Kulttuuri

Suomalainen Anders Chydenius loi perustan painovapaudelle

Tänä vuonna on kulunut tasan 250 vuotta Anders Chydeniuksen – klassisen liberalismin Ruotsi-Suomeen tuoneen papin ja poliitikon – uran merkittävimmästä saavutuksesta.

Tänä vuonna on kulunut tasan 250 vuotta Anders Chydeniuksen – klassisen liberalismin Ruotsi-Suomeen tuoneen papin ja poliitikon – uran merkittävimmästä saavutuksesta.



Sotkamossa syntynyt sanan- ja uskonnonvapautta puolustanut valistusajattelija sai nimittäin ­aikaiseksi Ruotsi-Suomeen maailman ensimmäisen julkisuuslain, painovapausasetuksen. Syntymäpäivä oli 2.12.1766.


Tämä ihmisoikeuksia ja demokratiaa korostanut laki kumosi ennakkosensuurin ja takasi ruotsalaisille laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes kaikki viralliset asiakirjat tulivat samalla julkisiksi, mikä mahdollisti myös lainsäädännön ja hallinnon poliittisen arvostelun. Ajan oloon radikaalista julkisuusperiaatteesta käytettiin ruotsiksi käsitettä offentlighets­principen. Aiemmin kaikki kirjallisuus ja julkinen kirjoittaminen olivat olleet tiukan ennakkosensuurin alaista.


Laki loi perustan sananvapaudelle, päätöksenteon läpinäkyvyydelle, avoimelle demokratialle ja korruption kitkemiselle. Se toi sanan- ja ilmaisunvapauden osaksi ihmisoikeuksia. Samalla se toimi myös lähtölaukauksena riippumattoman lehdistön synnylle Ruotsi-Suomessa.


Painovapausasetus syntyi nykykatsannossa yllättävän no­peasti. Kappalaiseksi vuonna 1760 ylennetty Anders ”Antti” Chydenius (1729–1803) pääsi valtiopäiväedustajaksi Tukholmaan poliittisen valta-asetelman muututtua Ruotsi-Suomessa 1765. Jo saman vuoden elokuussa hänet nimitettiin lehdistön vapautta pohtivan komitean jäseneksi. Hän oli ainoa komitean jäsen, joka vaati kaikenlaisen sensuurin lakkauttamista.


”Rajoitettu vapaus ei ole vapautta ensinnäkään, mutta osittaiset rajoitukset ovat aina absoluuttista rajoittamista”, Chydenius totesi komitean istunnossa. Siksi lehdistön vapaus käsitti hänen mielestään kaksi toisiinsa niveltyvää puolta. Siihen kuuluivat elimellisesti sekä sanan­vapaus että painovapaus.


Seuraavassa kokouksessa joulukuussa 1765 Andres Chydenius toimi jo komitean sihteerinä ja sai muut komitean jäsenet hyväksymään sensuurin kieltämisen maaliskuun alussa 1766. Saman vuoden elokuussa paroni Gustaf Reuterholm piti kaksi ja puoli tuntia kestäneen puheen poliittisen sensuurin puolesta – turhaan. Kolmen aatelittoman säädyn enemmistö hyväksyi ehdotuksen.


”Vapaus on rajoituksien vastakohta. Monitulkinnallista käsitettä on kuitenkin käytettävä harkiten, jotta se saa aikaiseksi enemmän hyvää kuin pahaa. Kenenkään ei pidä olla toisen herra eikä kenenkään jonkun toisen orja.”


Anders Chydeniuksen mukaan painovapaus oli jokaisen toimivan demokratian peruspilari. Kymmenen vuotta ennen Ranskan vallankumousta hän katsoi, että ihmisten tuli olla tasaveroisia lain edessä eivätkä valtio tai viranomaiset saaneet rajoittaa heidän sananvapauttaan. Siksi komitea ehdotti kaikkien virallisten asiakirjojen sekä valtio­päivillä syntyneiden muistioiden ja pöytäkirjojen saattamista julkisiksi.


Kuusi vuotta myöhemmin kuningas Kustaa III heikensi Anders Chydeniuksen paino­vapaus­asetusta poliittisen valta-asetelman taas muututtua Ruotsi-Suomessa.


Tätä myöhempää asetusta ruotsalaiset pitävät nykyisen painovapauslain prototyyppinä.


Myös lääkärinä ja Kokkolan kapellin orkesterinjohtajana toimineen Anders Chydeniuksen näkemykset löysivät tiensä kuitenkin Yhdysvaltojen perustuslain ensimmäiseen lisäykseen vuonna 1789 – olkoonkin, että siihen ei kuulu tärkeää virallisten asiakirjojen julkisuusperiaatetta. Se sai oman lakinsa Yhdysvalloissa vasta 1966.


”Valtion vapautta ei voi yllä­pitää vain laeilla. Luottamus syntyy avoimuudesta, kun kansalaisilla on pääsy virallisiin asiakirjoihin ja dokumentteihin”, Anders Chydenius on muistuttanut.


Hän halusi levittää poliittista valistusta laajoille kansanjoukoille ja omaksui osin tämänkin vuoksi innokkaasti ajatuksen painovapaudesta.


Monella ei ole selkeää muistikuvaa myös uskonnonvapautta ajaneesta Anders Chydeniuksesta, vaikka hänen merkityksensä Suomen historiassa on samaa kokoluokkaa kuin J. V.  Snellmanin tai Sakari Topeliuksen painoarvo.


Jotkut muistanevat hänet tuhannen markan setelistä. Lähes yhtä moni muistaa hämmästelleensä vuonna 1986, kuka on tämä mies, joka sai kasvokuvansa sinisävyisen setelin etusivun kuva-aiheeksi. Markka katosi ja painui historiaan.


Valtiopäivämies Anders Chydenius ei ole kuitenkaan hävinnyt minnekään. Hän ei ole kaikonnut takavasemmalle, jonne euro vuonna 2002 lakaisi Chydeniuksen uudestaan henkiin herättäneen viimeisen markka-arvoisen setelisarjan.


HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sanoma Pro
Luetuimmat
  1. 1

    Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

  2. 2

    Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

    Tilaajille
  3. 3

    Pienet synttärit riistäytyivät täysin käsistä Helsingin Käpylässä – 40 kuokkavierasta, pahoinpitely ja varastelua

  4. 4

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  5. 5

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  6. 6

    Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

    Tilaajille
  7. 7

    19-vuotias mies sai elinkautisen tyttöystävänsä teippimurhasta – Oikeus: raaka, julma ja vakaasti harkittu teko

  8. 8

    Lapsen vanhemmat eroavat todennäköisemmin, jos äiti on vähän koulutettu – tutkimuksessa seurattiin yli 64 000 suomalaislapsen elämää

  9. 9

    Laaja geenitutkimus selvitti: Jokaisen ihonvärin juuret löytyvät Afrikasta, mutta kaikkein tummin iho kehittyi myöhemmin kuin vaalea

  10. 10

    Retkeilevä japanilaissiili on yli 100 000 seuraajallaan internetin uusi suosikki, ja erittäin hyvästä syystä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  2. 2

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  3. 3

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  4. 4

    Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

    Tilaajille
  5. 5

    Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

    Tilaajille
  6. 6

    Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

  7. 7

    Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

  8. 8

    Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

  9. 9

    Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

  10. 10

    Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

    Tilaajille
  2. 2

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  3. 3

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  4. 4

    ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

  5. 5

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  6. 6

    Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

  7. 7

    Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

    Tilaajille
  8. 8

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  9. 9

    Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

  10. 10

    Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

  11. Näytä lisää