Kulttuuri    |   KESKUSTELUA

Rosvot kiinni! Nuoria tilalle!

Tilaajille

Keskustelu apurahajärjestelmästä on surullisella tavalla ajanmukainen. Hallinnon ala toisensa jälkeen on vuoden mittaan noussut todistamaan tuhlauksesta, jonka aiheuttavat milloin leikkipuistossa ruokailevat lapset, milloin terveyskeskuksissa "tarpeettomia" tutkimuksia vaativat ihmiset.

Nyt taideinstituutiosta elantonsa saavat ihmiset ovat ottamassa kiinni oman alansa rosvoja. Näitä ovat taiteilijat. Kirjallisuuden osalta tämä syytinkiläisiksi ja "pullaansa tukehtuneiksi keskinkertaisuuksiksi" leimattu joukko tuottaa sen tavaran, jonka varassa elävät kustannusala, äidinkielen ja kirjallisuuden opetustoimi, kotimaisen kirjallisuuden tutkimus, osaksi myös lehtien kulttuuripalstat.

Kirsti Simonsuuren ehdotus (HS 10. 8.) taiteen apurahoituksen uusimiseksi noudattelee lähtökohdiltaan keskustelun kuluessa esitettyjä näkemyksiä. Apurahoitus on "eräänlainen varhaiseläkkeen muoto", jakajat toimivat sattumanvaraisesti, suosivat tuttavia.

Simonsuuren mielestä 15-vuotiset apurahat olisi poistettava, koska ne riskittömyytensä vuoksi sotivat taiteellisen työn luonnetta vastaan, niiden saajat tästä syystä säälittäviä. Näkemys tuntuu loukkaavalta, varsinkin kun apuraha myös Simonsuuren mielestä on "niin pieni, että se todellakin on vain avustus".

En pysty arvioimaan Simonsuuren ehdotuksia kirjallisen työn tekijän kannalta. Mutta olin kirjallisuustoimikunnan jäsen sekä ennen 15-vuotisia apurahoja että uudistuksen jälkeen: kommentoin ehdotuksia entisenä rahan jakajana.

Jäsenmäärä neutraloi tuttavuuden vaikutuksen

Kun 15-vuotiset apurahat turvasivat työedellytykset vuosi vuodelta useammalle taiteilijalle, päätöksenteon ilmiselvä kohtuuttomuus jossain määrin hellitti. Mutkaton ja helppo se prosessi ei rahan jakajan kannalta koskaan ollut (niin kuin Simonsuuri väittää).

Kirsti Simonsuuren mielestä taiteen apurahojen hakumenettelyn tulisi ottaa mallia tieteen hakumenettelystä: työsuunnitelmilta tulisi vaatia perusteellisuutta ja kiinnostavuutta. Muutoin ratkaisevat "tunnettavuus ja tuttavuus".

Samat tekijät vaikuttavat epäilemättä myös tieteellisissä toimikunnissa, oman yliopiston, tieteenalan, tutkimussuunnan suosimisena.

Kirjallisuustoimikunnan työssä hakijan "tunnettavuus" tuli esiin muodossa jossa kaikki eivät kenties näe moitteen sijaan. Hakijan taloudellinen tilanne on tekijä joka ei saisi vaikuttaa päätöksentekoon. Mutta se tuntui taustalla. Joskus hakija itse teki siitä hakemuksessa selkoa, joskus se oli "yleisessä tiedossa", pienessä maassa kun eletään. "Apuraha pelastaa X:n hanttihommilta", "Y pärjää muutenkin." Toimikuntien keskusteluissa tällaisia argumentteja käytettiin harvoin, mutta joihinkin päätöksiin niillä oli lausumattominakin ratkaiseva osuus.

Henkilökohtaisten tuttavuuksien vaikutus neutraloitui kirjallisuustoimikunnissa jo pelkän jäsenmäärän ansiosta. Kirjallisuuden rahoja on jakamassa 11 ihmistä, katsomuksiltaan ja arvoiltaan hyvin kirjava joukko.

Poistaisiko työsuunnitelman painottaminen tällaiset kaikkeen rahanjakoon vaikuttavat tekijät? Se tekisi epäilemättä toimikunnan työn helpommaksi, mutta tuloksia epäilen. Se suosisi joitakin kirjallisia lajeja (esseistiikkaa, runsaan materiaalin keruuta edellyttäviä romaanin lajeja) ja syrjisi toisia (lyriikkaa, aforismeja). En muista toimikuntakausiltani ainoatakaan hakemusta, jossa runoilija olisi edes yksivuotista apurahaa hakiessaan esittänyt Simonsuuren ehdottaman perusteellisen työsuunnitelman.

Tämä ei tarkoita sitä, että runoilijat olisivat kunnottomia kansalaisia, jotka halveksivat lomakkeiden täyttöä. Mutta on vaikea kuvitella, mistä toimikuntia tyydyttävä runoilijan työsuunnitelma koostuisi. Runoilijan "tämänhetkisen kehitysvaiheen" analyysistä? Se minusta on toimikunnan jäsenten, ei hakijan tehtävä.

Työsuunnitelman ylikorostus suosisi myös tiettyä älyllisesti tai ironisesti asennoituvaa kirjailijatyyppiä. Paitsioon jäisi kirjailija, josta apurahan anominen vuodesta toiseen tuntuu kenties nöyryyttävältä; joka ei apurahan käyttötarkoituksen kohdalle kirjoita muuta kuin sanat "Kirjalliseen työhön".

En usko että suunnitellun työn taso tai toteutuminen olisivat työsuunnitelman pohjalta ennakoitavissa, ainakaan kovin luotettavasti. Keskeiseksi taideapurahan kriteeriksi jää niin sanottu näyttö: tehty työ.

Suunnitelmallisuuden vaatimus lietsoisi myös taidebyrokratian haluja ohjailla taiteen kehitystä. Vaikka hallinnan, kontrollin ja suoriteajattelun lisääminen on ajanmukaista, kirjallisuutta ja taidetta se ei välttämättä edistä.

Varttuneet ja nuoret eriarvoiseen asemaan?

Nykyisessä järjestelmässä juuri 15-vuotiset apurahat on varattu "varttuneille", 40 vuotta täyttäneille taiteilijoille. Olisiko "varttuneille" kirjailijoille ajan sijasta jaettava rahaa? Tuskin; vanhemmiten ihmistä näyttää ennen muuta riivaavan ajan niukkuus.

Simonsuuren ehdotus asettaa nuoret ja "pitemmälle ehtineet" kirjailijat kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan. Muutoinkin nuorilta kirjailijoilta usein puuttuvat ne todella vähäiset elämisen keinot, joita vanhemmille on voinut kertyä - lausunto-, esiintymis-, opetus- jne. palkkiot. Toiseksi nuoret kirjailijat kuten nuoret yleensä ovat ahtaammalla kuin keski-ikäiset, asuntokustannusten ja mahdollisten opintolainojen vuoksi.

Simonsuuri ei ehdotuksessaan puutu toimikuntien koostumukseen. Se kuitenkin ratkaisee, miten apurahajärjestelmä toteutuu. Jäsenten nimitysmenettely jättää monet seikat viranomaisen päätettäviksi; tärkein niistä on mielestäni toimikunnan ikärakenne. Kuten tiedetään, jäsenten keski-ikä on tätä nykyä korkea.

Toimikunnilta vielä enemmän kuin yksityisiltä taiteilijoilta pitäisi odottaa asiantuntemuksen lisäksi myös kykyä riskien ottoon ja taiteen kentän uuteen jäsentämiseen. Mutta riskien otto ei ole keski-iälle ominaista.

Toimikuntiin voisi kokeeksi valita alansa nuoria (alle 30-vuotiaita) asiantuntijoita - kuhunkin toimikuntaan kolme tai neljä, sillä keski-ikäisen asiantuntemuksen mankelista ei yksi näytteeksi nimitetty nuori selviä. Alan pitkä tuntemus on tietysti toimikuntatyöskentelyn perusta, mutta asiantuntemusta on myös ote siihen mitä taiteen kentässä huomenna tapahtuu. Nuorten taiteilijoiden mahdollisuudet apurahojen jaossa voisivat nekin nuorennusleikkauksen myötä kohentua.

Ja tämä koe apurahajärjestelmän kehittämiseksi voitaisiin toteuttaa pitemmittä puheitta - jo tulevana syksynä uusia toimikuntia nimitettäessä.

AULI VIIKARI Apurahoista ovat aikaisemmin kirjoittaneet Seppo Heikinheimo (7. 6., 9. 7., ja 4. 8.), Tapani Länsiö (12. 7.), Tuulikki Karjalainen (17. 7.), Friedrich Bruk (21. ja 25. 7.), Kai Laitinen ja Arto Kytöhonka (24. 7.), Ari Vakkilainen (31. 7.), Lauri Ahlgrén (3. 8.), Martti Anhava ja Risto Vainio (7. 8.), Kirsti Simonsuuri, Markku Makkonen ja Anita Konkka (10. 8.), Marko Vuorinen (12. 8.) ja Vesa Oittinen (17. 8.).

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    3. 3

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    4. 4

      Edis Tatli nappasi EM-tittelin

    5. 5

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    6. 6

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    7. 7

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    8. 8

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    9. 9

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    5. 5

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    9. 9

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    10. 10

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää