Kulttuuri    |   kirjat

Afrikan historiaa suomalaisittain Innostus kehitysmaihin laantunut, yleisteoksia kaivataan

Tilaajille

Eurooppa-keskeisyyden kasvaessa näyttää siltä, että kehitysmaat, Euroopan ulkopuolinen maailma on kokonaan häviämässä näkökentästämme, johon se ei kovin kirkkaaksi täpläksi koskaan edes ehtinyt.

Korkeakouluissa 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla vallinnut innostus kehitysmaiden tutkimukseen on selvästi laantunut. Alempia opinnäytteitä tehtiin paljon, mutta pitemmälle meneviä tutkimuksia on syntynyt vähän, osittain ehkä siksi että tiedeyhteisön kannustus, esimerkiksi apurahojen jako, ei suosi ulkoeurooppalaista tutkimusta.

Juhani Koposen People and Production in Late Precolonial Tanzania sekä Harri Siiskosen viimekeväinen väitöskirja ovat Afrikan tutkimuksen osalta harvinaisia mutta tervetulleita poikkeuksia.

Erikoistutkimusten lisäksi tarvitaan myös suomenkielisiä yleisesityksiä. Vaikka ulkoeurooppalaisia maita koskeva aineisto koulujen oppikirjoissa on viime vuosina lisääntynyt, yliopisto-opiskelijat kertovat yhä, miten peruskoulun ja lukion opettajat ohittavat ulkoeurooppalaisen materiaalin ja keskittyvät Suomen ja Euroopan historiaan. Näin syntyvän aukon ja ehkä myös opettajien oman tietopohjan paikkaamiseen tarvitaan helppolukuisia yleisesityksiä Euroopan ulkopuolisista alueista.

Joensuun yliopiston tutkijat ja opettajat Olli Kaikkonen, Seppo Rytkönen ja Seppo Sivonen ovat kirjoittaneet Afrikan historian. Se on ensimmäinen suomalaisin voimin tehty yleisesitys, helposti ymmärrettävä ja periaatteessa kaiken kattava tietoteos.

Teos käsittelee Afrikkaa ihmisen alkukotina, esittelee väestön alkuperää, väestön muuttoliikkeitä, Pohjois-Afrikan suurvaltioita, arabivalloitusta, ns. mustan Afrikan meille tuntemattomia kuningaskuntia, eurooppalaista imperialismia ja Afrikan nykyisiä ongelmia.

Suomessa ilmestynyt historiateos saattoi vielä 1953 väittää, että "Afrikan pimeän mantereen roduilla ja monia kieliä puhuvilla heimoilla ei ole historiaa". Joensuulaiset todistavat vakuuttavasti, että historiaa oli ennen eurooppalaisvalloitusta muuallakin Afrikassa kuin faaraoiden Egyptissä ja että sillä on yhteytensä eurooppalaisten valtakauden ja nykyisenkin Afrikan kehitykseen.

Afrikan historian kaltaisen yleisesityksen kirjoittaminen ei ole helppo tehtävä, vaikka kirjoittajat olisivat aiheeseen perehtyneitä ja sitä laajalti tutkineita, kuten joensuulaiset ovat. Pienessä tilassa on sanottava paljon; pelkistykset ja yleistykset ovat pakostakin jyrkempiä kuin erityistutkimuksissa. Kun kirjoittajia on useita, ongelmat luultavasti vielä kärjistyvät.

Joensuulaisten Afrikan historia välttää mielestäni pahimmat karikot. Afrikkaa käsitellään yhtenäisenä kokonaisuutena vain alussa ja lopussa; muuten kirja on jaksoteltu eri aikakausien ja alueiden mukaan.

Aivan ongelmatonta tämä ei ole. Toisto ei yleensä ole hyväksi, mutta tässä sitä olisi melkeinpä kaivannut.

Ilmeisesti kirjoittajien yhteistyö on ollut tiivistä. Tyyliltään kirja on yhtenäinen.

Afrikkalaisten näkemysten ja kirjoittajien eurooppalaisen maailmankatsomuksen yhteensovittaminen on ongelmallista. On pyrittävä luomaan Afrikan väestölle tasapuolinen ja ihmisarvoinen historia ja vältettävä eurooppalaisia korostuksia. Paikka paikoin tämä on johtanut ristiriitaan, kun afrikkalaisia kulttuureja toisaalta ylistetään, mutta positiivinen kehitys nähdään lähinnä eurooppalaisten arvojen mukaisesti.

Joensuulaiset kannattavat selvästi ns. lineaarista mallia, jonka mukaan kulttuurit kehittyvät hierarkkisessa suhteessa toisiinsa ja Euroopassa tapahtunut kehityslinja on ainakin pääpiirteittäin yleismaailmallinen. Kirjassa on myös yritystä vapautua eurooppalaisen kehityksen "paremmuudesta"; ehkä tekijöiden usko lineaarisen mallin yleismaailmallisuuteen on pikemmin tiedostamatonta kuin tiedostettua. Vapautuminen eurooppalaisen näkemyksen ja suomalaisen todellisuuden kahleista ei vain ole aivan onnistunut.

Toisaalta voi kysyä, mitä on afrikkalainen näkökulma ja voivatko edes muut kuin afrikkalaiset saavuttaa sellaista. Entä miksi suomalaiselle lukijakunnalle tulee ylipäätään kirjoittaaa afrikkalaisesta näkökulmasta? Eikö suomalainen näkökulma olisi helpompi ja hyödyllisempi?

Kirjoittajat myöntävät, että monet kirjan käsitteet kantavat muassaan eurooppalaisen siirtomaavallan painolastia. Samoin paikannimet ovat usein peräisin eurooppalaisilta.

Suomalaisen lukijan kannalta niiden käyttö lienee kuitenkin ainoa oikea ratkaisu. Muuten lukija joutuisi nimistöviidakkoon, asian ymmärtäminen saattaisi hämärtyä.

Yleinen käsitys lienee, että eurooppalaiset valtiot riistivät siirtomaitaan. Joensuulaiset kirjoittajat toteavat, että emämaa ei halunnut sijoittaa verovaroja siirtomaan kehittämiseen ja että niiden piti emämaan mukaan tulla toimeen omillaan. Paikoin taas emämaat sijoittivat verovaroja siirtomaihin. Kuka siis oikein rahoitti ja ketä?

Moni muukin kysymys jää epäselväksi. Egyptin faaraoiden asema ja hallinto ei oikein selviä, ei myöskään se miksi Dakarilla, St. Louisilla, Goreélla ja Rufisquela oli erityisasema (ne saivat valita edustajia Ranskan kansalliskokoukseen).

Kirjan virheet ovat kuitenkin toissijaisia sen ansioihin nähden. Afrikan historia täyttää tehtävänsä yleisteoksena ja ensimmäisenä johdatuksena maanosan historiaan.

Lisää suomenkielistä tietoa kuitenkin tarvitaan yhä niin Afrikasta kuin muualtakin maailmasta. Amerikan Yhdysvaltain historiasta ilmestyy pian suomenkielinen yleisteos, mutta missä ovat Latinalainen Amerikka, Intia, Lähi-itä, Kaakkois-Aasia ja monet muut ulkoeurooppalaiset alueet ja valtiot?

MARKKU HENRIKSSON Kirjoittaja on Tampereen yliopiston historian lehtori.

"Pimeä manner" Euroopan arvot

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    3. 3

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    4. 4

      Edis Tatli nappasi EM-tittelin

    5. 5

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    6. 6

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    7. 7

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    8. 8

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    9. 9

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    10. 10

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    5. 5

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    9. 9

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    10. 10

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää