Pelkoa, häpeää ja piilottelua: Uusi kirja kertoo, mitä tapahtuu niille, jotka Suomi käännyttää ja karkottaa

Katja Tähjän ja Kaisa Viitasen Karkotetut-kirja ja näyttely tuovat iholle Christianan, Hunarin, Golan ja kymmenen muun karkotetun tarinat

Suomeen pyrkinyt, mutta Ruotsista Irakiin palautettu ex-poliisi Hunar Mohammad, hänen vaimonsa Lana Rafik ja heidän neljä lastaan piilottelevat yksiössä Suleymanian kaupungissa Irakissa eivätkä uskalla väkivallan pelossa kertoa paluustaan edes sukulaisilleen.

”Halusimme nopeasti pois Bagdadista, se oli vaarallinen, mutta Kirkukiinkaan emme voineet palata. Jos rikollisryhmä näkisi minut siellä, se tarkoittaisi varmaa hengenlähtöä”, Mohammad sanoo.

Mitä tapahtuu heille, jotka eivät saa Euroopasta turvapaikkaa tai oleskelulupaa? Mitä tapahtuu sitten, kun Suomen tai muun EU-maan viranomaisten vastuu heistä loppuu rajalla?

Siitä kertovat toimittaja Kaisa Viitanen ja valokuvaaja Katja Tähjä työryhmineen tällä viikolla ilmestyneessä kirjassa Karkotetut. Samalla avautui näyttely Helsingin kaupungin taidemuseossa, Tennispalatsin katutasossa.

Näyttelyssä voi tutustua esimerkiksi Suomesta karkotetun Gola Jabbarin tarinaan.

Jabbar piileskelee pohjoisirakilaisessa vuoristokylässä ja pelkää henkensä edestä, vaikka suomalaisviranomaisten mielestä hänen oli turvallista palata.

”Pelkään joka hetki, että tänä yönä minut löydetään. Kuulostelen ääniä pihalta, ja aamuyöllä olen jo varma, että kohta minut tapetaan”, Jabbar sanoo.

”Miten ihmeessä Suomen viranomaiset eivät tiedä, millaiset olot Pohjois-Irakissa on?”

Monella Suomesta karkotetulla on tänne vahvat siteet. Täällä on voinut asua jo kymmenen vuoden ajan, mennä naimisiin ja saada lapsia – mutta sitten tulee lähtö.

Ghanalainen Christiana Acheampong opiskeli ensin Norjassa, työskenteli Australiassa ja pääsi sitten Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan tekemään maisteriopintoja.

Sitten tuli neljä lasta, tuli ero, opinnot hidastuivat. Acheampong karkotettiin lapsineen Suomesta, vaikka hän olisi halunnut tehdä loppuun gradunsa afrikkalaisnaisten kotouttamisstrategioista ja mennä töihin.

”Jos saisin toivoa, söisin lautasellisen uusia perunoita ja lohta”, Acheampong sanoo. ”Eikä reissumies juustosiivulla olisi pahitteeksi sekään. Asuin Euroopassa 12 vuotta ja muutuin sisältä valkoiseksi. Välillä taisin olla suomalaisempi kuin suomalaiset itse.”

Eurooppalaiset valtiot käännyttävät tai karkottavat vuosittain noin 160 000 ihmistä.

Karkotuksella viitataan oleskeluluvan saaneen ihmisen maastapoistamiseen. Termiä käännytys käytetään silloin, kun ihmisellä ei ole ollut oleskelulupaa. Virallisesti Suomesta karkotettiin viime vuonna 103 ja käännytettiin 3 775 ihmistä.

”Sanahelinää”, sanovat Katja Tähjä ja Kaisa Viitanen.

Kirjassaan Tähjä ja Viitanen eivät käytä käännytys-sanaa, vaan puhuvat kaikista maasta poistetuista yhtenä ryhmänä, karkotettuina.

”He kaikki olisivat halunneet jäädä Eurooppaan, mutta viranomaiset ovat pakottaneet heidät lähtemään.”

Toinen kaunisteltu termi on ”vapaaehtoinen kotiinpaluu”.

Usein se on vain kahdesta pahasta pienempi – vaihtoehto sille, että joutuu palaamaan lähtömaahan suomalaispoliisin saattamana, kirjantekijät sanovat.

Tähjä ja Viitanen ovat työskennelleet siirtolaiskysymysten kanssa jo vuodesta 2008. Vuonna 2010 valmistui moneen kertaan palkittu kirja Paperittomat. Se kertoi Euroopassa ilman oleskelulupaa elävien ihmisten elämästä.

Oleskeluluvan menetykseen voi johtaa moni elämänmuutos, kuten työpaikan menetys, avioero tai opintojen hidastuminen. Jos Eurooppaan jää oleskeluluvan umpeutumisesta huolimatta, täytyy vältellä poliisia ja muita viranomaisia, jotta ei jää kiinni ja tule karkotetuksi.

Paperittomista tulee kakkosluokan kansalaisia, jotka elävät jatkuvassa epävarmuudessa ja kiinnijäämisen pelossa. Silti he eivät halua palata kotimaahansa.

”Meitä rupesi kiinnostamaan, mitä he pelkäävät”, sanoo Viitanen.

”Ajattelimme, että karkotuksen täytyy olla jotain vielä pahempaa kuin paperittomana eläminen”, täydentää Tähjä.

Tietoa oli tarjolla vähän. Suomen viranomaiset eivät seuraa, mitä Suomen palauttamille ihmisille tapahtuu, eikä siihen ole oikeuksiakaan, sanoi sisäministeri Paula Risikko viimeksi elokuussa.

Arkipäivästä periaatteiden takana kertoo Karkotetut-kirjassa nimettömänä esiintyvä palautuslentoja hoitava saattopoliisi.

”Meidän toimenkuvaamme ei edes kuulu selvittää, mitä heille matkan jälkeen tapahtuu”, tämä kertoo.

”Seuraavana päivänä meitä odottavat jo uudet tehtävät, ja hyvä niin, ettei työ mene niin ihon alle.”

Jotkut karkotetut pelkäävät henkensä puolesta, kuten yllä esitellyt Gola Jabbar tai Hunar Mohammadin ja Lana Rafikin perhe.

Karkotus ei kuitenkaan ole helppo asia niillekään, joiden paluuseen ei liity väkivallan pelkoa. Moni heistä eristyy, sillä karkotus aiheuttaa voimakkaita häpeäntunteita.

”Se on monelle totaalinen kasvojenmenetys”, kertoo Kaisa Viitanen.

Moni haastatelluista ei ole kertonut paluustaan sukulaisilleenkaan – joko pelosta tai häpeästä.

Poliisisaattueessa palaavaa epäillään helposti rikolliseksi, sillä harva kotimaassa tuntee Euroopan hankalaa oleskelulupajärjestelmää. Ei sitä tunne moni suomalainenkaan, kirjantekijät muistuttavat.

Moni ryhtyy suunnittelemaan paluuta Eurooppaan heti perille päästyään.

Esimerkiksi afganistanilaisten Raminin ja Meraj’n perhe palautettiin Kreikasta Turkkiin. Haastatteluhetkellä heidän vanhempansa etsivät Istanbulin Taksim-aukiolta salakuljettajaa, joka veisi perheen takaisin Eurooppaan.

”Pahimmassa tapauksessa lähtörannassa odottaa taas pieni kiikkerä kreikkalaisvene. Mitä me silloin voimme tehdä? Tiedän, että monet niistä veneistä uppoavat. Tämä on arpapeliä lasteni hengellä”, sanoo Ramin ja Meraj’n isä Ahmad.

Eurooppalainen viisumi- ja oleskelulupajärjestelmä on sellainen, että ihmiset joutuvat vaarantamaan henkensä tullakseen tänne, Kaisa Viitanen sanoo.

Suomen virallista maahanmuuttolinjaa kirjantekijät kuvailevat joustamattomaksi, kylmäksi ja itsekkääksi.

Onneksi on vastaliike: tavalliset ihmiset, jotka auttavat, majoittavat ja vaatettavat tulijoita.

Onneksi on myös tutkijoita, jotka tuottavat inhimillisempää maahanmuuttopolitiikkaa tukevia laskelmia. EU-komission puheenjohtajan entisen talousneuvonantajan Philippe Legrainin perustama Open Political Economy Network on laskenut, että jokainen Eurooppaan tulleiden pakolaisten vastaanottamiseen käytetty euro tuottaa viidessä vuodessa kahden euron taloudellisen hyödyn.

Viitanen ja Tähjä ovat tavanneet vuosia piilotelleita ihmisiä, jotka ovat lopulta saaneet oleskeluluvan. Se on heille valtava helpotus: viimein voi ajaa ajokortin, ruveta opiskelemaan, hankkia työpaikan.

”Eivät he tule tänne meidän rahojen perässä, vaan tekemään töitä ja kasvattamaan taloutta joka kerta, kun he ostavat bussilipun tai maitotölkin”, Viitanen sanoo.

”On ihmeellistä, että jokainen ulkomaalainen nähdään jonkinlaisena miinusmerkkinä, jota vastaan pitää taistella”, hän jatkaa.

Kun Hamin näyttelyssä avaa pienellä pulpetilla makaavan vihon, alkaa sen sivuilla pyöriä liikuttava video: pienet lettitukkaiset tytöt leikkivät piirileikkiä keskellä ghanalaista raittia ja laulavat supisuomalaista laulua: Piiri pieni pyörii, lapset siinä hyörii.

He ovat Christiana Acheampongin lapsia. Heidän äidinkielensä on suomi.

Suomen maahanmuuttoviranomaisten mielestä lapsilla ei ole Suomeen mitään siteitä.

Karkotetut-näyttely HAM-kulmassa (Eteläinen Rautatiekatu 8) 2.–25.9.2016 ti–su 11–19, ma suljettu. Lisätiedot näyttelystä, kirjasta ja muusta ohjelmasta: Karkotetut.com

Mohammadin, Rafikin, Jabbarin, Ahmadin, Ramin ja Meraj’n nimet on muutettu.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Näin Mehiläinen pääsee hoitamaan oululaisia verovaroilla: Maaseudun pikkukunta lähti terveysyrityksen välikädeksi

    2. 2

      Kolmevuotiaat kertovat, että opettaja antoi pillereitä ja käski olla alasti – Jälleen uusi päiväkoteja koskeva epäily roihautti suuren keskustelun Kiinassa: voiko ammattilaisiin luottaa?

    3. 3

      Mitä tapahtui turvapaikanhakijoiden määrille ruuhkavuoden 2015 jälkeen, ja kuinka moni hakijoista sai luvan jäädä Suomeen? Todennäköisesti monen suomalaisen vastaus on väärä

      Tilaajille
    4. 4

      Koulussa poikien pään sisään yrittävät naisopettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan

    5. 5

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    6. 6

      ”Sydän kääntyy rinnassa ympäri, kun jokin kone piippaa” – Tällainen on ihan tavallinen päivä Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa, jossa syntyy jo viidennes maan vauvoista

    7. 7

      Yleisurheilijan raiskausväite kuohuttaa Ruotsissa – lajilegenda Patrik Sjöberg käy kuumana: ”Sain nimen selville puolessa tunnissa”

    8. 8

      Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

    9. 9

      Ydinonnettomuusalue ei ole sen vaarallisempi kuin suurkaupunki saasteineen – edes Fukushimasta ei olisi tarvinnut muuttaa, sanovat tutkijat

    10. 10

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    2. 2

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    3. 3

      Poikani kävi yhdeksän vuotta kouluhelvettiä

    4. 4

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    5. 5

      James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

    6. 6

      Kumpi on terveellisempi valinta, pesto vai majoneesi? Kokeile HS:n visassa, valitsetko samoin kuin ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

    7. 7

      Tämä yksi hovioikeuden lause on kuin väärältä planeetalta – ja somessa kuohuvan raivon ydin

    8. 8

      Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

    9. 9

      Yleisurheilijan raiskausväite kuohuttaa Ruotsissa – lajilegenda Patrik Sjöberg käy kuumana: ”Sain nimen selville puolessa tunnissa”

    10. 10

      Kolmekymppiset ystävykset avasivat Helsinkiin boutique-hostellin, joka työllistää kehitysvammaisia ja maksaa heille kunnollista palkkaa: ”Paras idea ikinä!”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    3. 3

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    6. 6

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    7. 7

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    8. 8

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    11. Näytä lisää