Nobelin kirjallisuuspalkinto Bob Dylanille: ”Dylan kirjoittaa korvan runoutta” - Kulttuuri | HS.fi

Nobelin kirjallisuuspalkinto Bob Dylanille: ”Dylan kirjoittaa korvan runoutta”

Katso videolta HS:n musiikkitoimittajan ja Dylan-tuntijan Vesa Sirénin analyysi siitä, miksi Dylan ansaitsi Nobelin

13.10.2016 11:03 | Päivitetty 13.10.2016 18:04

Tämän vuoden Nobelin kirjallisuuspalkinto on myönnetty muusikko Bob Dylanille. Palkinnon arvo on lähes miljoona euroa.

Palkintoperusteissa sanottiin Dylanin tuoneen ”uudenlaista runollista ilmaisua vanhaan amerikkalaiseen lauluperinteeseen”.

Palkinnonsaajan nimen julkisti Ruotsin akatemian sihteeri Sara Danius, jonka mukaan Dylan on ollut alalla jo 54 vuotta ja silti koko ajan päivittänyt osaamistaan. Dylanin levyä Blonde on Blonde Danius kuvasi erinomaiseksi esimerkiksi Dylanin nerokkaasta riimittelystä, kertosäkeiden yhdistelystä ja loistavasta ajattelusta.

Päätöksen julkistaminen aiheutti yleisössä sekä iloa että hämmennystä, kuvataan tilannetta Dagens Nyheterissä. ”Bob Dylan on suuri runoilija, joka jatkaa suoraan samassa englanninkielisessä perinteessä kuin Milton ja Blake”, Danius sanoi DN:lle.

SVT:lle Danius puolestaan kuvaili Dylania: ”Dylan kirjoittaa korvan runoutta, joka kuuluu esitettäväksi. Mutta samoin oli muinaisen kreikkalaisen runouden laita.”

Danius kertoi päätöksen syntyneen ”suurella yksimielisyydellä”.

Dylanin lauluääni on jakanut aina mielipiteet, vaikka hän on väkevä tulkitsija. Mielipiteitä on jakanut myös tapa muunnella omien vanhojen klassikkojen melodioita tunnistamattomiksi.

Tänä vuonna 75 vuotta täyttänyt Dylan julkaisi syntymäpäivänään 24. toukokuuta uusimman albuminsa Fallen Angels. Edeltäjänsä Shadows in the Nightin tavoin uusi levy jatkoi Frank Sinatran ja muiden mestarien tunnetuksi tekemien ikivihreiden uusiokäsittelyä.

Helsingin Sanomien musiikkitoimittaja Vesa Sirén kirjoitti Dylanin merkityksestä ja laajasta tuotannostaan viimeksi toukokuussa. Sirénin mukaan Dylan ei jää historiaan ”toisten laulujen tulkitsijana, vaan miehenä, joka toi rockin energian amerikkalaiseen folk-liikkeeseen ja folkin lyyrisen rikkauden murhaballadeista protestilauluihin sähköisen rockin sanoituksiin.”

Muistelmissaan Dylan kertoo sivukaupalla, kuinka ratkaisevaa hänelle oli kuulla myös Kurt Weillin ja Bertolt Brechtin lauluja sekä lukea Rimbaud’n runoja ja muuta maailmankirjallisuutta antiikin runoilijoista Dostojevskiin.

Dylan käyttää teksteissään paljon intertekstuaalisia temppuja ja sanoituksessa voi olla peräkkäin vaikkapa rivejä kansanrunoudesta, Vergiliukselta ja blues-mestareilta. Samalla Dylan rakastaa sanojen sointeja. Siksi hänen suomentamisensa on vaikeaa.

Paljon vaikutteita Dylanilta saanut Heikki Hector Harma ilahtui uutisesta. ”Ehkä valintakomiteassa puhaltavat nyt uudet tuulet. On mielenkiintoista nähdä, millaiset seurannaisvaikutukset Dylanin palkinnolla on. Tätä alaa [rocklyriikkaa] aletaan nyt pitää helpommin kirjallisuuden osana.”

Lue Hectorin kaikki kommentit täältä.

Myös monet muut suomalaiset lauluntekijät ottivat uutisen riemulla vastaan. Esimerkiksi Dave Lindholm kehui, että Dylan uudisti aikoinaan merkittävästi pop-lyriikkaa. ”Ennen Dylania pop-lauluissa oli pelkkää teinilempeä”, Lindholm kommentoi HS:lle.

Laulaja ja lauluntekijä Mariska taas myönsi suoraan, että Dylanin englanninkielinen, merkityksiä ja amerikkalaisuutta täynnä oleva lyriikka on varsin hankalaa.

Hän itse tajusi asian viimeistään suomentaessaan kahta Dylanin kappaletta viime keväänä julkaistulle Dylania suomeksi -levylle. ”Herra Google lauloi aina välillä”, tunnusti Mariska.

Lue Lindholmin, Mariskan sekä Jarkko Martikaisen kommentit täältä.

Kirjallisuuspiireissä tunnelmat ovat olleet kahtalaisia. Osa kirjailijoista on onnitellut rocklyyrikko Dylania vilpittömästi.

Joillekin taas valinta oli negatiivinen yllätys. Tunteen ilmaisemisessa ei sanoja säästelty.

”Olen Dylan-fani, mutta tämä on häthätäinen nostalgiapalkinto, joka on kiskaistu pölöttävien seniilihippien härskiintyneistä eturauhasista”, latasi skottikirjailija Irvine Welsh Twitterissä

Lue muiden kirjailijoiden kommenteista täältä.

Bob Dylan syntyi vuonna 1941 Duluthissa Minnesotassa keskiluokkaiseen juutalaisperheeseen. Jo teini-ikäisenä hän kiinnostui amerikkalaisesta folkmusiikista ja bluesista. Hän ihaili erityisesti folklaulaja Woody Guthriea. Häneen vaikuttivat myös beat-sukupolvi ja modernismin runoilijat.

Vuonna 1961 Dylan muutti New Yorkiin ja alkoi esiintyä Greenwich Villagen klubeilla ja kahviloissa. Hän löi läpi myöhemmin 1960-luvulla sellaisten laulujen kuten Mr Tambourine Man, Blowin’ In the Wind ja The Times They Are A-Changing.

Sittemmin hänestä ja hänen laajasta tuotannostaan on tullut ikoninen.

Tänään torstaina Bob Dylanin pitäisi esiintyä Las Vegasissa.

Bob Dylanilla on myös vahva yhteys elokuvaan. Dylanin ikonisia lauluja on kuultu kymmenissä amerikkalaisissa elokuvissa, ja hänen tunnetuin elokuvaroolinsa on Sam Peckinpahin vuonna 1973 valmistuneessa westernelokuvassa Pat Garrett ja Billy the Kid.

Dylan vastasi elokuvan musiikista, ja hänen roolinsa on pieni, mutta sitäkin merkittävämpi. Huippuhetkellä elokuvassa kuullaan Knockin’ On Heavens Door, yksi Dylanin suurista klassikoista.

Dylan on itse myös ohjannut elokuvia. Vuonna 1978 valmistui fiktiota ja konserttitaltiointia yhdistävä Renaldo ja Clara.

Cate Blanchett esitti Dylania elokuvassa I’m Not There.

Vuonna 2001 Bob Dylan voitti parhaan laulun Oscarin. Kappale oli nimeltään Things Have Changed ja se esitettiin elokuvassa Wonder Boys.

Dylan on toinen ihminen koskaan, joka on voittanut sekä Oscarin että Nobelin. Ensimmäinen nämä molemmat palkinnot napannut oli näytelmäkirjailija George Bernard Shaw (1856–1950), joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1925. Oscarin hän voitti vuonna 1939.

Bob Dylanin muusikkourasta on tehty useita dokumentteja. Tunnetuimpiin kuuluu dokumentaristi J.A. Pennebakerin taltiointi Älä katso taaksesi vuodelta 1967. Myös toinen tunnettu elokuvantekijä, Martin Scorsese, on taltioinut Dylanin tarinaa elokuvaansa No Direction Home.

Dylanista kertovista elokuvista tunnetuin on kuitenkin fiktio, vuonna 2007 valmistunut I’m Not There. Todd Haynesin ohjaaamassa elokuvassa kuusi eri näyttelijää esittää laulaja-lauluntekijän elämän eri puolia ja elokuvan eri tarinat valottavat laulajan uran eri vaiheita. Dylania esittää elokuvassa muun muassa Cate Blanchett.

Bob Dylan esiintyi Pori Jazzissa kesällä 2014.

Nuori Bob Dylan. Kuva 1960-luvulta.

Bob Dylan Tukholmassa keväällä 1966.

Bob Dylan keikkaili Helsingissä syksyllä 1987.

Dylan keikalla Wiltern Theatressa Kaliforniassa keväällä 2004.

Levy The Freewheelin’ Bob Dylan vuodelta 1963.

Levy Blood on the Tracks vuodelta 1975.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat