Kulttuuri

Komisario Palmuja pantataan ja Brechtin näytelmät pölyttyvät perikuntien tiukkuuden vuoksi

”Ei kukaan esittäisi Shakespeareakaan, jos siihen ei saisi kajota”, sanoo Lauri Maijala.

Suomessa ei juuri esitetä uusia versioita viime vuosisadan suurten teatterin uudistajien, Bertolt Brechtin ja Samuel Beckettin näytelmistä. Syynä ei ole se, etteivät uuden polven tekijät haluaisi tarttua näytelmäkirjallisuuden kaanoniin kuuluviin teoksiin, vaan se, että oikeuksien haltijat jarruttavat näytelmiin kajoamista.

Ohjaaja Lauri Maijala pitää tilannetta erittäin ankeana. Hänen mukaansa yleisö olisi kiinnostunut esimerkiksi Brechtin näytelmistä.

”Brechtin kohdalla tilanne on vieläpä ironinen, koska Brecht itse oli radikaali uudistaja ja käytti myös John Gayn Kerjäläisoopperaa oman Kolmen pennin oopperansa pohjana. Hän niin sanotusti haistatti paskat kaikelle. Ja nyt perikunta estää muuttamasta riviäkään hänen omista teoksistaan.”

Maijala ohjasi Brechtin Kaukasialaisen liitupiirin teatterikoulussa, mutta esitystä ei uskallettu viedä koulun ulkopuolelle, koska musiikki ja sovitus olivat Maijalan omia.

Esityksen näki eräs saksalainen teatteriohjaaja, joka oli järkyttynyt tulkinnasta. ”Minähän liikutuin esityksen aikana. Ei Brechtin näytelmistä saisi liikuttua, Brecht vastusti sitä”, ohjaaja tuli sanomaan Maijalalle esityksen jälkeen.

”Brecht on varmasti pyörähtänyt useammankin kierroksen haudassaan huomattuaan, että meidät on sidottu 1920-luvun tulkintoihin. Ei kukaan voi omistaa Leonardo Da Vincinkään teoksia, ja määrätä, mitä niitä katsoessa saa tuntea. Taide on aina subjektiivinen kokemus.”, Maijala sanoo.

Hänen mukaansa ihmisten tapa katsoa teatteria on muuttunut ajan mukana. Katsojien kyky ottaa vastaan fragmentaarista kerrontaa on parantunut.

”Subjektiivinen mielipiteeni on, että esimerkiksi Brechtin näytelmät ovat liian pitkiä. Sille mustavalkoisuudelle täytyy voida tehdä jotain. Olen nähnyt ulkomailla 3,5 tuntisia järkäleitä, ja niissä on hirveä menneisyyden painolasti. Eihän kukaan esittäisi Shakespeareakaan, jos miesten pitäisi esittää naisia sukkahousuissa, eikä tekstiin saisi kajota. Sehän olisi Shakespearen irvikuva! Tämän vuoksi Tšehovia rakastetaan teattereissa – paitsi että se on hienoa kirjallisuutta, sitä eivät myöskään sido enää mitkään säännöt.”

Kaikkia taiteentekijöitä suojaa tekijänoikeuslaki, joka periytyy ja kestää, kunnes tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Suomessa näytelmien tekijän oikeuksia valvoo Näytelmäkulma. ”Brechtin perikunta on kyllä varsin tarkka, jotkut ovat höllempiä”, Näytelmäkulman toimitusjohtaja Hanna Jääskinen sanoo. ”Mutta kaikilla tekijöillä – tai heidän oikeudenhaltijoillaan – on oikeus määrätä ehdot, joilla teosta saa esittää.”

”Joskus on jopa jouduttu lopettamaan esitykset koska tekijä ei ole hyväksynyt tekstimuutoksia. Elävistä näytelmäkirjailijoista esimerkiksi Edward Albee on todella tarkka sovitusten suhteen, erityisesti menestysnäytelmä Kuka pelkää Virginia Woolfin kohdalla.”

Jääskisen mukaan perikuntien syy tiukkuuteen ei ole rahanahneus, pikemminkin päinvastoin:

”Jos perikunta haluaisi rahastaa, he varmasti antaisivat lupia varsin helposti, koska heillä on oikeus tekijänoikeuskorvauksiin.”

Kaikkein tarkimmin valvottuja ovat musikaalit. Ne ovat myös usein teattereille kalleimpia, sillä korvausta täytyy maksaa sekä kirjailijalle että säveltäjälle – tai heidän perikunnilleen.

