Kulttuuri

Tuliko yleisen kirjallisuuden professori Riikosesta lajinsa viimeinen? Helsingin yliopisto ei ole päättänyt viran täyttämisestä

Helsingin yliopiston professori Hannu K. Riikonen jää eläkkeelle 45 vuoden yliopistouran jälkeen. Vielä ei tiedetä, täytetäänkö virkaa vai ei.

Yksi aikakausi tuntui päättyvän keskiviikkona 4. toukokuuta Helsingin yliopiston päärakennuksen luentosalissa numero 1. Silloin yleisen kirjallisuustieteen professori Hannu K. Riikonen (s. 1948) piti viimeisen luentonsa ennen siirtymistään eläkkeelle.

”Jostain syystä tänne näkyy ilmaantuneen paljon enemmän kuulijoita kuin tavallisesti”, Riikonen oli ihmettelevinään, kun salissa oli nykyisten opiskelijoiden lisäksi kymmeniä entisiä.

Professorinsa luennon päätteeksi kukittaneet opiskelijat kutsuivat häntä sivistyksen puolustajaksi ja kirjallisuustieteen soihdunkantajaksi.

Kaikkiaan hänen uransa yliopistossa kesti neljäkymmentäviisi vuotta.

Vielä ei tiedetä, täytetäänkö professuuria, josta Riikonen lähtee eläkkeelle.

Humanistisen tiedekunnan dekaanin Arto Mustajoen mukaan tehtävään valitaan vuodeksi sijainen, ja sinä aikana asiaa suunnitellaan eteenpäin.

”Meillä on tulossa suuri koulutusuudistus, joka kantaa Ison Pyörän nimeä”, Mustajoki kertoo. ”Siinä yhteydessä myös kirjallisuuden opetus saa uusia muotoja, ja se vaikuttaa opetusvakanssien profilointiin.”

Yleinen kirjallisuustiede kuuluu humanistisessa tiedekunnassa filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokseen. Oppiaineen toinen professori on Heta Pyrhönen.

”Minun virkani on kuitenkin se, jonka ensimmäinen haltija – eli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori – oli Fredrik Cygnaeus vuosina 1854–67”, Hannu Riikonen pohtii pari päivää jäähyväisluentonsa jälkeen.

”Jos oikein huonosti käy, Riikonen siis lopettaa sen, minkä Cygnaeus aloitti.”

Eläkkeelle professori lähtee sinänsä mielellään – ja mielestään juuri sopivalla hetkellä. Tutkimusaiheita, luentoja ja kirjoitettavaa riittää, päällimmäisenä aiheena suomenruotsalainen antiikin kirjallisuuden kääntäjä ja esseisti Emil Zilliacus.

Pitkän uran aikana yliopisto on muuttunut paljon, mutta rajuimmin vasta aivan viime vuosina. Sinne on tuotu Riikosen mukaan ulkopuolelta käytäntöjä, jotka eivät lainkaan sovi akateemiseen maailmaan.

”Ilmapiirin yleinen huonontuminen alkoi jo vuosituhannen alussa, kun hallintorakennetta muutettiin johtajakeskeisemmäksi, ja valtaa siirrettiin tutkimusyhteisöltä rehtorille”, hän sanoo.

”Olen tuskin koskaan voinut yhtä huonosti kuin silloin, kun piti arvioida työtovereiden suorituksia uutta palkkausjärjestelmää varten.”

Jo vuosia jatkuneet tehostamisvaatimukset ovat saaneet yliopistot lisäämään opetusta niin, että maistereita ja tohtoreita valmistuu yhä enemmän. Nyt kaikki eivät suinkaan löydä työtä.

”Miten ihmeessä tätä ei kyetty näkemään ennakolta?” Riikonen ihmettelee.

Kevään aikana Helsingin yli­opistossa on alettu irtisanoa sekä opetus- että hallintohenkilökuntaa, päämääränä satojen työpaikkojen vähentäminen vuoden 2017 loppuun mennessä. Lopullinen määrä kerrotaan toukokuun lopussa, kun irti­sanomisprosessi on päättynyt.

Humanistisessa tiedekunnassa on irtisanottu muun muassa japanin kielen ja kulttuurin professori Rein Raud sekä musiikkitieteen lehtoreita.

Kun henkilökunta vähenee, jäljelle jäävien työmäärä kasvaa. Se taas hidastaa opiskeluaikoja entisestään.

”Nyt supistukset ja valmisteilla oleva koulutusuudistus vaikuttavat samanaikaisesti”, Riikonen sanoo. ”On puhuttu siitäkin, että eri taiteita tutkivat ­aineet siirrettäisiin taideyliopistoon. Minusta se on täysin mahdoton ajatus.”

Ei Riikonen kaikessa haikaile menneen perään, päin vastoin.

”Tekninen kehitys on ollut urani aikana valtavaa, eihän minun aloittaessani Rooman kirjallisuuden assistenttina 1971 ollut sähkökirjoituskoneitakaan. Tietokoneiden myötä yhteydenpito ulkomaille on helpottunut valtavasti.”

Riikosen opiskellessa luennoilla piti vastatessa nousta seisomaan, ja professorit puhuttelivat opiskelijoita herroiksi, neideiksi ja rouviksi.

”Sen kaiken vei 1960–70-luvun vaihteen yhteiskunnallisuus, onneksi. Se on varmaan suurin ero sen ja tämän ajan opiskelussa: silloin oltiin radikaalimpia ja koetettiin muuttaa yliopistoa ja yhteiskuntaa.”

Näinä vuosikymmeninä opiskellessaan Riikonen oppi toisaalta tutkijanlaadun, johon kuuluu työskentely liki vuodet läpeensä.

”En ole ikinä tehnyt muuta kuin opettanut ja tutkinut”, hän vahvistaa. ”Nuorenakaan en ollut missään kesätöissä, koska vain opiskelin.”

”Joulun jälkeen olen pitänyt kaksi viikkoa vapaata, kesät taas ovat menneet lukiessa ja tutkiessa. Lukukausien aikana on tietysti opetusta, mutta olen pyrkinyt tekemään tutkimustakin. Työhuoneelle olen tullut myös viikonloppuisin.”

Viime talvena se tosin kerran epäonnistui, kun laitoksen rakennusten lukitusjärjestelmä oli epäkunnossa, eikä Riikonen päässyt ulko-ovesta sisään.

”Kiihdyn harvoin, mutta silloin kirjoitin kiukkuisen kirjeen yliopiston hallintoon.”

Professorin viimeisellä luennolla ei puhuttu niistä kirjailijoista, joiden tutkimiseen hän on käyttänyt urallaan eniten ­aikaa, kuten James Joycesta, Pentti Saarikoskesta ja Olavi Paavolaisesta.

Aiheena luentosarjassa ovat olleet muut mielikirjat, koko elämän varrelta. Kirjoa on riittänyt Monte Criston kreivistä Arvo Poika Tuomisen muistelmiin, matkakirjallisuuteen ja gastronomiaan.

Tämä on tyypillistä Riikosta, jossa ruumiillistuvat monipuolisuus ja pitkä perspektiivi. Aloitettuaan Rooman kirjallisuuden tutkijana hän on nykykirjallisuudesta luennoidessaankin ­aina muistuttanut sen yhteyksistä antiikkiin.

Toisaalta populaarikulttuurikaan ei ole hänelle vierasta.

”Sitä on hyvä tuntea, kun ohjaa nykyopiskelijoiden graduja. Pidän dekkareista ja sarjakuvista ja rentoudun katselemalla rikossarjoja televisiosta, sellaisia kuin Petos, Silta ja Mustat lesket.”

Jäähyväisluennolla Riikonen puhui myös yliopiston entisestä rehtorista Edwin Linkomiehestä, joka toimi sodan aikana pääministerinä. Tällä oli 1950-luvulla pokkaa kävellä Senaatintorin poikki valtioneuvostoon ja vaatia professorin viran lakkautusta peruttavaksi.

”Enää ei professoreilla ole aikoihin ollut yhteiskunnallista arvovaltaa, olemme vain eri alojen asiantuntijoita.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Hannu K. Riikonen

 Kirjallisuudentutkija,

s. Helsingissä 1948.

 Valmistui filosofian kandidaatiksi 1970 ja pääsi Rooman kirjallisuuden assistentiksi Helsingin yliopistoon.

 Väitteli 1800-luvun historiallisen romaanin antiikkikuvasta vuonna 1978.

 Kirjallisuuden apulaisprofessorina ja professorina Turussa ja professorina Helsingissä.

 Helsingin yliopiston Taiteiden tutkimuksen laitoksen esimies 1998–2001.

 Humanistisen tiedekunnan varadekaani 2007–2009.

 Tutkinut James Joycea, Pentti Saarikoskea, Olavi Paavolaista, oppihistoriaa ja antiikin traditioita.

 Julkaissut nuoruuden kirjeenvaihtoaan musiikintutkija Eero Tarastin kanssa teoksessa Eero ja Hannu (1998).

 Suomennoskirjallisuuden historian (2007) päätoimittaja, toinen Suomennetun tietokirjallisuuden historian (2013) toimittaja.

 Viimeksi toimittanut Ville Laamasen kanssa kokoelman Olavi Paavolaisen Neuvostoliitto-kirjoituksista.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • yliopistotutkimus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijan taru näyttää päättyneen lopullisesti Helsingissä – päättäjät jäävät odottamaan realistisempia suunnitelmia

    5. 5

      Suomalainen opettaja ehdolla ”opetuksen Nobel-palkinnon” saajaksi – keksi menetelmän, joka paransi oppilaiden koetuloksia

    6. 6

      Näin Mikko Kärnästä tuli politiikan supertrolli, jonka sanomisista suuttuvat kaikki – ja joka yllättyy itsekin, mihin kaikkeen media tarttuu

    7. 7

      Anneli Auer kuvaili käräjäoikeudessa, miten suhde nuorimpiin lapsiin mureni oikeusprosessin aikana – hakee 2,5 miljoonan euron lisäkorvauksia valtiolta

    8. 8

      Sosiaalisen median kehittäjät pettyivät luomuksiinsa, siksi he eivät itse käytä Facebookia eivätkä päästä lapsiaan lähellekään sitä

    9. 9

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    10. 10

      HS kehittää uutta suosittelujärjestelmää Googlen puolen miljoonan euron tuella – tavoitteena somekuplien välttäminen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Mies huijasi koko internetiä ja nosti takapihan varastonsa Lontoon 18 149 ravintolasta ykköseksi – vaikka tarjoili pelkkiä pakaste-eineksiä

    8. 8

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    9. 9

      Poliisi kiinnostui Sunny Car Centerin kadonneista miljoonista – Konkurssipesä: rahaa meni ”hupifirmalle” ja mausteyhtiölle

    10. 10

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    7. 7

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    11. Näytä lisää