Kulttuuri    |   Tanssi

Baletin ja orkesterin loistava Stravinsky-ilta Kansallisoopperassa Les Noces, Petruska ja Kevätuhri - kolme taiteellista voittoa

Tilaajille

Kolmen Stravinsky-baletin ilta on upea taiteellinen voitto Kansallisbaletille ja baletinjohtaja Jorma Uotiselle, Kansallisoopperan orkesterille ja kapellimestari Markus Lehtiselle.

Harvoin balettiesityksestä saa nauttia sellaisesta rytmisestä ja soittimellisesta säihkystä, kuin Stravinsky-ohjelmassa. Aniharvoin myöskään perinne ja moderni kohtaavat musiikissa ja tanssissa yhtä voimaperäisesti.

Baleteista Les Noces (Jerome Robbins 1965), Petruska (Jorma Uotinen, kantaesitys) ja Keväturhri (Vaslav Nijinsky, 1913) koostettu näytäntö todistaa, miten kiehtovalla tavalla moderni itää traditiossa ja siivilöityy nykyisyyeen.

Balettien kaari kattaa yli 80 vuotta, mutta ajallisten kerrostumien lävitse heijastuu koko tanssin historia, varhaisista rituaaleista alkaen. Tekijät ovat intuitiivisesti hakeutuneet historiaan tavoittaakseen ihmisen kollektiivisia kokemuksia.

Jorma Uotisen Petruska on velkaa alkuperäsibaletin luojalle Mihail Fokinille. Hahmon vino perusasento sisäänpäin käännettyine jalkaterineen on tuttu roolin kantaesittäjää, Vaslav Nijinskyä esittävistä kuvista. Asento kuvastaa sekä hahmon haavoittuvuutta että marionettimaisuutta - kuten Fokinilla.

Uotinen kuitenkin käsittelee aihetta hänelle tunnusomaisella modernilla ja energisellä liikekielellä, joka sulattaa marionettiliikket ilmaisun osaksi. Liikeilmaisu on voimakkaasti artikuloitua, ja esiintyjäkolmikko Jyrki Karttunen, Ulla-Mari Mäkelä ja Sami Saikkonen toteuttaa koreografian loistavasti.

Venäläisestä markkina-aiheesta väkijoukkoineen ovatkin jäljellä vain kolmiodraamaa esittävät nukkehahmot, Petruskan lisäksi Ballerina ja Mauri.

Stravinskyn musiikki rakentuu lyhyistä musiikillisista karaktereista, jotka alkuperäisdramaturgiassa luonnehtivat baletin lukuisia henkilöitä. Uotinen on etsinyt näille karaktereille sopivaa modernia liikeilmaisua. Usein hän siinä mainiosti onnistuukin, mutta ei aina: kolme heknkilöä ei ihan riitä loppuun asti täyttämään partituurin rikasta keksintää.

Loppupuolella aloin kaivata kerrontaan uusia käänteitä, tai vaikka ryhmää. Uotinen jättää käyttämättä loppupuolen musiikkidramaturgisia ideoita, esimerkiksi Stravinskyn musiikkiinsa kirjoittaman Petruskan kuoleman.

Se ei ole "väärin", mutta dramaturgian seuraaminen olisi voinut loppujaksoissa ratkaista tanssidramaturgisia ongelmia.

Ensimmäistä kertaa uuden oopperatalon suurella näyttämöllä nähdään tuoretta ja raikasta visuaalista keksintää, joka ei tuki tilaa, vaan tukee sen avaruutta ja ilmavuutta.

Ranskalaisen kuvataiteilijan Baudouin Tasléd'Héliandin visualisointi irroittaa esityksen folkloristiikasta, mutta viittaa lavastuksessaan samaan aikakauteen, 1910-luvun venäläiseen avantgardeen koneaiheineen.

Visualisoinnista voi löytää viittauksia myös nykytaieilijoihin, modernin, kaljupäisen (ja valkoisen) Maurin vaatetuksessa esimerkiksi Keith Haringiin.

Uotinen on onnistunut oivallisesti löytämään perinteisille nukketeatterin hahmoille nykyaikaiset vastineet. Petruska on venäläisen kansanperinteen rakastetuimpia hahmoja, jossa Jyrki Karttusenkin vivahteikkaasti tulkitsemana yhdistyvät herkkyys, tunteellisuus, avuttomuus ja särkyvyys.

Uotinen on säilyttänyt Fokinin peruskonseptin myös Ulla-Mari Mäkelän esittämässä alistuvassa Ballerinassa ja Sami Saikkosen Maurin machohahmossa.

Esitys kommentoi arkkityyppistä kolmiodraamaa nykyajan näkökulmasta karkeammin ja fyysisemmin kuin alkuperäisteoksessa. Mikä on lopputulos - Petruskan arka ja vilpitön rakkaus saa väistyä Maurin suoraviivaisen seksuaalisuuden tieltä.

Avajaisteoksena esitetty Jerome Robbinsin Les Noces (Häät) nähtiin Kansallisbaletin esittämänä joitakin vuosia sitten Messukeskuksessa. Paluu on tervetullut, erityisesti tähän ohjelmakokonaisuuteen, jossa se muiden teosten kanssa muodostaa yhtenäisen idean.

Liturgisesta laulusta ja kansanmusiikista aiheita saanut, vaikuttava modernin arkaaineen sävelkieli on pohjana vanhoihin venäläisiin häärituaaleihin perustuvassa koreografiassa. Arkaaisuus syntyy poikkeuksellisesta esityskoneistosta, jossa kuoron ja solistien lisäksi on neljä pianoa ja lyömäsoittimet.

Teos sopii esinäytökseksi Kevätuhrille, sillä Robbinsin koreografiassa on samoja elementtejä: etnisiä vaikutteita, energistä liikettä ja poljentoa, mutta yhdistettynä 60-luvun modernin tanssin liikemateriaaliin. Baletti seuraa tarkasti Stravinskyn dramaattisen ja rytmisesti sykkivän partituurin aiheita.

Vaslav Nijinskyn alkuperäisen Kevätuhrin materiaalista uudellen rakennettu esitys on huikea kokemus. Teoksen etnispohjainen visualisointi on nykyisen tanssiestetiikan vastainen, liian raskas ja kirjava, pukujen kauniista ornamentikaasta huolimatta.

Mutta mekot ja miesten korkeat hatutkaan eivät voi piilottaa koreografian ällistyttävää voimaa. Nijinskyn koreografia jysähtää tajuntaan alkukantaisen rituaalin tavoin.

Hän on tulkinnut Stravinskyn polyrytmisen partituurin yksityiskohtaisella tavalla. Tuskin kukaan koreografi tänä päivänä loisi tanssi yhtä tiukasti musiikkia seuraten, mutta Nijinskyn koreografian teho perustuu juuri siihen, rytmisten aiheiden toteuttamiseen käsi kädessä musiikin kanssa.

Ritualistinen maan polkeminen on alkuperäiskulttureissa ollut keino päästä transsiin. Stravinskyn musiikin rytminen hurmos yhdessä Nijinskyn koreografisne poljennon kanssa saa vastaanottajassa aikaan transsin kaltaisen kokemuksen. Tuskin kukaan enää ihmettelee Pariisin kantaesityksessä syntynyttä tappeluun johtanutta kiihkeää tunnelmaa.

Liikkeet ovat näennäisen yksinkertaisia, täynnä kahlittua energiaa. Miesten koreografia on jykevää ja kulmikasta. Naiset ovat liikkuvampia, mutta voimakkaita, ja heidän piiritanssinsa hyvin kauniita ja vaikuttavia.

Miesten liikemateriaalissa on myös taisteluliikkeitä ja korkeita tasajalkahyppyjä. Hyppyjä tekevät myös naiset, vaikka ne eivät Nijinskyn aikana vielä kuuluneet naistanssin estetiikkaan.

Kiihkeimmillään rituaali etenee monirytmisinä ryhmätansseina, hajoaa välillä kaoottiseksi itseilmaisuksi, jossa tanssijoiden ruumiit heiluvat ja tärisevät voimallisesti. Kaaoksesta rituaali palaa aina järjestyneisiin muotoihin, varsinkin maailmakaikkeutta symboloivaan piiriin.

Esitys huipentuu valitun neidon uhritanssiin. Ensi kertaa länsimaisen taidetanssin historiassa koreografi on siinä käyttänyt toiston ideaa tehokkaalla tavalla. Sini Länsivuori esittää muutamasta liikkeestä uhrikuvion henkeäsalpaavan sisäistyneesti ja voimakkaasti. Hänestä välittyy valituksi tulemisen ristiriitaisuus - samanaikaisesti pelko ja arvokkuus kuoleman edessä.

Hänen tanssinsa huipentaa illan upeasti.

AULI RÄSÄNEN KARI HAKLI

Uotisen moderni, raikas Petruska Tuoretta ja ilmavaa visualisointia Kevätuhri jyskyttää alkukantaista vimmaa Transsin kaltainen kokemus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    7. 7

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    8. 8

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    9. 9

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    10. 10

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää