Kulttuuri    |   Kirjat

Turkkilaisen Orhan Pamukin romaani on teemoiltaan voimakas ja tarkka Miksi minä olen minä?

Tilaajille

Tutustuminen turkkilaiseen kirjallisuuteen avaa silmät näkemään, miten kapealla pohjalla on länsimainen sivistys.

Turkin uusin maailmansensaatio Orhan Pamuk tuntee eurooppalaisen kirjallisuuden Tassosta Dostojevskiin, Shakespearesta Proustiin siinä kuin läntisemmätkin kollegansa.

Sen lisäksi turkkilaisen kirjailijan yleissivistykseen kuuluu oman maan tuhatvuotinen kirjallinen perinne ja vielä koko arabialainen ja persialainen traditio.

Kokemus on tietysti erityisesti suomalaiselle perin uusi, meillä kun "turkkilaista" kirjallisuutta on edustanut lähinnä kurdi Yashar Kemal, joka on laulanut monen monituiseen kertaan saman laulunsa kansansa menneestä uljuudesta ja nykyisestä ahdingosta.

Hallitaksemme turkkilaisen kirjailijan (ja lukijan) maailmankuvan meidän tulisi tuntea Katip Celebi, Seyyit Hamit bin Engelli, Evliya Celebi (joku ehkä hänet muistaakin) tai al-Mutanabbi siinä kuin Boccaccio tai Boileau.

Tai jos maailmankuvasta tai historiasta puhutaan, olisi tunnettava Keplerin lisäksi Takiyüddin ja Suetoniuksen lisäksi Naima.

Onkohan meistä sittenkään idän ja lännen välittäjiksi?

Kumpi on kumpi?

Mukana on tieteitä ja taiteita opiskellut nuorukainen, joka joutuu täydellisen kaksoisolentonsa Hodzan orjaksi. Länsi ja itä kohtaavat: italialainen oppii turkin kielen ja kaikkea muutakin uudesta ympäristöstään.

Hodza haluaa puolestaan oppia kaiken, mitä orja tietää länsimaisesta tieteestä, astronomiasta (onko Venus kaiken keskus, olisiko olemassa sellainen asia kuin vetovoima?) ja astrologiasta, lääketieteestä, tekniikasta, eläimistä (mukaan ilmestyy Egyptin siivekkäitä härkiä, Sisilian murteella puhuvia papukaijoja ja viiksekkäitä sammakoita), kasveista.

He valmistavat yhdessä ilotulitusraketteja, tähtimaailmaa kuvaavan mahtavan koneiston, kellon joka osoittaa rukoushetken oikean alkamisajan eri paikkakunnilla. He tutkivat Bosporin virtausta ja kalaparvien säännöllisiä kuvioita.

Viimeisenä urakkanaan he rakentavat salaperäisen suunnattoman aseen (kirjan uusimman painoksen kannessa ei turhaan näy Leonardo da Vinci!), jonka on määrä tuhota vihollinen sulttaanin Puolaan suuntautuvalla valloitusretkellä.

Vuosikymmenien mittaan he muuttuvat yhä enemmän toistensa kaltaisiksi, kunnes tuloksena on totaalinen identiteettien vaihtuminen. Italialaisen elinikäinen haave päästä vapaaksi ja palata Italiaan vanhempiensa ja morsiamensa luo toteutuu oudolla tavalla, kun sinne lopulta lähtee Hodza.

Vai onko se hän?

Mitä enemmän vuosia kuluu, sitä epävarmemmaksi käy, kumpi on kumpi. Sitäpaitsi Pamuk itse sanoo, ettei hän edes tiedä, kumpi nämä muistelmat kirjoitti!

Kirjan värikkäitten näkyjen ja fantasioitten, ruton kauhujen, sairaitten ruoskintaorgioitten, juhlien, juonittelujen, historiallisten (sulttaani ja suurvisiirit, hoviastrologit, runoilija) ja fiktiivisten henkilöitten (punatukkainen kääpiö, vanki joka haaveilee kirjoittavansa ritariromaanin - viittaa tietysti Cervantesiin) kautta lukijaa viedään alun eeppisen kerronnan parista Välimereltä ja 1600-luvun Istanbulista Puolan retkelle ja myös pelottavasti tiivistyvän kontrapunktin myötä yhä merkillisemmän mystiikan kyllästämiin ihmismielen kosmografioihin.

Chaplinista Hegeliin

Vahinko, sillä se osoittaa vaikuttavasti, miten vähäisimmätkin detaljit ovat Pamukin tärkeitä teemoja, jotka hän on poiminut eri aikojen itä- ja länsimaisesta kirjallisuudesta tai vaikkapa omasta lapsuudestaan.

Inspiraation lähteitä ovat Leonardon sairas aseenrakentamisen tarve, Takiyüddinin pyrstötähden kuvaus, muinaisturkkilainen kirja Kummallisia eläimiä, monografia Istanbulin observatoriosta ja Mehmet IV:n hoviastrologin Hüsein Efendin ennustukset.

Herran ja orjan teema on Hegeliltä, kaatumatautinen pappi Dostojevskiltä; muita lähteitä ovat Chaplin, Stevenson, paroni Wratislaw, Lady Montagu, Resat Ekrem Koçu . . .

Pamukin kieltä on kuvattu vaikeaksi, ja sitä se totisesti on hänen "mustassa kirjassaan" Kara kitap. Sen suomentaminen taitaisi olla melkein samanlainen urakka kuin García Márquezin Patriarkan syksy Pentti Saaritsalle. Pitääkö Nobeliin kurkottavan moinen väsätä?.

Kiroamisen verbimuoto

Turkin englannintaminen on varmasti erityisen vaikeaa. Turkin kieliopin tekijä G. L. Lewis esittää kielten täydellisestä vastakohtaisuudesta hauskan esimerkin. Siinä missä turkkilainen sanoo arvionsa yhdellä sanalla ja notkealla sarjalla liitteitä Calstrlmamalyms, englantilainen tarvitsee samaan 11 yksitavuista sanaa: They say that she ought not to be made to work.

Turkin lukemattomat verbin taivutusmuodot kääntyvät hankalasti indoeurooppalaisille kielille. Lieneekö toista kieltä, jossa tiettyä verbimuotoa käytetään vain kiroamiseen?

Vertailtuani englannintaja Victoria Holbrookin ja suomentaja Kalevi Nyytäjän työtä, olen taipuvainen pitämään Nyytäjää tunnollisempana kääntäjänä, vaikka kummallakin on kömmähdyksiä.

Kasautuneet virheet

Ilmeisesti englannintaja ei näe pisteitä ö:n päällä. Näin kylä on muuttunut lammaslaumaksi.

Kasautuneitakin virheitä on. Kun kumpikin lisää oman mielikuvansa, syntyy "kastelivat housunsa" pro "pelkäsivät kuollakseen", "luikahtaa ulos" pro "varastaa rahaa". Kun sedästä on tullut eno, vika ei ole suomentajan, joka on joutunut arvaamaan, kumpaa uncle tarkoittaisi.

Huvittavin kasauma on syntynyt siitä, kun brittikääntäjä ei ole rohjennut päätellä, tuoksuiko Istanbul kauniina syyspäivänä meren lisäksi levältä vai sammalelta, yosun kun tarkoittaa kumpaakin. Niinpä hän on tyytynyt vain sanaan sea. Suomentaja lienee puolestaan tehnyt hurmioituneen turistin freudilaisen erehdyksen, nähnyt yhden kirjaimen väärin, ja niin koko Istanbul tuoksuu teelle (tottahan sekin on)!

Harmillisin taas on mielestäni Kepler-kysymyksen saama muoto. Why Am I What I Am on Pamukilla korostetusti muodossa "Miksi minä olen minä?" Nyytäjän "Miksi minä olen sellainen kuin olen" ei ymmärtääkseni johda kirjan teeman ytimeen.

Viimeinen toivomus

Lukijalle selvennykseksi: esipuheen kirjoittanut juoppo historioitsija Faruk Darvinoglu on romaanihenkilö Pamukin edellisestä teoksesta Äänetön talo.

OLAVI KAUKO Kirjoittaja on Helsingin Sanomien eläkkeellä oleva musiikkikriitikko ja Turkin kirjallisuuden harrastaja.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Edis Tatli nappasi EM-tittelin

    3. 3

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    6. 6

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    7. 7

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    8. 8

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    9. 9

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    10. 10

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    5. 5

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    10. 10

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää