Kulttuuri

Keraamikkona ja kuvataiteilijana tunnettu Rut Bryk hurmaa Emmassa – vaikka kuraattori pelkää taiteilijan pyörivän haudassaan

Uusi näyttely kertoo syrjäänvetäytyvästä taiteilijasta, joka päätyi uudistamaan suomalaisen keramiikkataiteen, aluksi lähes sattumalta.

Espoon Emma-museon uusi Rut Bryk -näyttely kertoo tarinan nuoresta taidegraafikosta, joka kutsuttiin Arabian tehtaan taideosastolle, vaikka ei ollut koskaan tehnyt keramiikkaa, ja joka singahti kymmenessä vuodessa alansa kansainväliselle huipulle.

Hienon taiteilijan tarina on kiinnostava, mutta nykyään jo hieman huonosti tunnettu. Siihen puutokseen Emman näyttely ja kuraattori-dosentti Harri Kalhan ­uusi, hieno Bryk-kirja ovat herkullinen täsmälääke.

Liikkeelle lähdetään varhaisesta grafiikasta, kuvituksista ja tekstiilitöistä, joissa jo näkyy Brykin herkkyys, värisilmä ja tunneilmaisu.

Rut Linnea Bryk oli syntynyt vuonna 1916 Tukholmassa puolanjuutalaiselle isälle ja suomalaiselle äidille, kulttuuri­kotiin. Alun perin arkkitehdiksi haikaillut ujo Bryk opiskeli graafikoksi Taideteollisuuskeskuskoulussa.

Vuonna 1942 Taidehallin näyttelyssä Brykin teoksiin iski silmänsä Arabian taideosaston johtaja Kurt Ekholm, joka tarjosi nuorelle taiteilijalle harjoittelujaksoa Arabialla.

Arabian värväyspolitiikka oli avarakatseista, Kalha kirjoittaa kirjassaan.

Neljä vuotta aikaisemmin Ekholm oli tarjonnut ateljeen kuvanveistoa harrastavalle venäläiselle kuorma-autonkuljettajalle Michael Schilkinille, josta hänestäkin tuli kuuluisa keraamikko.

Siinä missä Schilkin tunnetaan eläinhahmoistaan, Brykin keramiikkalaatoille päätyi sadunomaisia näkymiä, asetelmia kodin piiristä ja maisemia Karjalasta Ita­liaan.

Ensin Bryk työskenteli Birger Kaipiaisen siipien suojassa, mutta 1940-luvun lopulla astui esiin oma tekniikka, joka teki vaikutuksen: Bryk voitti keraamisilla laatoillaan Milanon triennaalissa grand prix -palkinnon vuonna 1951.

Arabian kautta löytyi myös tärkeä ihminen: Kaipiainen esitteli Brykin nuorelle Tapio Wirkkalalle. Brykistä ja Wirkkalasta tuli paitsi aviopari, myös toisiaan tukeva, tasavahva taiteilijapari.

Esittävästä keramiikasta Bryk eteni 1950-luvun lopulta lähtien abstraktiin ilmaisuun, yhä pelkistetympiin ja voimakkaampiin reliefeihin, jotka koostuvat lukemattomista pienistä kaakeleista. Näyttely asettaa rinnakkain 1960-luvun lopun mustat teokset sekä siitä eteenpäin syntyneet valkoiset. Lopussa on jäljellä enää seestynyt valo – valkoiset kaakeliteokset, joissa on vain huolellisesti aseteltu häivähdys väriä.

Taikalaatikko-nimensä näyttely on saanut yhdeltä näyttelyn pienimmistä teoksista, kämmenelle mahtuvasta hurmaavasta kaakelipalapelistä, mutta yhtä taikalaatikkoa on tietysti koko näyttely. Teokset ovat teknisesti taiturimaisia, ilmaisultaan tunteikkaita, vaikutelmaltaan herkkiä ja vahvoja yhtä aikaa. Brykin muuntautumiskyky ja tinkimätön omistautuminen taiteelle tekevät vaikutuksen edelleen.

”Kyllä Rut nyt varmaan pyörii haudassaan”, sanoo Harri Kalha hyväntuulisesti.

Bryk ei nimittäin halunnut esitellä vanhoja teoksiaan. Hän kutsui niitä ”esihistoriallisiksi” ja piti niitä kiusallisina.

”Hän ei olisi varmasti sallinut sitä, että hänen opiskelija-aikaisia hömpötyksiään laitetaan esille – jotka mielestäni ovat siis erittäin hienoja – eikä hän olisi myöskään suonut 1940-luvun tuotantoaan pantavan esille, 1950-lukuakin vain valikoidusti”, Kalha sanoo.

Kalha tutustui Brykiin 1990-luvun taitteessa, kun Bryk oli jo eläkkeellä mutta työskenteli viimeiseksi jääneen suurteoksensa, Jäävirran, parissa. Nuori tutkija oli lähetetty haastattelemaan tähteä, jota pidettiin hieman hankalana ja etäisenä hahmona.

Mutta varautuneen julkisivun takana oli herkkä ihminen, Kalha kertoo.

Syntyi erikoinen ystävyys, johon kuului kahden yökyöpelin maratonpuheluita sen jälkeen, kun suurin osa kaupungista oli jo mennyt nukkumaan.

Yksityisyyttään Bryk suojeli tarkasti, se tiedetään jo lehtihaastatteluiden vähyydestäkin.

”Jos hänestä halusi jotain vähänkin mehukkaampaa irti, piti laittaa nauhuri pois päältä”, Kalha muistelee.

Vaikka Brykin taide on hyvin henkilökohtaista, hänelle oli tärkeää, että taide puhuu puolestaan, ilman taiteilijan selityksiä. Kalha kutsuukin Brykiä puhdas­veriseksi modernistiksi:

”Rut inhosi trivialisoimista ja banalisoimista ja kaikkea sitä, mitä me kutsutaan tarinoiksi. Kaikkea sitä Rut vieroksui, sillä se oli liian helppoa ja yksinkertaista, ja taide ei ollut hänelle sellaista.”

Mutta nyt aika on kypsä sen kertomiselle, mistä Brykissä oli henkilönä kysymys, Kalha sanoo.

Kalha onkin ujuttanut kirjaansa henkilöhistoriaa ja anekdootteja, jotka ovat herkkua Bryk-faneille. Hän kertoo Brykin nuoruudesta ja taiteellisen uran lähtökohdista, mutta myös paljon muuta. Yllättävimpiin kuuluu tieto, että Brykin perhostutkijana tunnettu isä Felix Bryk oli myös uraauurtava seksologi, joka teki pitkiä kenttämatkoja Afrikkaan tutkiakseen muun muassa voodoon ja erotiikan suhdetta.

Mutta ei puhuta Felix Brykistä sen enempää vaan palataan taiteeseen, jottei tule sanomista: ”Rutin työ oli jatkuvaa uuden etsintää”, Kalha sanoo.

Teoksista ei näe välttämättä päällepäin, että Bryk kehitti itse koko tekniikkansa siitä, miten kaakelipalaset valmistettiin siihen, miten niistä rakentui mittavia kokonaisuuksia.

”Rutin taiteessa yhdistyvät äärimmäinen herkkyys ja jykevä matemaattisuus”, Kalha pohtii. ”On aika harvinaista, että ne yhdistyvät yhdessä ihmisessä.”

Eikä unohtaa saa huumorintajua: kun tummanpuhuvaa, jykevän sielukasta Kirkonseinää (1967) katsoo aivan läheltä, saattaa sieltä löytää kitschahtavia siirtokuvia, Kalha muistuttaa.

Näyttely on juuri sellaisten pienten löytöjen juhlaa.

Yhtä harvinaista kuin Brykin taiteilijanlaatu olivat ehkä kuitenkin myös ne olosuhteet, joissa hän sai työskennellä.

Ilman Arabian tehtaita ja niiden kulttuuritahtoa suomalaisen taideteollisuuden maailmanmainetta ei olisi koskaan syntynyt. ”Ei se olisi ollut mahdollista ilman niitä resursseja”, Kalha sanoo.

”Että taiteilijoiden annettiin räpeltää siellä taidetta omassa autuaassa yksityisyydessään kyselemättä, että tuleeko hukkapolttoa tai sekundaa”, hän jatkaa. ”Eihän se olisi mahdollista nykyään, eihän meillä ole enää Arabiaakaan.”

Brykin teokset ovat taideteollisuutta, keramiikkaa ja kuvataidetta yhtä aikaa.

”Sen takia nämä teokset liitelevät niin onnellisesti kaikkien kategorioiden yläpuolella”, Kalha sanoo.

Emman näyttelyn lopussa on taiteilija Maaria Wirkkalan uusi Mielen mosaiikki -teos, jonka hän on koonnut äitinsä vaa­leanpunaisesta työtuolista ja hänen teoksistaan ylijääneistä kaakeleista.

”Rut inhosi vääränlaista tunteellisuutta, sentimentaalisuutta”, Wirkkala sanoo.

Emman näyttely ei ole sentimentaalinen, mutta tunteellinen se kyllä on.

Kaikesta näkee, että näyttelyä on tehty rakkaudella. Tunne kuuluu Kalhan kirjassa sekä Linda Bergrothin huolellisessa näyttelyarkkitehtuurissa, joka saa Brykin pienikokoisetkin keramiikkateokset loistamaan kuin jalokivet Emman isoissa tiloissa. Se näkyy myös Wirkkalan viikkojen ajan työstetyssä teoksesta.

Ei sentimentaalisella tavalla, mutta ehdottomasti tunteellisesti.

Rut Bryk: Taikalaatikko Emmassa (Weegee-talo, Ahertajantie 5) 12.5.–4.9.2016 ti, to 11–18, ke, pe 11–19, la–su 11–17.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Rut Bryk (1916–1999)

 Kuuluu Suomen modernin keramiikkataiteen tärkeimpiin uudistajiin.

 Työskenteli Arabian taideosastolla vuodesta 1942 lähtien.

 Voitti 1951 Milanon triennaalin Grand prix -palkinnon, joka oli silloin alalla maailman merkittävin.

 Lukuisia näyttelyitä ympäri maailmaa, yksin ja yhdessä puolison Tapio Wirkkalan kanssa.

 Merkittäviä teoksia mm. Helsingin kaupungintalolle sijoitettu Kaupunki auringossa (1975) ja Mäntyniemessä sijaitseva Jäävirta (1987–91).

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Näyttely
  • taideteollinen muotoilu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    3. 3

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

    4. 4

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    5. 5

      Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

    6. 6

      Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

    7. 7

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    8. 8

      Unkari sulkee kaikki turvapaikan­hakijat piikki­lankojen taakse – HS kuvasi helikopterilla parakki­leirit ja selvitti, mitä leireillä tapahtuu

    9. 9

      Pablo Neruda ei kuollut syöpään – CIA:n agentti saattoi myrkyttää Nobel-kirjailijan

    10. 10

      Amfetamiinista tuli nopeasti Joukon lempihuume, ja sen jälkeen huuruista elämää kesti yli 20 vuotta – tällainen oli 1970-luvun huume-Helsinki

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

    3. 3

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    7. 7

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    8. 8

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    9. 9

      ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

    10. 10

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    10. 10

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    11. Näytä lisää