Kulttuuri

Näyttely kuin kaukomatka: Ateneumin kevään päänäyttely esittelee taiteen Japani-villitystä

Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918 -näyttely antaa uutta näkökulmaa rakastettuihin suomalaismaalauksiin.

Kun osaa etsiä, löytyy sitä tutuista Edelfelteistä, Schjerfbeckeistä ja Halosista, Japania nimittäin.

Albert Edelfeltin Virginien taustalla on itämainen bambusermi, Helene Schjerfbeckin malleista moni on puettu kimonomaiseen asuun ja Pekka Halosen järvimaisemissa on ripaus japanilaisten kakemono-pystykuvien estetiikkaa.

Ateneumin kevään päänäyttely Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918 esittelee Japani-villitystä, joka valtasi Euroopan 1800-luvun loppupuolella.

Vaikka harva eurooppalainen oli päässyt matkustamaan kaukaiseen Japaniin, japanilaisen taiteen ja tavaroiden keräilystä tuli muotia 1850-luvulta lähtien.

Pitkän eristyksen päätteeksi Japani oli avannut kauppasuhteita useiden länsimaiden kanssa, ja paperilyhdyt, puupiirrokset ja posliini virtasivat myös Eurooppaan.

Japonismi-ilmiö ulottui myös pohjoiseurooppalaisten kuvataiteilijoiden työhön. Itä-Aasian eksotiikka sai valtaansa Edelfeltin ja Schjerfbeckin ohella muun muassa Vilhelm Hammershøin, Edvard Munchin, Paul Gauguinin, Vincent van Goghin ja Claude Monet’n.

Heidän japanilaisvaikutteiset teoksensa ovat esillä Ateneumin vasta remontoidussa kolmannessa kerroksessa.

Ateneumin Japonomania-näyttely pitää sisällään yli neljäsataa teosta, joista noin sataviisikymmentä on lainattu ulkomailta, muun muassa Tanskan kuningatar Margareeta II:lta, New Yorkin Metropolitan-museosta, Pariisin Musée d’Orsaysta sekä Amsterdamin Van Gogh -museosta.

Näyttely onkin ollut mittava kansainvälinen hanke, jossa Ateneum on tehnyt yhteistyötä muun muassa Norjan kansallisgallerian kanssa.

Näyttely on tulosta nelivuotisesta tutkimushankkeesta, jossa japonismia pohjoismaisessa taiteessa tutkittiin ensimmäistä kertaa kokonaisuutena. Aikaisemmin aihetta on käsitelty lähinnä yksittäisten taiteilijoiden kohdalla.

Japonismi toi pohjoismaiseen taiteeseen uusia aiheita ja sommitteluita, kertoo Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff.

”Japanilaisen taiteen vaikutus opetti pohjoismaisia taiteilijoita katsomaan erityisesti luontoa uusin silmin”, hän sanoo.

”Esimerkiksi Helene Schjerfbeckin tiedettiin olleen kiinnostunut Japanista, mutta ei ymmärretty, kuinka syvällisesti ja monipuolisesti hän Japani-vaikutteita taiteessaan käytti”, Bonsdorff sanoo.

Vaikka Japani villitsi ympäri Eurooppaa, pohjoismaissa maaperä oli sille erityisen hedelmällinen. Meillä japonismi ei jäänyt ulkokohtaiseksi koristeluksi, vaan se sisäistettiin syvällisesti.

Ei ihmekään – onhan japanilaisella ja pohjoismaisella estetiikalla ja mielenlaadulla yhtäläisyytensä. On myös yhteisiä kuva-aiheita, Bonsdorff lisää.

”Sekä japanilaiset että suomalaiset taiteilijat toivat Pariisissa itseään ja taitojaan esiin talvimaisemilla.”

Ateneumista näyttely matkustaa Tanskan ja Norjan kansallisgallerioihin ja 2018 myös Japaniin.

Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918 Ateneumissa (Kaivokatu 2) 18.2.–15.5.2016 ti, pe klo 10–18, ke, to klo 10–20, la, su klo 10–17. Liput 15 e.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuvataide
  • Ateneum
  • Näyttelyt

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    2. 2

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    3. 3

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    4. 4

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    5. 5

      AC/DC:n kitaristi Malcolm Young on kuollut

    6. 6

      Kun junalipun ostaminen kännykällä ei onnistunut, konduktöörit poistivat matkustajan pimeään yöhön

    7. 7

      Päin punaisia ajanut mies törmäsi naiseen suojatiellä Raumalla – pakeni turmapaikalta

    8. 8

      Älypuhelin menee liian usein lapsen edelle – imettäessäänkin monet äidit katsovat koko ajan puhelinta

    9. 9

      Matkakortinlukijoista tuli pullonkaula – Järjestyksenvalvojat ohjaavat metromatkustajia Matinkylässä

    10. 10

      Videokooste länsimetron ensimmäisestä päivästä: Pitkä jono, vapputunnelmia asemalaitureilla ja suuri helpotus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt.fi kommentti: Ylen A-teema osoitti jälleen, kuinka surkea konsepti sillä on – Ohjelmassa piti keskustella seksuaalisesta häirinnästä, mutta siellä keskusteltiin siitä, miten voi flirttailla

    2. 2

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    3. 3

      Länsimetron ensimmäiset 7 tuntia: HS:n seuranta kokoaa yhteen kauan odotetun päivän tapahtumat – ”Vastaavaa tunnelmaa ei ole ennen nähty suomalaisessa joukkoliikenteessä”

    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    6. 6

      Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri koko­luokka kuin nämä sadat­tuhannet, joista on tapana puhua”

    7. 7

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    8. 8

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    9. 9

      Kukaan ei pelasta sinua täältä, sanoi ”lääkäri”, riisui toimittajan ja aloitti tutkimuksen – Kokeilimme, miltä tuntuu osallistua seksuaalisia fantasioita toteuttavaan esitykseen

    10. 10

      Metrojuhlia ei järjestänyt kukaan, joten ihmiset tekivät ne itse – HS oli ensimmäisen Espoon-metron kyydissä, ja tältä vaunussa näytti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

      Tilaajille
    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

      Tilaajille
    10. 10

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    11. Näytä lisää