Kummeli-vitsit ovat kuin näkymätöntä happea, jota kaikki hengittävät - Kulttuuri | HS.fi

Kummeli-vitsit ovat kuin näkymätöntä happea, jota kaikki hengittävät

Junttiuskin on kulttuuria. Tämän seikan sivuuttaminen on sivistymättömyyttä, kirjoittaa Jantso Jokelin.

18.6.2015 2:00 | Päivitetty 20.6.2015 19:05

Kaikki koulussa puhuivat kummelia. Ei siitä päässyt mihinkään. Trabant Expressin ja Vintiöiden uusin jakso oli aina viikon puheenaihe. Uuno-elokuvien vitsit ja tunnuslaulu olivat pikkupoikien jokapäiväistä hupia.

Minä olin aina yhtä pihalla välituntien puheenparresta. Uunot, kummelit, pulttiboisit ja vintiöt olivat kotonani kiellettyjä. Erotiikkaa ja väkivaltaa ei juurikaan sensuroitu, mutta idiotismi oli pannassa. Isäni uskoi, että harvahampaisella junttihuumorilla oli tyhmentävä vaikutus. Meillä katsottiin Frasieria.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat