”Olen aina valinnut tarkkailijan roolin” – Susanna Mälkki on intohimoinen musiikin suhteen, mutta ei halua puhua itsestään

”On hirveän tärkeää, että toimii omien arvojensa ja periaatteidensa mukaisesti, sillä aina tulee ihmisiä, jotka sanovat toisin”, Helsingin kaupunginorkesterin uusi ylikapellimestari sanoo.

”Tunnistin hyvin vahvasti lapsesta asti läsnä olleen ulkopuolisuuden tunteen, muiden ennakkoluulot ja vastarinnan eri muodoissa.”

Näin kapellimestari Susanna Mälkki sanoi tammikuussa 2015, kun häntä haastateltiin HS:n Elämäni kirjat -juttusarjaan. Hän viittasi tuolloin jalkapalloilija Zlatan Ibrahimovićin muistelmiin.

”Viittasin silloin tietynlaiseen omaan visioon, jota kukaan muu ei halunnut noteerata. Se oli tietysti puoliksi leikillään sanottu. Vastarintaahan joutuu jokainen visionääri kokemaan”, Mälkki sanoo nyt.

Visionääri Susanna Mälkki (s. 1969) toki itsekin on, mutta samalla hyvin arvoituksellinen. Hän vartioi julkisuuskuvaansa tarkasti, eikä häntä nähdä keskustelemassa yksityiselämästään aikakauslehtien palstoilla.

Mutta kun Mälkki puhuu työstään, hän puhuu syvällisesti, harkiten ja tarkkaan. Ja sitä hän on saanut tehdä tällä viikolla ahkerasti, sillä keskiviikkona julkistettiin Helsingin kaupungin­orkesterin tuleva konserttikausi. Mälkki aloittaa kautensa HKO:ssa syksyllä, orkesterin ensimmäisenä naispuolisena ylikapellimestarina.

Puhutaan siis työstä.

”Tämä kauden avajaiskonsertti on kyllä statement”, Susanna Mälkki sanoo.

HKO:ta on usein pidetty pääkaupunkiseudun kahdesta suuresta orkesterista perinteisempänä, enemmän kantaohjelmistoon tukeutuvana, kun taas Radion sinfoniaorkesteri on nähty modernimpana ja ketterämmin uuteen musiikkiin tarttuvana.

”Se on osittain illuusiota, koska kyllähän Jonttekin [HKO:n edellinen ylikapellimestari John Storgårds] on tehnyt paljon uutta musiikkia”, Mälkki sanoo. ”Mutta sekä RSO että HKO ovat muuttuneet paljon. Ehkä RSO on muuttunut nopeammin ja ­aikaisemmin, HKO taas enemmän viime vuosina – ja tulee muuttumaan edelleenkin, jo soittajien sukupolvenvaihdoksen myötä.”

Millainen statement eli julkilausuma tuo Mälkin ensimmäinen konsertti sitten on? Katsotaan:

Ensin György Ligetin Atmos­phères 1960-luvulta. Sitten Ravelia 1900-luvun alusta, Saariahoa ja Lindbergiä 2000-luvun alusta sekä Stravinskyn 1960-luvulla sovittamaa Sibeliusta.

Eli on suomalaissäveltäjien edustamaa tuoreinta modernismia, Ligetin säveltämä uuden musiikin klassikko, 1900-luvun ranskalaisen musiikin perusteoksia Ravelin tuotannosta ja vielä HKO:n historian tärkeimmän säveltäjän Jean Sibeliuksen teos – mutta sekin Stravinskyn modernistilinssien läpi nähtynä. Suhteellisen uutta musiikkia kauttaaltaan.

Mälkki tiedetään erityisen päteväksi uuden musiikin johtajana. Siihen on vaikuttanut varsinkin hänen kautensa pariisilaisen Ensemble Intercontemporainin musiikillisena johtajana vuosina 2006–2013. Kyseessä on Pierre Boulezin (1925–2016) vuonna 1976 perustama maineikas uuden musiikin yhtye, ja Boulez oli myös valitsemassa Mälkkiä tehtäväänsä.

Varsinaisen läpimurtonsa Mälkki oli tehnyt vuonna 1999 Musica nova Helsinki -festivaalilla, jossa hänen työskentelynsä britannialaisen Thomas Adèsin Powder her Face -oopperassa keräsi kiitosta, myös säveltäjältä itseltään. Sen perusteella Mälkki sai tärkeitä työtilaisuuksia Britanniassa.

”Olen kyllä uuden musiikin spesialisti, mutta se ei ole täysin todenperäinen leima, koska olen koko ajan tehnyt myös perus­ohjelmistoa. Koska meidän oman aikamme musiikki on niin harvoille sydämen asia, me saamme leiman hyvin helposti. Median luomalla bisneksellä on tarve lokeroida muusikoita”, Mälkki sanoo.

”Minullahan on eri maissa eri profiili. Amerikassa teen lähinnä kantaohjelmistoa, samoin Keski-Euroopassa. Ranskassa vain nykymusiikkia, koska siellä minut nähdään Ensemble Intercontemporainin vuoksi nykymusiikki­spesialistina.”

Helsingin kaupunginorkesterissa hän pääsee määrittelemään Suomen-profiiliaan uusiksi ainakin osittain. Useimmissa tulevan kauden konserteissa Mälkki johtaa rinnakkain uutta musiikkia ja perusohjelmistoa 1800- ja 1900-luvuilta.

Ensi syksystä alkaen ollaankin mielenkiintoisessa tilanteessa, sillä pääkaupungin orkestereita johtavat vanhat opiskelukaverit, Mälkki ja RSO:n ylikapellimestari Hannu Lintu.

”Sanoisin että persoonana Susanna on hyvin samanlainen kuin opiskeluaikoinakin, mutta muutto Pariisiin ja kansainvälisyys ovat tuoneet häneen erilaisia piirteitä. Särmät ovat hioutuneet, mutta hän ei ole menettänyt vakavuutta ja peräänantamattomuutta”, Lintu kertoo.

Mälkin ensimmäisen kauden perusteella myös HKO:n ohjelmisto siirtyy piirun verran RSO:n suuntaan. ”Meillä ei Susannan kanssa ole mitään kilpailuasetelmaa, mutta oletan, että sellainen tullaan luomaan väkisin”, Hannu Lintu sanoo. ”Meillä on tiettyjä yhtäläisyyksiä, mutta esimerkiksi soinnillisesti päämäärämme ovat erilaiset. Joka tapauksessa helsinkiläisyleisölle tulee mielenkiintoiset ajat.”

Susanna Mälkki odottaa pitkäjänteistä työskentelyä HKO:n kanssa. Se onkin alkanut oikeastaan jo kaksi vuotta sitten, heti sen jälkeen kun hänet valittiin orkesterin tulevaksi ylikapellimestariksi. Omaa kauttaan odottaessaan Mälkki on johtanut HKO:ta vierailijana usein.

”HKO:ssa on paljon hienoja kvaliteetteja ja terve henki. Maailmallahan on paljon perinteikkäitä ja kovamaineisia orkestereita, jotka eivät kuitenkaan soita niin hyvin kuin pystyisivät. Sellaiset taiteilijat, jotka säilyttävät nöyryyden, ovat kiinnostavimpia, koska he ovat tinkimättömiä sen eteen, mitä he tekevät.”

Olisiko tässä avain Mälkin menestykseen? Hän ei vaikuta innostuneelta puhumaan itsestään, vaan haluaa keskittyä musiikkiin.

”Pidän tietoisesti työ- ja yksityiselämäni erillään enkä puhu yksityiselämästäni julkisesti. Se johtuu siitä, että ammattini on muutenkin niin julkinen. Mutta totta kai minulla on yksityiselämä, tietenkin”, Mälkki sanoo.

Silti hänen persoonastaan voi pyrkiä tulkitsemaan jotakin sen perusteella, mitä hän sanoo musiikista ja varsinkin musiikin tekemisestä.

Esimerkiksi: ”On hirveän tärkeää, että toimii omien arvojensa ja periaatteidensa mukaisesti, sillä aina tulee ihmisiä, jotka sanovat toisin.”

Vastustus on yleensä suurempaa uran alkuvaiheilla, kun näyttöjä ei vielä ole paljon. Varsinkin silloin neuvojia ja paremmin tietäjiä riittää. Käytössä olevat työkalutkaan eivät välttämättä ole parhaat mahdolliset, liittyvät ne sitten oman kokemuksen tai taitojen määrään tai – kapellimestarin ollessa kyseessä – orkesterin tasoon.

”Kaikissa paikoissa ei voi päästä samoihin lopputuloksiin, joten toimitaan niissä olosuhteissa mitä on, eikä täydellisiä olosuhteita ole missään”, Mälkki toteaa. ”Jos olisin tinkinyt taiteen laadusta 15 vuotta sitten, asiat olisivat voineet mennä toisin.”

Toisin sanoen: olisivatko siinä tapauksessa ovet avautuneet Ensemble Intercontemporainiin, Helsingin kaupunginorkesteriin tai Los Angelesin filharmonikkoihin, jossa Mälkki aloittaa vuoden kuluttua päävierailijana?

Oman vision tärkeydestä on kyse myös Mälkin valitsemassa julkisuusstrate­giassa. Siis siinä, että puhutaan sisällöstä, ei tekijästä.

”Olen aina itse valinnut observoijan roolin. Kun työn kautta on julkisuudessa väistämättä, niin muut ihmiset haluavat helposti ohjailla ja laittaa sanoja suuhun.”

Tähän liittyy sekin, että Mälkki on yleensä kommentoinut vain harvasanaisesti sitä ikuisuusteemaa, joka leimahtaa säännöllisesti kapellimestarikeskusteluun: kapellimestarien sukupuolta.

Muistissa ovat esimerkiksi Mälkin opettajan Jorma Panulan kommentit kahden vuoden takaa, samoin venäläisen Vasili Petrenkon samansuuntaiset lausunnot syksyltä 2013.

Samoin New Yorkissa saatiin äskettäin isoja otsikoita siitä, että perinteikkään Metropolitan-oopperatalon ohjelmistoon otetaan joulukuussa 2016 Kaija Saariahon Kaukainen rakkaus -ooppera. Otsikoihin se nousi siksi, että siitä tulee ensimmäinen naisen säveltämä ooppera Metropolitanin lavalla sitten vuoden 1903. Kapellimestarina on Susanna Mälkki, neljäntenä naisena koskaan Metropolitanin oopperaproduktiossa.

”Nyt olen eri tilanteessa puhumaan kapellimestareiden tasa-arvosta kuin urani alussa”, Mälkki sanoo.

”Silloin minulla oli kaksi syytä olla puhumatta asiasta. Ensinnäkin olin hyvin tietoinen siitä, että olin urani alussa. En kuvitellutkaan olevani valmis tapaus. Minun olisi ollut vaikea julistaa olevani yhtä hyvä kuin kapellimestarikonkarit.”

”Toiseksi tiesin, että minulla on taiteellista substanssia muutenkin ja halusin keskittyä siihen. Alkamalla jonkin asian mannekiiniksi olisin joutunut toimimaan erilaisten intressien pesäpallomailana.”

Se taas olisi vienyt aikaa ja huomiota itse asialta eli musiikilta. ”Naiskysymys on minulle tärkeä, mutta on tarpeellista, että tasa-arvo saavutetaan integroidusti”, Mälkki sanoo – eli hänen mukaansa pääasiana täytyy olla työn laatu, ei sen tekijä.

Sitä integraatiota Mälkki on nyt toteuttamassa itse, kun hän aloittaa työt vuonna 1882 perustetun HKO:n ensimmäisenä naispuolisena ylikapellimestarina.

”Tämähän on Pohjoismaiden vanhin ammattiorkesteri. Samoin klassisen musiikin brändi on vanha: joku on kirjoittanut 300 vuotta sitten teoksen, joka voi yhä koskettaa nykyihmistä. Mutta samalla klassinen musiikki elää tässä ja nyt, ja uusi ponnistaa vanhasta.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Susanna Mälkki

 Göteborgin sinfoniaorkesterin soolosellisti 1995–1998.

 Kapellimestaridiplomi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2000.

 Stavangerin kaupunginorkesterin ylikapellimestari ja Oulun kaupunginorkesterin päävierailija 2002–2005, Ensemble Intercontemporainin musiikillinen johtaja 2006–2013.

 Gulbenkian-säätiön sinfoniaorkesterin päävierailija (2013–), HKO:n ylikapellimestari (2016–) ja Los Angelesin filharmonikkojen päävierailija (2017–).

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kiinalainen ”mopotäkki” voisi olla hitti Suomessakin, vinkkaa Pekingissä päivittäin mopoileva Minna Mustonen – kypärää hän ei käytä ”turvallisuussyistä”

    2. 2

      Lääkäriksi opiskelu on monille stressiä ja kovaa kilpailua, mutta paineista ei silti puhuta avoimesti – ”Moni vaatii itseltään paljon”

    3. 3

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    4. 4

      Japanilaisessa tv-ohjelmassa ihastellaan kuopiolaiskoulua – Katsoimme japaniksi dubatun ohjelman Youtuben suomitekstityksillä ja emme ymmärtäneet mitään

    5. 5

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    6. 6

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    7. 7

      Krp paljasti poikkeuksellisen huumeliigan Itä- ja Pohjois-Suomessa

    8. 8

      Mies yritti tappaa naisen kylpytakilla kuristamalla Järvenpäässä – kolme vuotta ehdotonta vankeutta

    9. 9

      Trumpin suosio hätyyttelee uusia pohjalukemia, mutta syöksyä ei ole luvassa – omiensa keskuudessa hän on ollut koko ajan suositumpi kuin Bill Clinton ensimmäisenä vuotenaan

    10. 10

      Venäjä alkaa vetää joukkojaan Syyriasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    2. 2

      Alpakkatapahtuman järjestäjien pieni vale oli iso isku luottamukselle – On ankeaa, kun joutuu epäilemään motiiveja pörröisten eläinten paijaamisen taustalla

    3. 3

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    4. 4

      New York Times: Trump herää puoli kuudelta katsomaan televisiota ja katsoo sitä neljästä kahdeksaan tuntia päivässä

    5. 5

      Näin sotesta tuli sekundaa, ja isot yritykset voittavat – professori Heikki Hiilamo kirjoittaa puheenvuorossaan, että Suomeen on tulossa nykyistä huonompi terveydenhoito

      Tilaajille
    6. 6

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    7. 7

      Olga Romanoffista kaavailtiin prinssi Charlesin puolisoa – Tsaarin jälkeläinen ja suomalaista sukua oleva ruhtinatar esittelee nyt kotinsa ja sanoo: ”Kukaan ei välitä titteleistä pätkääkään!”

      Tilaajille
    8. 8

      ”Osakas laittoi kätensä hameeni alle” – Juristialan naiset kertovat kourimisesta, vähättelystä sekä syrjinnästä, ja vaativat häirinnälle loppua

    9. 9

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    10. 10

      Maailmalla leviää ”sydäntäsärkevä” video nälkään sulalla maalla nääntyvästä jääkarhusta – National Geographicin kuvaaja kertoo itkeneensä kuvatessaan eläimen kärsimystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    4. 4

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    5. 5

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Suomalaismies otti kuvaa Schwarzenegger-seinämaalauksesta, kun tämä ilmestyikin paikalle – Kuva julkaistiin Redditissä, aiheutti raivoa ja lopulta Arska itse ilmestyi nettiin kertomaan, mistä on kyse

    11. Näytä lisää