Kulttuuri

Bachin kolme poikaa Barokin ja klassismin välimaastosta löytyy mestareita

Tilaajille

Musiikin historian kahden suuren kolumbaarion, barokin ja klassismin väliin jää niin yleisesityksissä kuin tavallisen musiikinkuluttajan tajunnassakin kappale rakentamatonta ja perkaamatonta maata. Titaanien, suurten myyttisten taiteilijahahmojen välimaastoon on kadonnut joukko mestareita, joita tutkimaton sallimus ei ole valinnut Parnassoksen suuren palkintopallin näkyvimmille paikoille.

Kuvaamme valistuksen ajan musiikista varjostavat toisaalla polyfonian ja kristinuskon pyhä vuori, apostoli Johann Sebastian Bach, toisaalla taas sairaan ja väärinymmärretyn nuoren Mozartin sekä huonokuuloisen mutta vapaan taiteilijan Beethovenin traagiset hahmot. Romanttisperinteisen historioinnin arvotuksissa säveltäjältä ilmeisesti vaaditaan sopivassa suhteessa lahjakkuutta ja ammattitaitoa, luonnevikoja, piittaamatonta käytöstä sekä huonoa tuuria.

Barokki ja klassismi ovat äkkiseltään katsoen siis kuin kaksi marjaa: mansikka ja mustikka. Lienee uskaliasta arvioida, aiheuttivatko Voltaire ja valistus (tai valaistus, kuten muissa kielissä tavataan sanoa), Rousseau ja vihreä liike, Fredrik Suuri ja militarismi, Watteau ja rokokoo sekä autoritäärisen hallinnon mureneminen ja kristinuskon haurastuminen suoranaisesti musiikissa tapahtuneet muutokset.

Kahdeksannentoista vuosisadan murros ja henkinen ilmapiiri loivat joka tapauksessa uudet makutottumukset. Emootion kukkapohjuksesta hovietiketin apulannan voimalla turvonnut epähedelmä sai väistyä uuden ajan kuulaan ja viileän luonnontuotteen tieltä. Aikakausien etäisyys saattaa näyttää suurelta, mutta muutoksen tukena oli kuitenkin sukupolvien välinen hedelmällinen vuorovaikutus, perinteen pellon vuoroviljely.

Euroopan hovien musiikkielämä oli 1700-luvun puoliväliä lähestyttäessä italialaisten maestrojen käsissä. Kaupallisesti menestyksekkäin musiikki oli joko italialaista, italialaiseen tyyliin sävellettyä tai vähintään lainatulla tai keksityllä italialaisella säveltäjänimellä varustettua. Sammartini, Geminiani, Platti, Locatelli, Clementi, Paradies, Pergolesi, Martini . . . - italialaisten vaikuttajien lista on loputon. Johann Sebastian Bachin musiikkia vanhentuneenakin tutkittiin ja ihailtiin ainakin jonkin verran ammattimuusikkojen piirissä, mutta lopullisesti tämän toistensa lomitse kiertyvien musiikillisten säikeiden sidoksen lujittivat Bachin pojat.

Kahden äidin voimin kertyneen lapsilauman jäsenistä viisi menestyi musiikkialalla. Kansainvälisiksi merkkihenkilöiksi heistä erottui kolme: kaksi vanhinta, Wilhelm Friedemann (1710-1784) ja Carl Philipp Emanuel (1714-1788), sekä nuorin, Johann Christian (1735-1782). Vaikka he olivat mestareita niin sinfonian kuin kirkkomusiikin alalla, heidän antinsa oli korvaamaton erityisesti klaveerimusiikin muotojen ja tyylin kehitykselle.

Isä-Bach oli luonut - omalla aataminaikuisella tyylillään - uuden sävellysmuodon, klaveerikonserton. Hän oli myös muovannut barokin continuon kannattelemaa viulu- tai huilusonaattia klassisen sonaatin suuntaan, tosin barokin trisonattien hengessä. Tätä perintöä pojat vaalivat ja kehittivät ja samalla loivat musiikin muotoja, jotka ovat edelleen ajankohtaisia.

Wilhelm Friedemann Bach? Jaa jaa, puhdasotsainen musiikin historian polkujen samoilija ei voi kuin pudistella päätään ja naksutella paheksuvasti "tsk, tsk". Tämän hulttion tietä reunustivat jo varhain sopeutumattomuus, päättämättömyys, oikuttelu, vehkeily ja huijaukset.

Vanhimman pojan syndroomako? Wilhelm Friedemann oli poikkeuksellisen lahjakas ja siksi otollista materiaalia isän toiveita silmälläpitäen. Hän oli jo pikkupoikana pätevä klaveerin taitaja ja opiskeli myös viulunsoittoa. Päästyään 1729 Tuomaskoulusta hän jatkoi matematiikan, filosofian ja lakitieteen parissa Leipzigin yliopistossa.

Ensimmäisessä työssään Dresdenin Sofian kirkossa hän pääsi tutustumaan myös kaupungin pursuilevan ylelliseen hoviin. Tunsiko hän itsensä ulkopuoliseksi, jopa mitättömäksi?

Kaikki oli toista kuin kotona: hovimuusikoiden palkkiot olivat isä-Bachin tuloihin verrattuna moninkertaisia.

Vuonna 1746 Wilhelm Friedemann siirtyi Halleen. Kaupungin ahdistava pietismi johti valistuksen viekoittelevaa hedelmää maistaneen kirkkomuusikon sopeutumisvaikeuksiin. Hän haki paikkaa toisensa jälkeen, saikin, mutta ei ottanut vastaan. Lopulta hän lähti kävelemään työstään Liebfrauenkirchessä sanaakaan sanomatta.

Siitä eteenpäin hän eleli freelancerina: opetti mamsseleja Hallessa, yritti mustamaalata ystäväänsä Kirnbergeriä saadakseen tämän viran Berliinissä, myi perintönä saamiaan Johan Sebastianin sävellysten käsikirjoituksia jopa väärentäen joihinkin oman nimensä. No, kukapa meistä voisi ensimmäisen kiven heittää, mutta valitettavasti tällä onnettomalla oli hallussaan suuri osa isä-Bachin Köthenin aikaisista sävellyksistä: kantaatteja, konserttoja ja sonaatteja . . .

Wilhelm Friedemann Bach muutti siis historiaa hävittämällä teoksia, jotka nyt olisivat rakkaimpia aarteitamme, mutta myös lahjoittamalla tilalle omaa, ihmeellistä musiikkiaan. Isä-Bachin polyfonian ja tonaalisen harmonian äärirajoja mitannut maailma hajoaa Wilhelm Friedemannin nerokkaassa musiikissa pirstaleiksi. Rohkeimmillaan euforiset, hillittömät, pateettiset, ahdistuneet, lohduttomat hetket vievät kuulijan tielle, jolta ei ole paluuta - tielle, jonka päässä odottaa Skrjabin.

Kun wieniläisklassikot puhuivat "Bachista", he tarkoittivat Carl Philipp Emanuel Bachia. Niin Mozart kuin pappa Haydnkin tunnustivat olevansa vain poikasia hänen rinnallaan. Mozart totesi, että kaiken kunnollisen osaamansa he ovat oppineet Bachilta. Elämäkerta vuodelta 1810 kertoo puolestaan nuoren Haydnin menneen kirjakauppaan kysymään hyvää musiikinteorian oppikirjaa: "Kauppias suositteli C. Ph. E. Bachin kirjoituksia uusimpina ja parhaimpina. Nähtyään kirjan Haydn ymmärsi löytäneensä juuri sen mitä halusikin, ja poistui tyytyväisenä." Haydn itse kertoo: "Kun sain käsiini Bachin kuusi ensimmäistä sonaattia, en noussut soittimeni äärestä ennen kuin olin soittanut ne kannesta kanteen, ja kuka tahansa, joka tuntee minut käsittää kuinka paljosta olen velkaa Emanuel Bachille, ja että ymmärsin häntä ja opiskelin hänen teoksiaan huolellisesti." Edellä Haydnin mainitsemat, isä-Bachin Goldberg-muunnelmien kanssa samana vuonna ilmestyneet Preussilaiset, sekä kaksi vuotta myöhäisemmät Württembergiläiset sonaatit ennakoivat jo 1800-luvun soitinmaailmaa. Ne ovat hämmästyttävän omaperäinen yhdistelmä barokin värikkyyttä, galanttia ekspressiivisyyttä ja moderneinta soittotekniikkaa. Philipp Emanuelin kerrotaan liikuttuneen kyyneliin omasta soitostaan ja vaatineen samaa kykyä jokaiselta muusikolta. Siinäpä romantikko par excellence!

Isänsä toivomuksesta pitkään lakia lukeneen säveltäjän tematiikan erityisominaisuuksia ovat läikähtelevä tunteellisuus ja tapa ikään kuin arvella asioita eri puolilta - tuloksena erikoinen tunteiden subjektiivisuuden ja juristin objektiivisuuden summa. Kaiken kaikkiaan Philipp Emanuelin sävelkieli on vaikeasti lokeroitavaa ja se hämmästyttää nykyaikaisen kuulijan silloittamalla Johann Sebastian Bachin ja ensimmäisen romantikon, Beethovenin, näennäisesti toisistaan etäiset maailmat.

Muuan Johann Christian Bach saapuu 1760-luvun alussa Milanosta Lontooseen. Vaikka hän on Johann Sebastian Bachin nuorin poika, ja hänen varhaisimmat oppinsa isän ja vanhimman veljen peruja, tuomisenaan hänellä on italialaistyylistä, muodikasta ja myyvää musiikkia. Tämä Händelin työn jatkaja, saksalainen, italialaistunut musiikin kaupparatsu osaa taidon muuttaa nuotteja punnan seteleiksi. Ennestään tunnettuna nimenä hän hankkii vaivatta merkittävän aseman hovissa ja luo myös oitis maanmiehensä, gambisti C. F. Abelin kanssa tilauskonserttisarjan, joka vetää maksavaa yleisöä puoleensa 25 vuoden ajan. Monien muiden tavoin vainuaa Leopold Mozart tiensä pikku Wolfgang mukanaan tämän arvovaltaisen musiikkitirehtöörin luo. Kohtaamisen merkitystä ei voi liioitella: Mozart omaksuu täällä sävelkielensä perusteet. Mannermaalle palattuaan hän sovittaa muutamia "Lontoon Bachin" klaveerisonaatteja konsertoiksi. Ja kuinka käykään: 9-vuotiaan pojannappulan (likaisissa?) käsissä setä Bachin pikkukappaleista muovautuu sopusuhtaisia klassisia taideteoksia.

Jos vanhimpien veljien perimä tuntuu hyppäävän joskus sukupolven tai useamman yli, Johann Christianin galantti ja aistikas, kerrassaan syötävä musiikki on raivannut näyttämön nimenomaan wieniläisklassikoille.

Sopeutumaton ja vehkeilevä Wilhelm Friedemann Carl Philipp Emanuel oli "oikea" Bach Johann Christian muutti nuotit punnan seteleiksi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Valtiolla on käsissään huumekaupasta peräisin olevia bitcoineja miljoonien eurojen edestä – Valtiokonttori päättää tammikuussa, miten se suhtautuu kyseenalaiseen valuuttaan

    6. 6

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    7. 7

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    8. 8

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    9. 9

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    10. 10

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää