Mona Hatoumin näyttely avautuu Kiasmassa – HS vieraili taiteilijan studiolla: ”Jos olisin jäänyt Beirutiin sodan keskelle 15 vuodeksi, en tiedä missä olisin nyt"

Mona Hatoumin näyttely keräsi kesällä Lontoon Tatessa loistavia arvioita. Nyt se saadaan vihdoin Suomeen. HS julkaisee uudelleen heinäkuussa ilmestyneen taiteilijahaastattelun.

Lontoo

”Yksi vuoden tärkeimmistä näyttelyistä”, julistaa The Telegraph. Evening Standard antaa näyttelylle viisi tähteä. The Guardian suhtautuu skeptisesti, mutta The Financial Times kuvailee näyttelyä riemuvoitoksi.

Beirutilaissyntyisen brittitaiteilija Mona Hatoumin näyttely Tate Modern -museossa on ollut kesän näyttelytapauksia Lontoossa. Lokakuussa näyttely saadaan Kiasmaan.

Keväisenä iltapäivänä Mona Hatoumin työhuoneella on Taten näyttelystä kuitenkin vasta pienoismalli. Tuohon näyttelyhuoneeseen tulee kuutioksi ripustettua piikkilankaa, Hatoum näyttää, ja tuonne lasista valmistettuja käsikranaatteja.

Hatoum työskentelee Itä-Lontoossa vietnamilaisen ravintolan yläkerrassa. Valoisa työhuone on pikemminkin asunto, jossa on huonekalujen sijaan kuljetuslaatikoita ja taideteosten osia, muun muassa lasista puhallettuja sydänmäisiä muotoja metallihäkeissään sekä oliiviöljysaippuan paloja, joihin on työnnetty teräviä neuloja.

Kiasmankin näyttelyä Hatoum on jo pohtinut. Musiikkitalon suuntaan avautuvaan lasiseinäiseen tilaan Hatoum haluaa talvi-illoiksi hehkumaan Hot spot -teoksen, jossa maapallon kriisialueet loimottavat punaisina.

”Se sopii sinne täydellisesti”, Hatoum sanoo.

Varautuneeksi usein kuvailtu Hatoum osoittautuu lämpimäksi ja hauskaksi ihmiseksi, ja hyvin älykkääksi. Lähinnä hän haluaa puhua taiteesta, mutta Euroopan pakolaistilannetta on vaikea sivuuttaa.

Hatoum on palannut edellisenä päivänä Berliinistä, jossa hän asuu ja työskentelee osan vuodesta. Moabitin kaupunginosaan oli pystytetty pakolaisia varten kuplahalli. Hatoum kävi ystävänsä kanssa viemässä sinne lämpimiä vaatteita. Berliinin illat ovat keväällä vielä kylmät, jos on paennut kotoaan kevyin kantamuksin.

”Se oli uskomatonta, incredible”, Hatoum sanoo moneen kertaan. ”Heillä ei ole mukanaan mitään. Kullakin perheellä on vain pikkuruinen lokero.”

Hatoum tietää kyllä, millaista on löytää itsensä asumassa kaukana kotoa.

”Mutta minun kohdallani se oli ihan erilaista!” Hatoum toppuuttelee. ”Ei sitä voi verrata näihin ihmisiin, jotka ovat niin epätoivoisia, että riskeeraavat henkensä päästäkseen Eurooppaan.”

Palestiinalaisille vanhemmille Beirutissa vuonna 1952 syntynyt Hatoum oli nimittäin 23-vuotias ja lomalla Lontoossa, kun Libanonissa puhkesi sisällissota.

Beirutin lentokenttä suljettiin, eikä Hatoum päässyt palaamaan kotiin.

”Minulla oli mukanani vain pikkuinen matkalaukku, koska luulin tulevani viikoksi”, Hatoum kertoo.

Ei auttanut muu kuin aloittaa elämän rakentaminen siltä pohjalta.

Hatoum hankki itselleen Lontoosta töitä. Lisäksi hän aloitti opinnot Byam Shaw -taidekoulussa ja jatkoi sitten tunnetussa Slade School of Fine Artsissa. Kotona Beirutissa isä oli halunnut tyttärensä opiskelevan jotakin käytännöllisempää. Lontooseen jumiutuminen tarkoitti koti-ikävää mutta myös vapautta.

Beirutin lentokenttä avattiin ensimmäisen kerran yhdeksän kuukauden kuluttua, mutta sota kesti vuoteen 1990 asti.

”Jos olisin jäänyt Beirutiin sodan keskelle 15 vuodeksi, en tiedä missä olisin nyt”, Hatoum sanoo.

Alku vieraassa maassa oli raskas, mutta lopulta Lontoon-matka osoittautui onnenpotkuksi. Taiteilijuuden kannalta, toki, mutta myös hengissä selviämisen.

”Joskus tuntuu siltä, että minua auttaa jokin luonnonvoima”, Hatoum sanoo ja hymyilee. Asiat järjestyvät.

Hatoumin tunnettu videoteos Measures of Distance (1988) käsittelee tuntoja, jotka ovat varmasti tuttuja myös niille, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa nykyisen sodan vuoksi.

Syksyllä Kiasmassakin nähtävän teoksen tekeminen alkoi vuonna 1981. Lontoossa asuva Hatoum pelkäsi menettävänsä sodan keskellä elävät vanhempansa.

Vieraillessaan Beirutissa Hatoum haastatteli äitiään. Yksityisistä asioista, mutta myös suvun historiasta.

”Halusin tallentaa äidin ajatuksia, sillä en tiennyt, tulisiko siihen toista mahdollisuutta. Aluksi ajattelin jakavani nauhat vain siskojeni kanssa.”

Hatoum myös kuvasi äitiään.

”Äiti oli suihkussa ja näytti ihan Willendorfin Venukselta”, Hatoum selittää inspiraatiotaan ja nauraa hersyvästi.

Aluksi syntyi performanssi, jossa Hatoum heijasti kuvia äidistään kankaalle ja soitti ääninauhaa, jolla hän luki ääneen äitinsä lähettämiä kirjeitä.

Sitten Hatoum kyllästyi performanssiin taidemuotona.

”Performanssin valmisteluun menee paljon aikaa ja vaivaa. Teoksen näkee ehkä 25 ihmistä, enimmillään 50, ja sitten se katoaa”, Hatoum selittää.

Hatoum halusi teoksestaan pysyvämmän. Syntyi videoteos, joka nykyään kuuluu Taten kokoelmiin.

Siinä Hatoumin äiti kylpee taustalla, ja äidin kirjoittamat kirjeet kulkevat arabiankielisenä tekstinä hänen edessään, kuin huntu tai suihkuverho. Ääniraidalla kuullaan Hatoumin ja äidin keskusteluja ja kirjeenvaihtoa.

Se on vaikuttava kokemus.

Pääroolissa on äidin ja tyttären suhde, mutta teos käsittelee yhtä lailla maanpakolaisuutta, eksyneisyyttä ja valtavaa menetyksen tunnetta. Perheside tekee niistä katsojalle vielä konkreettisempia ja raastavampia.

Hatoumin näyttelyissä välittömimmän vaikutuksen tekevät käsitteelliset teokset, jotka ovat usein sekä runollisia että radikaaleja.

Niissä on läsnä arkinen naiseus: on hiuksia, raastinrautoja ja karvoja. Useissa teoksissa kodinesineet muuntautuvat surrealistisella tavalla uhkaaviksi. Lapsensängyssä on patjan sijaan munaleikkurimaiset metallilangat. Pyörätuolin kädensijojen tilalla on veitset.

Esineet ovat tavallisia, mutta niissä on jotain sellaista, minkä takia niissä ei voi levätä mukavasti, Hatoum kuvailee.

Hän ajattelee, että teokset saavat katsojan kyseenalaistamaan ympäristönsä turvallisuutta. Ne saavat ihmisen olemisen ja oletukset nitkahtamaan sijoiltaan – hieman kuin siirtolaisuus.

”Siirtolaisen täytyy pärjätä uudessa kulttuurissa, jossa mikään ei tunnu olevan kiinteää – jossa maailma liikkuu jalkojen alla”, Hatoum kuvailee. ”Maailma liikkuu sinun ympärilläsi tai sinä liikut ympäri maailmaa.”

Vaikutuksen tekee myös Light Sentence (1992), jonka moni Helsingissäkin saattaa muistaa vielä Ateneumissa järjestetystä Ars 95 -näyttelystä.

Siinä paljas hehkulamppu heilahtelee johtonsa päässä häkein täytetyssä huoneessa. Vankilamaisten häkkien varjot heittäytyvät seinille hypnoottisessa rytmissä. Katsojaa huimaa.

Tarkkailun ja valvonnan teemasta Hatoum kertoo kiinnostuneensa saavuttuaan Lontooseen. Joka paikassa oli valvontakameroita.

”Lontoo oli kuin kävelisi 1984:n läpi”, Hatoum sanoo.

George Orwellin romaani tunnetaan kansalaisten liikkeitä valvovasta Isoveljestä.

”Häkit ovat kuin tarkkailtuna olemisen arkkitehtuuria. Lampusta tulee vankilan valonheitin, mutta varjojen muuttuvaisuudessa on jotain kaunista”, Hatoum pohtii.

Moni Hatoumin teoksista vie ajatukset suoraan konflikteihin ja väkivaltaan. Usein hän käyttää materiaalinaan esimerkiksi piikkilankaa tai lainaa teoksille muotonsa aseilta.

Hatoumin teoksiin on helppo lukea poliittisia mielipiteitä, erityisesti Palestiinan puolesta. Oliiviöljysaippuasta muodostuu kartta Oslon rauhansopimuksessa määritellyistä palestiinalaisalueista ja palestiinalaishuiveihin on kudottu Hatoumin omia hiuksia.

Hatoum kuitenkin hylkii ajatusta poliittisesta taiteesta.

”En yritä viestiä mistään tietystä konfliktista tai maantieteellisestä rajasta”, hän sanoo.

Kukin tulkitsee teoksia omista lähtökohdistaan. Jollekin se saattaa olla Palestiinan konflikti, toiselle Syyrian nykytilanne, kolmannelle vaikka Karjala.

Usein Hatoumin teoksissa on kuitenkin mukana myös lempeyttä ja huumoria. Tatessa on esillä muun muassa Hatoumin vanha teos Jardin Public, jossa viehättävällä ranskalaisella puutarhatuolilla kasvaa siisti karvakolmio. Van Gogh’s Back -teoksessa miehen saippuaiset selkäkarvat on pyöritelty Vincent Van Goghin Tähtikirkas yö -teoksesta tutuiksi pyörteiksi.

Voisi kuvitella myös, että ihminen, joka on joutunut jättämään kotinsa, haluaisi kasvattaa tukevat juuret yhteen paikkaan.

Mutta ei: kuten moni muukin taiteilija, nykyajan nomadi, myös Hatoum matkustaa ympäri maailmaa. Teoksia syntyy paitsi kotona Lontoossa ja Berliinissä, myös residensseissä – viime aikoina muun muassa Seattlessa, Jerusalemissa ja Brasiliassa.

Hatoum yrittää työskennellä uudessa maailmankolkassa paikallisten artesaanien kanssa ainakin kerran vuodessa. Usein tekeillä on uusi teos paikalliseen näyttelyyn. Sellaisesta työskentelystä hän pitää: uudet materiaalit, uudet ihmiset, napakka deadline.

”Silloin luotan enemmän intuitiooni ja sen ansiosta tapahtuu enemmän onnekkaita sattumia”, Hatoum sanoo.

Mutta kaikkien olisi tärkeää matkustaa, muidenkin kuin taiteilijoiden.

”Rajojen ylittäminen ja eri kulttuureissa työskenteleminen saa ymmärtämään, miten tilapäisiä ja olosuhteista riippuvia omat uskomukset ovat.”

Haastattelu on julkaistu Helsingin Sanomissa alun perin 31.7.2016.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Mona Hatoum

 Syntynyt 1952 Beirutissa, asuu Lontoossa ja Berliinissä.

 Tuli tunnetuksi 1970-luvun lopulla performansseista ja videoteoksista.

 Esiintynyt Suomessa Ars 95 -näyttelyssä Ateneumissa. Teoksia myös Venetsian biennaalissa 1995 ja 2005 sekä Documenta XI:ssa Kasselissa 2002.

 Turner Prize -ehdokkaana 1995, voitti Joan Miró -palkinnon 2011 ja Hiroshima Art Prizen 2015.

 Näyttely Kiasmassa 7.10.2016–26.2.2017.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    2. 2

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    3. 3

      Kokoomuksen suosio kasvaa, keskustan alamäki jyrkkenee – myös vihreiden ennätyssuosio hiipuu

    4. 4

      Suomessa myytävä jugurtti ja limsa eivät ole yhtä hedelmäisiä kuin Italiassa ja ikoninen tee on aromikkaampaa Britanniassa – Suomalaisten maku on tällainen, perustelevat yritykset

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Valeruokamyrkytykset vaivaavat Espanjaa: Poliisi tunnistanut jopa 800 huijauksesta epäiltyä brittituristia

    7. 7

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    8. 8

      Miksi pieneen palkkaan tyytyvät työntekijät kannattelevat kuolevia firmoja? Ay-johtaja Ann Selin nostaisi palkkoja, vaikka yritykset kaatuisivat

    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    5. 5

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    6. 6

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    7. 7

      20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla

      Tilaajille
    8. 8

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Nyt puhuu Ensitreffit alttarilla -asiantuntija, joka myöntää mokanneensa eikä usko sen oikean löytämiseen: Miksi täydellisten parien muodostaminen on niin vaikeaa?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    10. 10

      ”Ideologisesti työtön” Ossi Nyman kuuli tukiensa katkaisemisesta Hesarista ja sai haastattelustaan palautevyöryn – ”Ei voi sanoa ääneen, että on tyytyväinen työttömänä”

    11. Näytä lisää