”Esitysoikeuskorvaus määräytyy useimmiten tiettynä prosenttina pääsylipputuloista. Kun suomalaista näytelmää esitetään Suomessa, korvaus tekijälle on yleensä 12 prosenttia.”

Maijala ei vastusta tekijänoikeuksia, mutta ihmettelee, miksi ne pitää ulottaa tekijän kuoleman jälkeisellekin ajalle.

”Mielestäni kaikki tekijät ovat elinaikanaan ansainneet kaikki oikeudet teoksiinsa, mutta kuoleman jälkeen asia on ongelmallisempi – miksi perikunnan pitäisi voida rahastaa kuolleen sukulaisen teoksilla?”

Maijala on itse kirjoittanut omien näytelmiensä (muun muassa Missä nyljimme kerran) alkupuheeseen, että hänen tekstiään saa leikata ja muokata niin paljon kuin haluaa.

”Näytelmäkirjallisuus on myös kirjallisuutta ja teatteriesitys on aina tulkinta siitä – kuka tahansa voi palata alkuperäisteokseen koska vain. Tekstissä on aina kyse jostain syvemmästä kuin lausejärjestyksestä.”

Kotimainen esimerkki teoksesta, jonka esitysoikeuksia monet ovat yrittäneet vuosien mittaan saada, ovat Mika Waltarin luomat Komisario Palmu -teokset. Nyt Palmusta on tekeillä Helsingin kaupunginteatteriin kaikkien aikojen ensimmäinen teatteriversio. Sen ohjaa Joel Elstelä, joka kuuluu itse käsikirjoituksen esitysoikeuksia valvovaan perikuntaan.

Suomen näytelmä- ja käsikirjoittajien yhdistys Sunklon mukaan on harvinaista, että näytelmäkirjailijat itse olisivat erityisen tiukkoja tekstin muuntelun osalta.

”Kaikki näytelmäkirjailijat ovat tietoisia, että teatteriesityksen valmistaminen edellyttää esityskohtaisia muutoksia. Perikunnat saattavat olla herkempiä muutoksille. Syynä voi olla esimerkiksi se, että vaalittavana on yhden näytelmätekstin sijaan kokonainen kirjailijakuva, tai siten muokkausten tarkistamiseen ei vain asiantuntemus riitä.”, sanoo Sunklon toiminnanjohtaja Jukka Asikainen.

Brechtin osalta tekijänoikeus raukeaa vuonna 2026, kun Brechtin kuolemasta tulee 70 vuotta.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Teatteri
  • Kirjallisuus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin

      Tilaajille
    2. 2

      Nainen muutti vuokra-asuntoon Espoon Laajalahteen, joutui tietämättään keskelle räjäytystyömaata – Sato vaatii täyttä vuokraa

    3. 3

      Humalapäissään Pohjois-Koreaan 39 vuodeksi loikannut amerikkalais­sotilas kuoli Japanissa 77 vuoden ikäisenä

    4. 4

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    5. 5

      Emojit, aikamme vitsaus! Tässä 20 suomennosta ennen kuin viestimme ovat pelkkää kuvakirjoitusta

    6. 6

      Kolme samanaikaista tulipaloa Espoossa, epäillään tuhopoltoiksi – Palomestari: ”En muista 30 vuoden uraltani vastaavaa”

    7. 7

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    8. 8

      Viaton flirtti puolin ja toisin on elämän suola

    9. 9

      Pitkittynyt stressi syö parisuhdetta kun kotona ei osata tehdä enää muuta kuin riidellä – Onneksi tulehtunutta tilannetta voi hoitaa

    10. 10

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    2. 2

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    3. 3

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    4. 4

      Kiinalainen ”mopotäkki” voisi olla hitti Suomessakin, vinkkaa Pekingissä päivittäin mopoileva Minna Mustonen – kypärää hän ei käytä ”turvallisuussyistä”

    5. 5

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    6. 6

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    7. 7

      Tästä on kyse Harry Potter -kohussa, jossa J.K. Rowling on puolustanut Johnny Deppiä ja saanut Deppin ex-puolison Amber Heardin sekä satojen fanien vihat niskaansa

    8. 8

      Alaikäinen poika joutui ryöstön uhriksi keskellä päivää Helsingin rautatieasemalla – ryöstäjä sai ensin pelkkiä kolikoita

    9. 9

      Lääkäriksi opiskelu on monille stressiä ja kovaa kilpailua, mutta paineista ei silti puhuta avoimesti – ”Moni vaatii itseltään paljon”

    10. 10

      Putkipommi räjähti Manhattanilla: Yksi otettiin kiinni, kaksi muuta loukkaantui – pormestarin mukaan kyseessä oli terrori-iskun yritys

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää