistuneen Rolf Nevanlinnan lahjakas oppilas nimittäin sai vuonna 1936 Oslossa Fieldsin mitalin, jota pidetään matematiikan Nobel-palkintona. Varsinaista Nobelin palkintoa Riemannin pintoja tutkinut Ahlfors ei voinut saada, koska Alfred Nobel jätti testamentissaan matematiikan vaille Nobelin palkintoa – toisin kuin esimerkiksi kemian tai fysiikan.