Neitsyestä väiteltiin jo edellisen raamatunsuomennoksen aikaan - Kulttuuri | HS.fi

Neitsyestä väiteltiin jo edellisen raamatunsuomennoksen aikaan

20.1.1993 2:00

logo: KESKUSTELUA

Neitsyestä väiteltiin jo edellisen raamatunsuomennoksen aikaan Hyllyssäni on professori A. F. Puukon kirjanen Raamatunsuomennokset, joka julkaistiin vuoden 1933 kirkolliskokouksen aattona pohjustukseksi uuden raamatunkäännöksen käsittelylle. Käännöksen teki komitea, jonka puheenjohtajana Puukko oli. Neitsyen ja nuoren naisen vaihtoehtoehdoista Puukko kirjoittaa seuraavasti (s. 53-54): "Hebr. alma -sanan on komitea Jes. 7:14 suomentanut sanalla nuori nainen poiketen tässä kaikista vanhemmista raamatuistamme, joissa on neitsyt . Poikkeamiseen ovat tässä olleet syynä pätevät, puhtaasti tieteelliset perusteet. Uusimpien parhaiden sanakirjojen (Sigfried-Staden ja Genenius-Buhlin) mukaan alma merkitsee avioliittoon kypsää nuorta naista (lat. puella nubilis, virgo matura), mutta ei erikoisessa merkityksessä neitsyttä, joka on hebreaksi betula (kreik. parthenos)." Neitseellisyysoppi julki vasta UT:ssa "Varhaisin todistus käsityksestä, että Messias on syntyvä neitsyestä, onkin vasta tuo ensiksi mainittu kreikkalainen käännös (noin 250 paikoilta e.Kr.), mutta ei Jesajan hebrealainen teksti . . ." Puukko toteaa, että neitseellisyysoppi lausutaan selvästi julki vasta Uudessa Testamentissa (Matt. 1:23), jonka kohdan hän myöntää "kristitylle sitovaksi". Tätä komitean käännös ei pyri kieltämään "mutta se ei myöskään tahdo jättää sijaa Vanhan Testamentin tulkinnalle, joka olisi tieteellisesti heikosti perusteltu. Komitea on kääntänyt hebrealaisen tekstin eikä sen kreikkalaisen käännöksen mukaan." Kirkolliskokous ajoin tahtonsa läpi Ilmeisesti kirkolliskokous ajoi tahtonsa läpi, kuten uusimmankin raamatunkäännöksemme kohdalla. Sen alaviitassa tosin kainosti tuodaan esiin myös sanan alkuperäismerkitys, mutta hivenen epätarkasti, kuten HS:n korjaus (6. 11. 1992) osoittaa. Tekstikriittisesti ajatellen asian olisi pitänyt olla päinvastoin: oikea käännös tekstiin, puhdasoppisesti varjeltu perinnäiskäännös alaviittaan. Jos vielä tässäkin kohti kaivataan tunnustuksellisuutta kuten Erkki Lyytikäiseltä (HS 3. 1.), niin tulkoon se nyt, skeptikon kysymys: Onko koko neitseestäsyntymisoppi siis yhden käännösvirheen ja monisatavuotisen uskonnollisen itsepäisyyden tulosta? KAI LAITINEN

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat