Rajalla - Kulttuuri | HS.fi

Rajalla

6.4.1992 3:00

logo: Tänään maanantaina

Rajalla UUNO KAILAAN Rajalla -runo, se missä edessä on Aasia, itä, ja vartija varjelee sitä, liittyy eurooppalaiseen rajarunojen perinteeseen, kuten Reinin vartioon . Historiantutkimus, etenkin Tuomo Polvinen ja Seppo Zetterberg , on tuonut suomalaisia maan pinnalle osoittamalla, että Venäjän reunavaltiopolitiikka oli vuosisadan alussa järjellistä, ja kohdistui kaikkiin naapureihin Suomen suuriruhtinaanmaasta Balkanille ja Turkkiin. Paasikivikin tunnisti keisarikunnan legitiimit turvallisuusintressit jovuosisadan alussa. Vaikka runo liittyy perinteiseen tyyppiin, se kuvaa todellista tilannetta ja aitoa ongelmaa. Tosin Kailaan tarkoittama Tarton rauhan raja ei ole se todellinen, historiallinen ja kohtalokas linja, jonka vuoksi Suomen tasavalta muodostuu kahdesta kappaleesta melkein samassa mielessä kuin jokin Italia. EY JA YK neuvottelevat karttansa jälleen digitalisoineella alkanilla. Serbien ja kroaattien asiassa suo on siellä ja vetelä täällä. On vaikea neuvotella sellaisen vastapuolen kanssa, joka käsittää jo voittaneensa, ja sellaisen, joka arvioi, ettei sillä ole enää mitään hävittävää. Taisteluja käydään samalla alueella, jossa sijaitsi Vanha Eurooppa, maailman ensimmäinen korkeakulttuuri Vina, Sumeria ja Egyptiä vanhempi. IDÄSTÄ TULI ITÄ ja lännestä länsi viimeistään Rooman valtakunnan muuttuessa kaksinapaiseksi, kun Konstantinopoli alkoi kasvaa Bysantiksi. Niistä ajoista alkaen Euroopassa on taisteltu lännen ja idän rajasta. Juuri se raja erottaa vanhastaan serbit ja kroaatit. Habsburgien mailla ja Saksassa paine itään tunnettiin jo keskiajalla. Paine itään, Drang nach Osten ei ole Hitleriä, vaan keskiajan talous- ja sosiaalihistoriaa. Itämeren rannalla Puola on ollut kauan kahden maailman rajalla ja on sitä jälleen nyt, kun koko DDR loikkasi länteen. IDÄN JA LÄNNEN raja halkaisee Baltian, tekee Virosta Viron ja kulkee Siestarjokea Vuokselle. Sen jälkeen tuo raja leikkaa Suomen vinosti kahteen kappaleeseen, joista toinen on rikas ja toinen köyhä. Pähkinäsaaren rauhan raja ei ollut sattuma eikä kompromissi eikä poliittinen ratkaisu, vaan Euroopan ja idän hyvin vanha vedenjakaja. Murteiden ja esineistön lisäksi uskonto osoitti Suomen idän ja lännen jakautumista etupiireihin. Ensimmäinen suomalaisia koskeva Ribbentrop-sopimus on vuodelta 1323 ja viimeisin vuodelta 1992. Laatokan pohjoispuolella raja on ollut vuosisatojen ajan jokseenkin viitteellinen. Kannaksella kahden maailman raja ei kulkenut poikittain vaan pitkittäin, muinoin Jääsken ja Äyräpään kirkkopitäjien välillä. SAMALLA TAVALLA kuin puolueettomuuden käsite on yllättäen osoitettu muuttuvaksi, muuttuu itsenäisyyden käsitesisältö. Nyt nähdään, kykeneekö Suomi, tämä etueurooppalainen pirkkalaisleiri, piirtämään Pohjanlahdesta Laatokkaan miekalla rajan. Siinä voi olla piirtämistä. Mahdollisuuksia on. Keskiajalla meistä teki eräänlaisen kansakunnan ilmaston nopea viileneminen. Kun voimalat kaiketi jatkavat nykyistä menoaan, turkisten ja polttopuiden kysyntä voi kohota jälleen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat