Kulttuuri

Espoo Big Bandin pieni suuri mies ikuisuuskysymyksien äärellä Martti Lappalaisella on matala profiili, mutta korkeat tavoitteet

Tilaajille

Espoo Big Band on saanut valmiiksi kotimaisen modernin jazzin levytrilogian kolmannen osan. Sakari Kukon säveltämä Moonlight Caravan & Finnish Characters täydentää onnistuneesti sarjaa, jossa on jo levytetty Jukka Linkolan Grand Mystery ja Pekka Pohjolan Yesterdays Games .

Linkola, Pohjola ja Kukko ovat kaikki työskennelleet Espoo Big Bandin, entisen Tapiola Big Bandin kanssa tiiviimmin tai ovat soittaneet siinä vakituisesti jo 70-luvun alkupuolella.

Espoo Big Bandin levyt ovat omilla tavoillaan (funkjazz, rockjazz, world-jazz) ajanmukaisia ja persoonallisia, siis sellaisia, jotka poikkeavat tavanomaisesta amerikkalaisesta big band -musiikista. Tässäkin mielessä ne ovat ehkä kiinnostavinta, mitä suomalaisvoimin on tehty.

Espoo Big Band on Suomen toinen ammattilaistasoiseksi arvioitu big band. Se on toiminut jo 20 vuotta, valloittanut ulkomaita Yhdysvaltoja myöten, voittanut kilpailuja ja muutenkin paisuttanut ansiolistaansa.

Tapiola Big Band eli pitkälti Yleisradion töiden varassa, kunnes Umo otti työt ja osan Tapiolan soittajista haltuunsa. TBB kaatui 1970-luvun lopussa, mutta tilalle noussut EBB perustettiin nopeasti lähinnä Espoon kaupungin ja opetusministeriön avustusten varaan.

Neljän viime vuoden aikana tämä entinen Tapiolan yhteiskoulun orkesteri on pyörittänyt myös varsin tasokasta April Jazz Festivaalia.

Kaiken takana on yhtyeen perustaja ja johtaja, musiikinopettaja, April Jazzin toiminnanjohtaja Martti Lappalainen , 48.

Lappalaisella on matala profiili, mutta korkeat käytännön tavoitteet. Toki hänellä on myös laadullisesti ja taiteellisesti korkeatasoiset pyrkimykset, mutta niitä hän ei teoretisoi.

Lappalainen on realistinen idealisti. Hiljaisella, mutkattomalla ja jopa hieman boheemilla tyylillään hän saa "liian fiksut" musiikkipoliittiset tai koulutuspoliittiset filosofoinnit tuntumaan tarpeettomilta.

Puheet Lappalaisen kanssa kääntyvät kuin huomaamatta koulutukseen. Aikoinaan Erkki Pohjola pyysi Sibelius-Akatemiasta valmistuneen Lappalaisen Tapiolan Yhteiskouluun ajatuksenaan, että Lappalainen johtaisi myös Tapiolan kuoroa.

Kuoropedagogiikka ei Lappalaista kuitenkaan kiinnostanut. Hän päätti koota perinteisistä puhallinorkestereista big bandin ja kehittää ylimalkaan jazzin harrastusta.

Käytännön mies huomasi, että soittajia kyllä löytyy. "Koko soittoharrastus on usein instrumentista kiinni. Mä menin ja löin nuorelle torven kouraan ja kysyin, että haluut sä soittaa. Ja halushan se." Martti Lappalainen oli ensimmäisiä, jotka huomasivat 1960-luvun lopussa rajusti muuttuneen musiikkitodellisuuden. Rock ja muut sähkömusiikin muodot valtasivat nuorten tajuntoja ja saivat perinteisen pedagogiikan näyttämään vastenmieliseltä.

Valtaosa koululaisista inhosi musiikkitunteja ja erityisesti laulukokeita. Pukkila-Raution laulukirja sopi parhaiten pilapiirroksiin ja paperilennokkeihin.

"Espoolaisessa koulutuksessa popjazz on nykyisinkin unohdettu täysin, 99 prosenttia on klassista", toteaa Lappalainen lakonisesti.

"Tapiolan koulussa on jazzkerho, ei juuri muuta. Kyllä asian pitäis olla aivan toisella mallilla. Espoossa harrastetaan valtavasti rockia ja jazzia, mutta Oulunkylään niiden on mentävä".

Parin vuoden kuluttua tilanne helpottuu. Lappalainen on laatinut Espoon kaupungille jazzmusiikin koulutusohjelman, joka kuulemma poikkeaa Oulunkylän ohjelmasta.

"Musiikkiopistot voisivat yksinkertaisesti ryhtyä opettamaan jazzia klassisen ohessa. Mikään asetus ei sitä kiellä. Sibelius-Akatemiasta on tulossa yhä enemmän alan opettajia. Kyse on asenteista ja tahdosta." Lappalainen soitti itse aikoinaan klarinetilla ja pianolla swingiä ja mainstreamia. Vuosien varrella maku on kasvanut myös muihin suuntiin, jälleen käytännön työn ja vuorovaikutussuhteiden kautta: "Pidän edelleen klassikoista, mutta nuorten kanssa touhuaminen on hyvin kehittävää ja kasvattavaa".

"On tärkeää, että nuoret saavat itse viedä musiikkipolitiikkaa eteenpäin. Niillä on pirusti ideoita, joita on vain paras kuunnella. Se vaatii psykologiaa. Täytyy osallistua meininkiin. Ei mitään natsisysteemiä tai opistomaista showta jäykkine kurssivaatimuksineen. Pitää vain soittaa paljon bändeissä ja jättää teoria vähemmälle." Lappalainen on myös sitä mieltä, että rockia ei voi paljon opettaa. Koulutus voi jähmettää luovan spontaanin ilmaisun.

Jyrkkää ja keinotekoista rajaa "opitun" jazzin ja "koetun" rockin väliin on silti turha vetää. Molemmat voivat hyötyä toisistaan.

Yhteiskuntarauhan ja hierarkian säilyttämiseksi suomalainen julkishallinto kehittää koulutusta ja meritokratiaa.

Yhä useammin koulutus on kuitenkin ihmistä typistävä ja kastroiva kehitysloukku: mitä koulutuksen jälkeen?

Jos koulutuksen päämäärä ei ole elinvoimainen ja toimiva aikuiskulttuuri, on se huijausta. Tärkeintä on asiantuntevan yleisön muodostuminen koulutuksen kautta.

"Meilläkin monet parikymppiset, Sibikseen päässeet lahjakkuudet ovat lopettaneet tai uhkaavat lopettaa soittamisen duunin puutteeseen. Se on hälyttävää", myöntää Lappalainen hiljaa.

Espoo Big Bandin soittajat soittavat keikkapalkalla, vaikka puolipäivätoiminen järjestelmä onkin haaveissa. Konsertteja ei Suomessa tai Espoossa ole ollut syksyn mittaan juuri lainkaan, Pariisissa kylläkin. "Ikuinen ongelma on, että esimerkiksi Espoossa ei ole konserttipaikkaa"!

Tapiolan uljaan kulttuurikeskuksen vieressä majailevalla Espoon nimikko-big bandilla ei nimittäin ole mahdollisuuksia soittaa veronmaksajien kustantamassa uljaassa pytingissä juuri muulloin kuin kerran vuodessa, kevään April Jazzeissa.

Kulttuurikeskuksen pienemmän salin on vallannut valtakunnallisesti vähämerkityksinen teatteripuuhastelu. Isossa salissa vuorottelevat kaupunginorkesterin klassinen musiikki, agraaripohjainen iskelmä ja pikkuporvarillinen viihde.

Näille tyylilajeille ei täyteen buukatun kulttuurikeskuksen kahden vuoden varausaika ole ongelma. Nehän eivät koskaan muutu. Näin määrä on aina voittanut laadun.

Tapiolan kulttuurikeskus on populistinen ja pompöösi museo, ohjelmistoltaan yksi espoolais-porvarillisen kulttuuripolitiikan kummallisuuksista. Tuhannet ja jälleen tuhannet aikamme modernin musiikin ja taiteen espoolaisharrastajat joutuvat edelleen painelemaan naapurikaupunkeihin.

Tapiolassa asuvana ei-klassisen musiikin ammattikriitikkona tiedän, että paikalliseen kulttuurikeskukseen tulee asiaa kerran vuodessa, kun taas Vantaan Martinuksessa on jotain valtakunnallisestikin kiinnostavaa lähes kerran kuukaudessa.

Kirjailija Juha Siltanen, vanha Tapiolan koulun kasvatti hänkin, kertoo City-lehden Espoo-numerossa: "Henkisessä porvarismissa on tärkeintä se, mitä jokainen toivoo olevansa. Sen tyyppisessä maaperässä ei synny mitään todellista. Taide syntyy kitkasta, mutta espoolaisuus on aina ollut pyrkimystä poistaa kaikki kitka." Jos Tapiolan raitilla törmää kulttuuripersoonallisuuksiin, ovat he todennäköisesti "Raatikaisen veljekset" Erkki ja Kaisa, Trio Lehtelän rehevä Ritva Lehtelä-Relander, pimpsakka Pirkko Mannola tai kirjailija Bo Carpelan. Kaikki menneen maailman vääräleukoja.

Jos Tapiolan kulttuurikeskus saisi oman budjetin Martinuksen tapaan, voisi ohjelmapolitiikkakin kehittyä. Kulttuurikeskuksen johdon poliittisen sopivuuden ja hallinnollisen pätevyyden huomioon ottaen on tähänkin syytä suhtautua skeptisesti.

Martti Lappalainen ei halua paisutella tilannetta. Hän kehuu tyylilleen uskollisena kulttuurikeskuksen väkeä ystävälliseksi ja toivoo sävyisästi Espoon teatterille omaa taloa, "jotta mekin pääsisimme tuonne joskus".

Lappalainen kääntää katseensa kauas tien toiselle puolelle.

"Tuolla on yks rafla, olutkuppila. Sinne me ollaan ajateltu jazzklubia. Sellainen pitäisi myös tänne saada".

Toivo siis elää. On elänyt jo kaksikymmentä vuotta.

Nuoret viekööt musiikkipolitiikkaa eteenpäin Tapiolan kulttuurikeskus on pompöösi museo

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Valtiolla on käsissään huumekaupasta peräisin olevia bitcoineja miljoonien eurojen edestä – Valtiokonttori päättää tammikuussa, miten se suhtautuu kyseenalaiseen valuuttaan

    6. 6

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    7. 7

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    8. 8

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    9. 9

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    10. 10

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää