Kulttuuri

Cate Blanchett vangitsee olemuksellaan kahden naisen rakkaustarinassa – HS tapasi suorapuheisen tähden Cannesissa

”Varoitin äitiä etukäteen, että minä sitten suutelen yhdessä kohtaa toisen naisen nänniä”, kertoo räväkkä australialaisnäyttelijä.

Näyttelijä Cate Blanchett on, taas kerran, Oscar-ehdokas.

Blanchett on ehdolla naispääosasta elokuvasta Carol, mutta toisin kuin aiempina vuosina, tällä kertaa häntä ei pidetä voittajasuosikkina. Oscar menee todennäköisesti Blanchettia 20 vuotta nuoremmalle Brie Larsonille elokuvasta Room. Palkinnot jaetaan helmikuun 28. ja 29. päivän välisenä yönä Suomen-aikaa.

Mutta Oscar-palkinto Blanchettilla toki jo onkin. Hän on näyttelijänä ollut elokuvamaailman keskeisiä nimiä jo pian parikymmentä vuotta.

Aurinko porottaa ja näkymä on henkeäsalpaava. Tuolla on kivitalon kokoinen jahti, tuolla toinen, tuolla laivoja on vielä lisää. Ollaan Ranskan Rivieralla, Cannesin elokuvajuhlien aikaan, toukokuussa 2015.

Välimeren maiseman ihailu terassilta saa kuitenkin jäädä toiseen kertaan, sillä sisältä baarin puolelta kuuluu naisen naurua.

Nauraja on näyttelijä Cate Blanchett. Toimittajien pöytään tullessaan Blanchett pitää sormiensa välissä varovasti suklaapalaa. Sitten näyttelijä istuu alas, saa lasin vettä, ja juttuhetki toimittajaryhmän kanssa alkaa.

Ensimmäisen Oscarinsa Blanchett voitti vuonna 2005 elokuvasta Lentäjä. Toinen tuli kaksi vuotta sitten elokuvasta Blue Jasmine. Uusi Blanchett-elokuva on perjantaina Suomessa ensi-iltaan tullut, Patricia Highsmithin vuoden 1952 kirjaan perustuva Carol. Se on ollut maailmalla elokuvatapaus. Todd Haynesin ohjaama vähäeleinen draama kertoo kahden naisen kielletystä rakkaudesta vuosien 1952 ja 1953 Yhdysvalloissa.

Phyllis Nagy kirjoitti käsikirjoituksen jo vuonna 1997, mutta vasta Blanchettin mukaantulo sai hankkeeseen vauhtia.

Blanchett on Carolissa nimihenkilö, varakas porvarirouva, kotiäiti, joka taistelee itsenäisyydestään. Samaan aikaan hän rakastuu työväenluokkaiseen tavarataloneitiin Thereseen. Blanchettin Carol on elokuvan hermokeskus, salatun intohimon, kytevän voiman ilmentymä ja samalla myös vahva symboli feministiselle heräämiselle 1940-luvun sotavuosien jälkeen.

Elokuvan Carol haluaa olla Carol, oma itsensä. Ei pelkkä rouva, joka elää miehen rinnalla.

”Ohjaaja Todd Haynes kutsui elokuvaa Romeoksi ja Juliaksi, tai oikeastaan Juliaksi ja Juliaksi”, näyttelijä Blanchett sanoo.

”Elokuvan kaksi henkilöä ovat rakastumassa ensimmäistä kertaa. Ja kyllä, on tärkeää että he ovat naisia. Mutta elokuva kuvaa myös sitä, miten toisen ihmisen voi tuntea voimakkaasti.”

Blanchett on ulospäin suuntautunut ja esiintyessään aurinkoinen ja ennen kaikkea peloton. Hän ei vaikuta pöyhkeältä, vaikka tietää kyllä, mitä tahtoo. Hän myös tietää, mitä sanoa ja mitä ei. Hän on tyylikkäästi tip-top: tukka nutturalla, mekko tyylikäs vaaleanharmaa, jalassa mustat korkokengät.

”Kasvotusten kehutaan, mutta en minä tiedä, mitä minun selkäni takana puhutaan”, Blanchett sanoo, kun häneltä kysytään suosion paineista.

Kansainvälinen läpimurto tapahtui 29-vuotiaana 1998 kuningatarroolissa elokuvassa Elisabet. Siitä asti Blanchett on saanut näytellä vahvoja naisia. Joskus miehiäkin, kuten Bob Dylania elokuvassa I’m Not There.

Kun Martin Scorsese pyysi Blanchettia näyttelemään elokuvaansa Lentäjä ja esittämään elokuvassa näyttelijä Katherine Hepburnia, Blanchett kertoo saaneensa ”paskahalvauksen”.

”Anteeksi sanavalintani”, hän sanoo heti perään.

”’Voit pitää hiukset vaaleina, ei sinun tarvitse näyttää häneltä’, Scorsese sanoi ohjeeksi. Se tarkoitti suurin piirtein sitä, että ’älä välitä mitä väki ajattelee, anna elokuvalle energiasi’. Täytyy vain kuunnella vihjeitä, joita ohjaaja antaa. Palvella kokonaisuutta”, Blanchett sanoo.

Ohje on vienyt Blanchettia ilmeisen pitkälle. Blanchett on elokuvanäyttelijänä myös siitä poikkeuksellinen, että siteet ovat vahvat myös näyttämölle.

Blanchett ja tämän puoliso Andrew Upton ovat vetäneet Australian Sydneyssä teatteria. Näyttämö on Blanchettille tärkeä, samalla lavalla hän esiintyi uransa alkuvuosina.

”On ollut tärkeää, että saan tehdä molempia. Elokuvan myötä ymmärrän, miten olla laajassa kuvassa”, Blanchett sanoo ja näyttää käsillään, mitä laaja kuva on.

”Toisaalta taas teatteri on opettanut, miten olla intiimi.”

Hyvä näyttelijä tunnistaa oikean rytmin ja oikeat eleet, mutta myös suuruusluokan, milloin paisutella ja milloin pidätellä.

Blanchett kertoo, että suunnitteluvaiheessa Carolin työryhmä selvitti 1950-luvun henkeä ja ajankuvaa. Yksi inspiraatioista oli tuore dokumenttielokuva, joka kertoo yhdysvaltalaisesta Vivian Maierista. Hän oli valokuvaaja, jonka taidepiirit löysivät vasta tämän kuoleman jälkeen 2009.

”Maierin töistä tuli tärkeä lanka elokuvaan”, Blanchett sanoo.

Carol-elokuvan alastonkohtauksista puhuttaessa Blanchett kertoo anekdootin. Ensin hän kehuu vastanäyttelijäänsä Rooney Maraa. ”Emme kumpikaan ota itseämme turhan vakavasti”, Blanchett sanoo.

Sitten häneltä kysytään lisää: oliko myös kuvausryhmä alasti?

Blanchett vastaa tyypilliseen suorasukaiseen tapaansa.

”He tarjoutuivat (riisuutumaan). Sanoin ei.”

Pian hän kertoo myös äidistään, joka näki Carolin.

”Varoitin äitiä etukäteen, että minä sitten suutelen yhdessä kohtaa toisen naisen nänniä.”

Yksi Blanchettin aseista näyttelijänä onkin juuri suoruus.

Se näkyy vangitsevana olemuksena – ja erityisesti vangitsevana katseena. Suoruus näkyy myös hänen elokuvissaan. Blanchett kuuluu näyttelijöihin, joita kamera usein yksinkertaisesti rakastaa.

Ohjaaja Haynes esimerkiksi käyttää Carolissa erikoislähikuvassa Blanchettin silmiä. Sieltä kamera leikkaa näyttelijän hiuksiin, huuliin ja sormiin, jotka tarttuvat autoradion katkaisimiin.

Elokuvan alussa Blanchett katsoo usein pois, painaa katseen alas, väistää miesten mölyä, 1950-lukulaista maailmaa rajoituksineen.

”Elokuva on visuaalinen väline, tietenkin. Ja katsoja tekee päätelmiä hahmoista jo paljon ennen kuin he avaavat suutaan”, Blanchett kertoo.

”Joten oli hyvin tärkeää, miltä Carol näyttää.”

Blanchettin hahmo käyttää elokuvassa paljon punaisen eri sävyjä. Näyttelijällä on punatut huulet, punaisia huiveja, punainen hattu ja punaisia paitoja. Lisäksi hän istuu punaisella sohvalla. Rakkaudenpunaisella.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kuka?

 Elokuva- ja teatterinäyttelijä, syntynyt Australiassa 1969.

 Kansainvälinen läpimurto Elisabet-elokuvan nimiroolissa vuonna 1998. Elokuvaan tehtiin jatkoa vuonna 2007.

 Voittanut kaksi Oscar-palkintoa, elokuvista Lentäjä ja Blue Jasmine.

 Muita tunnettuja elokuvia ovat muun muassa Cinderella – Tuhkimon tarina, I’m Not There sekä Lord of The Rings -elokuvien sarja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Elokuvat
  • Oscar-ehdokkuus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    3. 3

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    4. 4

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    5. 5

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    6. 6

      Brittimedia: Pääministeri May joutui vetoamaan EU-johtajiin säilyttääkseen kasvonsa brexitin kanssa

    7. 7

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    8. 8

      Mielenosoittajat vaiensivat rasistijohtaja Richard Spencerin puheen Floridassa

    9. 9

      Kuusta löytyi luola, mikä voi kiihdyttää Maan kiertolaisen asuttamista

    10. 10

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    7. 7

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    8. 8

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    9. 9

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    10. 10

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää