Kulttuuri

50 vuotta sitten Suomessa syntyi musiikkinäytelmä, joka on nyt yllättävän ajankohtainen – ”Sillä on nyt kerrottavaa”

Äärioikeistolaisesta Lapuan liikkeestä kertova musiikkinäytelmä saa sunnuntaina uuden version.

Järkytys. Se oli nuorten näyttelijäopiskelijoiden ja muusikoiden päällimmäisin tunnetila, josta sai alkunsa puoli vuosisataa sitten Suomen kulttuuripiirejä ravistellut Lapua­laisooppera.

”Koulussa kenellekään ei ollut puhuttu mitään Lapuan liikkeestä. Kun nyt alkoivat faktat käydä ilmi, se järkytti”, kertoo legendaarisen musiikkinäytelmän säveltäjä Kaj Chydenius, 76.

Rauhanliike oli kovassa nousussa. Pasifismi oli tullut Suomeen Yhdysvalloista, rauhanjärjestö Sadankomitea oli juuri perustettu.

”Olimme kaikki liikuttavan samaa mieltä sekä Lapuan liikkeen vääryydestä että pasifismin oikeutuksesta. Ja kun oli niin hyvä teksti, jossa sanottiin selvästi, mitä mieltä olimme. Sellaista oli kiva tehdä.”

Arvo Salon kirjoittaman, Kaj Chydeniuksen säveltämän ja Kalle Holmbergin ohjaaman Lapualaisoopperan ensi-illasta tulee ylihuomenna maanantaina kuluneeksi tasan 50 vuotta.

Chydenius muistelee Lapualais­oopperan tekoa nostalgisen lämpimästi. Mutta se, että näytelmän teemat ovat yllättäen taas ajankohtaisia, huolestuttaa.

Kuka olisi arvannut, että Suomen 1930-luvun äärioikeistolainen pelon ja terrorin ilmapiiri on taas täällä. ”Ja kun siitä 1960-luvullakin niin vähän tykättiin!” Chydenius äimistelee.

Viime aikoina hän on seurannut huolirypyt otsassaan vastakkainasettelun kasvua.

”Jos täällä tavalliset ihmiset alkavat partioida kadulla poliiseina, niin kohta he ottavat kiinni jo herrasväki Niinistön ja lähettävät autolla Joensuuhun”, Chydenius maalailee. ”Näytelmällä on nyt kerrottavaa ihmisille. Hyvä että se tuli silloin tehtyä.”

Lapualaisooppera kertoo 1930-luvun Pohjanmaasta ja koko Suomea ravistelleista tapahtumista, joiden keskipisteenä oli Vihtori Kosolan johtama äärioikeistolainen kansanliike. Toimintatapoihin kuuluivat poliittisten vastustajien sieppaukset ja pahoinpitelyt.

Musiikkinäytelmällä oli Chydeniuksen mukaan kaksi merkitystä: se oli kuvaus sekä 1930-luvun Lapuan liikkeestä että 1960-luvun nousevasta pasifismista.

Elämän tarjoamaa ironiaa oli se, että Kaj Chydenius sävelsi pasifisminäytelmäänsä armeijassa.

Loppuvuoden 1965 hän vietti Russarön linnakkeella sääali­upseerina. Arvo Salo alkoi lähettää sinne tekstejään ”keltaisilla makulatuuriliuskoilla”.

Nuori muusikko sävelsi niitä kaikessa rauhassa sotilaskodin flyygelillä. ”Eivät he tienneet, mitä minä sävellän. Mutta eivät he vaatineet mitään nähtäväksikään”, Chydenius sanoo – ja hymyilee ihan vain vähän ilkikurisesti.

Chydenius pääsi pois armeijasta jouluna. Sitten alkoivat harjoitukset. Ne järjestettiin öisin, koska osa oli illat töissä teattereissa. Joka yö harjoiteltiin kahteen, kolmeen asti.

Chydeniuksen työhön kuului laulavien näyttelijöiden valmentaminen. Hän varoi kuitenkin visusti neuvomasta, kuinka kuuluu laulaa – ”nehän olisivat tykänneet apulantaa tämmöisen sibelius­akatemialaisen opetuksista”.

Lapualaisooppera oli alkupamaus poliittiselle laululiikkeelle. Käännekohta se oli myös Chydeniukselle itselleen.

Suosion siivittämänä sama sukupolvi jatkoi laulunäytelmien tekoa, ja koska Ylioppilasteatterissa ei ollut muita säveltäjiä, Chydeniusta vietiin. Lapualais­oopperan aikaan hän kävi vielä töissä kadun toisella puolella Hufvudstadsbladetin musiikkitoimittajana, mutta pian säveltämisestä tuli päätyö.

Sen sijaan itse Lapualaisoopperalle sen säveltäjä ei odottanut kovin pitkää ikää.

Kun hänen ”Husiksen” huonetoverinsa, teatterikriitikko Kajsa Krook kirjoitti arvosteluunsa jättikirjaimin, että ”Lapualaisooppera on tullut jäädäkseen”, Chydenius piti niitä ylisanoina.

Tšehovin ja Shakespearen näytelmät ovat tulleet jäädäkseen, ei Lapualaisooppera”, hän ajatteli.

Toisin kävi, mutta palataan siihen myöhemmin.

Jos joku on luullut, että Chydeniuksen musiikilliset kiireet jäivät 1960-luvulle, ei hän voisi paljon enempää erehtyä.

Maanantai-iltana, kuten niin usein, hän istuu pähkinäpuisen Hellas-pianon ääressä, juoksuttaa sormillaan murtosointuja ylös alas koskettimistolla ja luo tiiviitä katseita lavalla laulaviin Taru Nymaniin, Tatu Siivoseen ja Tuukka Leppäseen.

”On ehtoo hämäräinen ja saunat sauhuaa. Ruislintu yksinäinen vain jossain narahtaa”, laulaa Nyman sydämeen käyvästi Chydeniuksen Kaarlo Sarkian Maisema-runoon säveltämää laulua. Loppuunmyyty ravintolasalillinen ihmisiä kuuntelee hipihiljaa, sydämet läpättäen.

Suomalaisten runoilijoiden tunnelmalliset tekstit ja Kaj Chydeniuksen kauniit sävelet. Tämä konsepti se toimii, aina vain.

Chydenius nauttii itsekin. Väliajalla hän kuiskaa:

”Minä niin tykkään tästä säestämisestä. Yhteispelistä ihmisten kanssa.”

Vielä 76-vuotiaanakin Kaj Chydenius tekee sitä samaa, mitä kaikki nämä vuosikymmenet: musiikkia, musiikkia, musiikkia.

Parhaimmillaan hän säveltää vuodessa kolmisensataa laulua. ”Nyt ollaan kyllä jäljessä: tänä vuonna on syntynyt vasta 60.”

Chydeniuksen lukuisten levyjen tuottaja, Texicalli-levy-yhtiön omistaja Martti Heikkinen tietää omakohtaisesti ”suojattinsa” tehokkuuden.

”Minulla on noin 40 artistia, mutta ironista kyllä, heistä vanhin on melkeinpä se kaikkein aktiivisin”, Heikkinen nauraa.

Paitsi tehnyt levyjä, kaksikko on myös reissannut viime vuosina ahkerasti keikkamatkoilla ympäri Suomea. Tänäänkin Heikkinen on raahannut ison kokoelman Chydeniuksen ja eri laulajien viime vuosien levyjä keikkapaikalle. Kauppa käy.

Mutta on toinenkin syy, miksi Chydenius keikkailee niin ahkerasti: hän ei ikinä halua olla katsomassa, kun toiset esittävät hänen sävellyksiään.

Kerran niin pääsi käymään.

Ystävät tekivät Chydeniuksen kunniaksi juhlakonsertin, ja sankari itse istutettiin katsomoon.

”Minä epäviihdyin niin silmittömästi!” säveltäjä vaikeroi. ”En saanut sanoa, mitä olin tarkoittanut.”

Sen jälkeen hän ei ole katsomoissa juuri istuskellut.

Huomenna sunnuntaina niin käy. Huomenna säveltäjä istuu enimmäkseen itse penkissä, kun Lauri Maijalan ja Linda Wallgrenin ohjaama Lapualaisooppera saa uuden version. Sen konserttitoteutuksesta vastaavat yhdessä lahtelainen teatteri Vanha Juko sekä Ylioppilasteatteri.

Lopussa tosin Chydeniuskin nousee lavalle ja pianon ääreen. Tarkoitus on, että loppukuorossa manifestia jylisevät ne samat ihmiset, jotka lauloivat loppukuorossa myös 50 vuotta sitten.

”Ystäväni Jotaarkka Pennanen kysyi, onko todella tarkoitus, että minä laulan taas. Kun en minä osannut silloinkaan. Minä vastasin, että ’ai et vai’”, Chydenius hihittää.

Hyväntuulinen hohottelu on Chydeniusta omimmillaan. Hän saattaa ehkä näyttää parrassaan tuimalta, mutta on todellisuudessa erittäin sydämellinen ja rento tyyppi. Anekdootteja satelee toisensa perään.

Lapualaisoopperan uuden version tekijää, nuorta ja lahjakasta ohjaajaa Lauri Maijalaa Chydenius kehuu estoitta.

”Hän ymmärtää tämänhetkisen tilanteen. Siellä on loistavaa puhetta.”

Niin ne nuoret ja lahjakkaat. Heidän bongaamisessaan Chydenius on aivan erityisen hyvä.

Esimerkiksi juuri Maijalan hän näki ensi kertaa Steiner-koulun Lapualaisoopperassa Vihtori Kosolana 2000-luvun alussa. Chydenius ajatteli, että tämä ei voi jäädä tähän. Eikä se sitten jäänytkään: kaksikko on tehnyt yhteistyötä sen koommin. Lauluiltoja ja isoja konsertteja.

Vastaavanlaista yhteistyötä Chydenius on tehnyt suuren laulajajoukon kanssa jo vuosikymmeniä ”Laulustudionsa” kautta.

”Tai eihän se ole mikään studio. Se on minä ja tuolini!”

Ideana on valmistaa uusien ja jo kokeneiden laulajien kanssa uusia ohjelmistoja ja esittää niitä.

Pisimpään Chydenius on tehnyt laulajista yhteistyötä Monna Kamun kanssa. Paljon on kierretty myös Taru Nymanin kanssa. ”Taivaallisen kauniin” äänen omistava laulaja, siviiliammatiltaan luokanopettaja, löytyi vuosia sitten Chydeniuksen Orimattilan-kesäpaikan naapurista.

Chydenius kieltää ehdottomasti kouluttavansa laulajia. Hän vain vähän opastaa. ”Minä vain kerron laulajille, mitä olen sävellyksissäni tarkoittanut.”

Tosin on yksi asia, johon Chydenius tarttuu jämäkästi: hän ei kerta kaikkiaan siedä sitä, että laulajat pidentävät suomen kielen loppuvokaaleja.

”Täällä et jumalauta venytä! Sen verran minä koulutan”, Chydenius paasaa ja antaa esimerkin: ”Ne laulavat, että ’haista paskaa’. Vaikka suomessa se on ’haista paska’. Ei vokaalia voi pidentää imperatiivissa!”

Sana Laulustudiosta on kiirinyt niin, että osa nuorista laulajista tulee itse suoraan Chydeniuksen pakeille. Juuri viime viikolla eräskin nuori mies oli tullut tykö ja laulanut niin, että jatkoa seuraa. Chydenius on silmin nähden innoissaan, ”Hynnisiä kun on harvassa”.

”Jos minä elän – ja miksi en eläisi, tämän takiahan minä elän – niin hänen kanssaan tehdään oma lauluohjelma. Ilman muuta.”

Eteenpäin Chydeniusta vie myös se fakta, että maailma on täynnä loistavia, vielä säveltämättömiä runoja. Työtä riittää.

Chydenius saa koko ajan suomalaisrunoilijoilta uusia runoja sävellettäväkseen.

Vanhojakin hän tutkii jopa ”maanisesti”. Kotona Alppilassa työhuoneen kirjahylly on täynnä runoteoksia, aakkosjärjestyksessä.

Runoista Chydenius saa inspiraationsa. Sitten mennään.

Itse säveltämistä hän ei romantisoi tippaakaan. Hän tekee lauluja niin kuin pullantekijä leipoo pullaa tai kapustantekijä vuolee kapustaa.

”Siinä ei ole mitään ihmeellistä. Se on vain työtä. Ja minä olen ahkera työssä.”

Kaikki laulut eivät ole välttämättä mestariteoksia, mutta se ei itseironian hallitsevaa säveltäjää haittaa.

”Olen hyvistä sävellyksistä iloinen. Huonoja en häpeä tarpeeksi.”

Miltä kuulostaa lauluilta KOM-ravintolassa? Katso osoitteesta HS.fi/hstv
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kaj Chydenius

 Syntyi vuonna 1939 Kuusankoskella, asui nuoruutensa Juankoskella.

 Säveltänyt musiikkia teatteriin ja elokuviin, laulelmia, poliittisia. lauluja ja klassista musiikkia. Poliittisen laululiikkeen tärkeimpiä nimiä.

 Ensimmäinen levy Lauluja ilmestyi vuonna 1966. Se oli samalla Love Recordsin ensimmäinen lp-levy.

 Kuuluisimpia sävellyksiä mm. Kalliolle kukkulalle, Sinua, sinua rakastan, Nuoruustango, Jos rakastat ja Laulu 20 perheestä.

 Naimisissa aiemmin Kaisa Korhosen kanssa. Pariskunnan kaksi poikaa, Jussi ja Kalle Chydenius, ovat molemmat muusikkoja. Nykyisin naimisissa Jaana Jyrkänne-Chydeniuksen kanssa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Musiikki
  • Teatteri
  • Äärioikeisto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Kuolleen sotilaan leski vahvistaa ABC:lle: Trump soitti, oli tökerö ja sai lesken itkemään entistä enemmän

    4. 4

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä kaikkien aikojen hillittömin rangaistuspotkumaali? Maalivahti joutui noloon tilanteeseen

    7. 7

      Suomalainen Maria käynnisti twiitillään ketjureaktion – Twitter täyttyi tv-sarjojen pilatuista nimistä, näin mahtavia ne ovat

    8. 8

      ”Onko toi sun poika?” Vanhemman naisen ja nuoremman miehen suhde herättää yhä hämmästelyä Suomessa – HS:n lukijat kertovat rakkaustarinansa

      Tilaajille
    9. 9

      Espoon konsernijaosto keskusteli Länsimetron erityistilintarkastuksesta kolme tuntia – Länsimetro oy:n hallituksen kokoonpanoa saatetaan muuttaa

    10. 10

      Helsingin halutuimpiin kouluihin ilmoitetaan jopa vastasyntyneitä – syntymätöntä lasta ei oteta koulujonoon, vaikka vanhemmat kyllä yrittävät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    3. 3

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    4. 4

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    7. 7

      Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

    8. 8

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    9. 9

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja nukkui kolme viikkoa unimittareiden kanssa, tämä kaikki tapahtui: alkoholi tuhosi levon, lyhyetkin unet virkistivät – ja motivaatio mennä aikaisemmin nukkumaan löytyi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää