Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Uusi teoria suomen kielisukulaisuudesta voi mullistaa koko kielitieteen

Assyriologi Simo Parpolan mukaan Mesopotamiassa puhuttu muinainen sumerin kieli on sukua suomalais-ugrilaisille kielille

Toukokuussa Helsingin yliopistolla julkistettiin kansainvälisesti arvostetun assyriologin Simo Parpolan uusi kirja.

Kustantaja, yhdysvaltalainen Eisenbrauns, on julkaissut useita Parpolan (s. 1943) tieteellisiä teoksia Assyrian kielestä, kulttuurista ja historiasta. Raamatustakin tuttu Kaksoisvirranmaa (Mesopotamia) on alue Eufrat- ja Tigris-jokien välillä ja nykyisin osa Syyriaa, Irakia ja Kuwaitia.

Uuden kirjan aihe on toinen. Helsingin yliopiston assyriologian emeritusprofessori on tutkinut Mesopotamiassa 4000–2000 eaa. vaikuttaneita sumerilaisia, jotka keksivät kirjoitustaidon.

Sumerin kieltä on yritetty yhdistää moneen kieleen, mutta yleinen mielipide on, ettei sillä ole sukulaisia. Kaksiosaisen Etymological Dictionary of the Sumerian Language -teoksensa esipuheessa Simo Parpola kuitenkin sanoo, että sukulaisia löytyy, ja niin hän kertoi myös kirjaa julkistettaessa: ”Sumeri kuuluu uralilaisiin kieliin ja sillä on muitakin, kaukaisempia kielisukulaisia.”

Uralilainen kielikunta käsittää suomalais-ugrilaiset kielet ja samojedikielet.

Parpola työsti teosta yksitoista vuotta ja vertasi sumeria Euraasian kaikkiin suuriin kieliperheisiin. Hänen mukaansa sumerin ja uralilaisten kielten äänteissä, perussanastossa, pronomineissa ja numeroissa on jopa enemmän yhtäläisyyksiä kuin suomalais-ugrilaisten kielten välillä.

Etymologisessa sanakirjassa on tästä useita esimerkkejä. Sumerin ajja/aj(a), ”isä, isoisä”, muistuttaa suomalais-ugrilaisten kielten samaa tarkoittavia sanoja äijä, ajja, aja ja jäj. Engur/angur eli ”pohjavesi, veden jumalan asunto” onkuraa ja muita onkaloa ja lähdettä tarkoittavia sanoja, kím kiimaa, mín miniää ja niin edelleen.

Kustantaja mainostaa tuloksia vallankumouksellisiksi: ”Ne avaavat uusia näkymiä niin sumerilaisten kuin uralilaisen ja indoeurooppalaisen kieliperheen alkuperään ja esihistoriaan.”

Parpola itse arvelee, että nyt pitää pohtia uudelleen sitäkin, missä eri kansat ovat aikoinaan asuneet ja miten vaeltaneet kohti Pohjois-Eurooppaa.

Suuri osa uralilaisten kielten tutkijoista ei kuitenkaan jaa näkemystä kielisukulaisuudesta.

”Vaikuttaa huuhaalta”, sanoo Johanna Laakso, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Wienin yliopistossa. ”Tähän mennessä ei kukaan vakavasti otettava tutkija, joka tuntee sekä suomalais-ugrilaiset kielet että sumerin, ole uskonut tähän kielisukulaisuuteen.”

Myös Helsingin yliopiston fennougristiikan professori Ulla-Maija Forsberg epäilee.

”En ole nähnyt Parpolan etymologioita, mutta rohkenen epäillä, että ne pitäisivät paikkaansa. Yleensähän tällaiset vertailut tehdään yksittäisten kielten, kuten sumerin ja suomen välillä. Vertailut pitäisi kuitenkin tehdä joidenkin tuhansien vuosien ikäisten kantakielten välillä.”

”Jos väitetään, että sumeri on läheistä sukua suomelle, jopa läheisempää kuin suomen tähän asti tunnetut lähimmät etäsukukielet saame ja mordva, se on sama kuin väitettäisiin, että ihminen ei olekaan apinoiden lähisukulainen vaan sijoittuisi jonnekin hevosen ja aasin väliin”, sanoo puolestaan Helsingin yliopiston Itä-Aasian kielten ja kulttuurien professori Juha Janhunen.

Tutkijat epäilevät Parpolan ammattitaitoa. Assyriologia on kielen, kulttuurin ja historian tutkimusta. Vertaileva kielentutkimus taas on kuin eksakti luonnontiede. Siinä kielten mahdollisia sukulaisuuksia arvioidaan tutkimalla äänteistöä sekä yhden kielen sisällä että eri kielten välillä ja tekemällä siitä johtopäätöksiä.

Kiinnostavaa kyllä, kiistely ei ole uutta. Suomalais-ugrilaisia kieliä on pyritty todistamaan toisten, usein muinaisten kielten sukulaisiksi vuosisatoja.

Johanna Laakson artikkeli Finnisch-Ugrische Mitteilungen -julkaisusarjassa esitteli näitä teorioita 2010. Hänen mukaansa niitä ovat aina kehitelleet muut kuin fennougristit.

Laakso käsitteli myös Parpolan sumeri-tutkimuksista aiemmin internetissä levitettyjä esimerkkejä. Niissä oli hänen mukaansa väärinkäsityksiä ja virheitä.

Tällaiset tutkimukset kertovat Laakson mukaan yleensä siitä, ettei tieteenalaa tunneta kunnolla. Foneetikoille, historioitsijoille tai psykologeille kielihistorian ja vertailevan kielitieteen metodit ovat vieraita.

Ulla-Maija Forsbergin mukaan on myös houkuttelevaa etsiä sukulaisettomille kielille kuten sumerille ja baskille laajempaa kieliyhteisöä: ”Kielille ja kansoille halutaan historiaa ja kontakteja.”

Siksi politiikkakin vaikuttaa toisinaan teorioihin kielisukulaisuudesta. Esimerkiksi unkaria ja sumeria on koetettu naittaa keskenään 1800-luvulta asti.

Tämä käy ilmi kahden sumerologin, Zóltan Pálfin ja Bálint Tanosin, artikkelista vuodelta 2006. Siinä käydään läpi maassa edelleen vaikuttavaa myyttiä unkarin ja sumerin läheisyydestä.

Sitä alettiin kehitellä heti, kun sumerin nuolenpääkirjoitusta opittiin 1850-luvulla tulkitsemaan. Huomattiin, että kieli on agglutinoiva, eli sen sanojen vartaloon liitetään erilaisia päätteitä kuten unkarissa ja muissakin uralilaisissa kielissä.

Ajatuksella kielisukulaisuudesta oli 1800-luvulla tilausta, kun Itävalta-Unkarin kansallisuudet heräsivät pohtimaan juuriaan. Unkarilaiset olivat valtakunnassa vähemmistönä, ja siksi kehitettiin teoria sumereista, jotka olivat kotoisin Karpaattien altaasta, vaelsivat ensin Mesopotamiaan ja sitten takaisin Eurooppaan.

Aiheesta on viime vuosikymmeninäkin kirjoitettu Unkarissa kirjoja, mutta sumerologit Pálfi ja Tanos pitävät ajatusta kielisukulaisuudesta täysin epätieteellisenä. Korkeintaan sillä on yhteiskunnallis-psykohistoriallista merkitystä, he kirjoittavat.

Johanna Laakso ei usko, että kaikilla pseudokielitieteilijöillä olisi kansallista agendaa. Sitä ei kuitenkaan voi kiistää, että kansallismieliset usein pitävät heidän tuloksistaan: kun lähihistoria on kaoottinen tai surkea, monilla on tarve löytää identiteetilleen vahvistusta uljaasta menneisyydestä.

Entä Simo Parpola? Ovatko hänen todisteensa kielisukulaisuudesta pitäviä vai eivät?

Uusin kiista siitä on vasta alkamassa. Vasta sumerin etymologisen sanakirjan tieteellinen vastaanotto, sen argumenttien tutkimus ja arviointi määrittelevät niiden arvon.

”Toivon, että kirjaani suhtaudutaan vakavasti ja kriittisesti ja että sen esittämät tulokset tulevat testatuiksi”, hän itse sanoi julkistustilaisuudessa.

Yleisen kielitieteen emeritusprofessori Fred Karlsson on jo sanonut uskovansa uuteen teoriaan. Julkistustilaisuudessa hän haastoi mukaan keskusteluun etenkin suomalaiset fennougristit – joita ei siellä näkynyt yhtäkään.

”Ei teoriaa sivuuttaakaan voi”, hän sanoi. ”Sillä jos se on osaksikin totta, koko lingvistiikan historia pitää kirjoittaa uudelleen.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kielentutkimus
  • Suomalais-ugrilaiset
  • Kielitiede

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suora lähetys: HS seuraa länsimetron avajaispäivää – metrojuna lähti liikkeelle kello 5.09, ja junassa oli heti karnevaalitunnelma

    2. 2

      Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri koko­luokka kuin nämä sadat­tuhannet, joista on tapana puhua”

    3. 3

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    4. 4

      En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt

    5. 5

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    6. 6

      Chicago voitti vihdoin – Markkanen nousi ratkaisijaksi viime sekunneilla

    7. 7

      Jari Mönkkönen vitsaili olevansa pyörä­tuolissa alle viisi­kymppisenä, ja lopulta niin kävi: Entinen huippu-urheilija halvaantui ja pystyy nyt liikuttamaan vain päätään –”Jaksan perheeni ja unelmien ansiosta”

    8. 8

      Jos asuntolainan koron haluaa suojata, se kannattaa tehdä nyt – pitkät korot ovat vielä matalia ja suojan saa siksi halvalla

    9. 9

      Nyt.fi kommentti: Ylen A-teema osoitti jälleen, kuinka surkea konsepti sillä on – Ohjelmassa piti keskustella seksuaalisesta häirinnästä, mutta siellä keskusteltiin siitä, miten voi flirttailla

    10. 10

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    2. 2

      Nyt.fi kommentti: Ylen A-teema osoitti jälleen, kuinka surkea konsepti sillä on – Ohjelmassa piti keskustella seksuaalisesta häirinnästä, mutta siellä keskusteltiin siitä, miten voi flirttailla

    3. 3

      Sexpon puheenjohtaja ja seksityöntekijä kertoo, millaisia ovat ihmisten noloimmat seksikysymykset: ”Nykyään asiakkaat kyllä pyytävät huomattavan reippaasti”

    4. 4

      Jätkäsaaren homehtuneen Wood Cityn suunnittelussa tehtiin virhe, tunnustaa Stora Enso – SRV myöntää, että puu­kerros­taloon hulahti rakennus­aikana runsaasti vettä

    5. 5

      ”Mökki tärisi niin kovasti, että sen täytyi tulla tähän lähelle” – kolme videota Lappia hämmästyttäneestä meteorista

    6. 6

      Kukaan ei pelasta sinua täältä, sanoi ”lääkäri”, riisui toimittajan ja aloitti tutkimuksen – Kokeilimme, miltä tuntuu osallistua seksuaalisia fantasioita toteuttavaan esitykseen

    7. 7

      Kone-nimensä vuoksi vankilaan joutunut suomalaismies vapautui syytteistä – aikoo haastaa Bulgarian EU-oikeuteen

    8. 8

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    9. 9

      Nuorisojengi tehtaili Helsingissä muutamassa kuukaudessa 13 ryöstöä – Uhrin kurkulle painettiin tikari Malmilla, myyjää hakattiin lonkerotölkeillä Mellunkylässä

    10. 10

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

      Tilaajille
    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    8. 8

      Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    10. 10

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Kun junalipun ostaminen kännykällä ei onnistunut, konduktöörit poistivat matkustajan pimeään yöhön
    3. Jos asuntolainan koron haluaa suojata, se kannattaa tehdä nyt – pitkät korot ovat vielä matalia ja suojan saa siksi halvalla
    4. Chicago voitti vihdoin – Markkanen nousi ratkaisijaksi viime sekunneilla
    5. Suora lähetys: HS seuraa länsimetron avajaispäivää – metrojuna lähti liikkeelle kello 5.09, ja junassa oli heti karnevaalitunnelma
    6. Tunti sitten
    7. 53-vuotias Ann-Christine Stenfors aloitti jää­kiekon ja pääsi heti Esa Tikkasen oppiin – keski-ikäinen jää­kiekkoilija, jalka­palloilija ja skeittari kertovat, miltä tuntuu aloittaa liikunta­harrastus vanhemmalla iällä Tilaajille
    8. En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt
    9. Bruce Oreckilla huima visio Vallilan kone­pajalle, tarjoaa ilmaisia tiloja aloitteleville yrittäjille – ”Tavoitteeni on, että täällä voisi viettää päivän kyllästymättä”
    10. Älypuhelin menee liian usein lapsen edelle – imettäessäänkin monet äidit katsovat koko ajan puhelinta
    11. Jari Mönkkönen vitsaili olevansa pyörä­tuolissa alle viisi­kymppisenä, ja lopulta niin kävi: Entinen huippu-urheilija halvaantui ja pystyy nyt liikuttamaan vain päätään –”Jaksan perheeni ja unelmien ansiosta”
    12. Etelään vettä ja pohjoiseen lunta
    13. Näytä lisää