Kulttuuri    |   Kirjat

Irti elokuvasta, kohti elokuvia Elokuvateoria antaa vastauksia, mutta mikä olikaan kysymys?

Tilaajille

Veijo Hietalan (FK) kolmiosaiseksi kasvanutta elokuvaopetuksellista kirjasarjaa voisi luonnehtia peruskoulun ihanteiden tapaan. Kyse on spiraalimallista, jossa samat asiat sinänsä kertautuvat, mutta sisempiin renkaisiin on säästetty joko yksityiskohtaisempaa tai käsitteellisempää asiaa.

Kulttuuri vaihtoi viihteelle? (1992) pyrki sijoittamaan elokuvaviihteen trendit ja kuvallisen viestinnän uudemmat ilmiöt kulttuurintutkimuksen hahmottamiin laajoihin kehyksiin. Valitettavasti erillisten tekstien yhteensovitus ontui, ja erityisesti johdantoluku esitteli "postmodernismia" aasinsiltojen ja harhaanjohtavan naljailun rapsodiana.

Kuvien todellisuuden (1993) tarkoitus ilmeni selkeämpänä ja vanhojen tekstien kierrätystä kunnianhimoisempana. Hietalan kolmesta kiinnostuksenkohteesta painotus oli erityisesti viimeisellä: perinteisen taidekäsityksen historiallinen mitätöityminen, viihteen arvonnousu kulttuuri-indikaattorina ja teoreettisten muotien aktivoituminen uusien teknologioiden ympärillä.

Tuore Tunteesta teesiin on aiheeltaan ehkä hankalin: miten popularisoida elokuvateorian kielenkäyttö, jonka alkuperäisenä tarkoituksena on ollut populaarin tieteellistäminen?

Selvittäessään omaksumaansa jakoa klassiseen ja uuteen elokuvateoriaan Hietala kirjoittaa "semioottisesta murroksesta", jossa painopiste 1960-luvun myötä "siirtyi elokuvan taideluonteesta sen merkkiluonteeseen" Elokuvateoria on ollut poikkitieteellisessä ja -taiteellisessa suhteessa muuhun tutkimukseen ja estetiikkaan, mutta huomattavan omintakeisiakin piirteitä siitä löytyy. Tällaiseksi voitaisiin lukea tietty kiihkeä todistelun sävy, joka on aivan viime vuosikymmeniin asti pyrkinyt torjumaan elokuvan viihteellistä ja kevyttä arkikäyttöä.

Näistä näkemyksistä päätellen elokuvaa katsotaan vain mitä syvimmistä ja välttämättömimmistä syistä. Kyse ei oikeastaan ole estetiikasta, vaan itse elokuvan "tieteellisyydestä".

1700-luvun keksijät uskoivat että ihmisen neurologisia prosesseja olisi mahdollista jäljitellä kellopelien automaattitekniikalla. Saksalaiset hahmopsykologit Hugo Münsterberg (1863-1916) ja Rudolf Arnheim (s. 1916) olivat puolestaan vakuuttuneita siitä että elokuvan mekaniikka rekonstruoi perustavia ajatus- tai havaintoprosesseja. 70-luvun vaikutusvaltainen psykosemiootikko Christian Metz oletti samassa hengessä, että suggestiivinen elokuvakokemus selittyi lapsen kehitysvaiheiden "toistona" ja että sen nautinto liittyi freudilaisten viettien jälittelyprosesseihin.

Kriittisen lukijan kannattaa kiinnittää huomiota juuri tähän vastavuoroisuuteen. Münsterberg ei pelkästään puolustanut elokuvan kulttuuriarvoa: sen keinoapparaatti näytti myös pelkistävän ihmisen havaintoprosessit niin, että hänen kannattamansa psykologinen teoria löysi kaipaamansa mekanistisen todistuskappaleen. Metzin elokuvateoria ja hänen omaksumansa lacanilainen psykoanalyysi tukevat toistensa abstraktioita samassa suhteessa.

Toinen ongelma on edellisen seuraus.

Pääasiallisten teorioiden selitysvoima koskettelee yleistä mekaniikkaa, taidearvoa tai katsomiskokemusta sinänsä, ei yksittäisiä teoksia tai kokemuksia. Näin ollen niiden tarjoama vastaus on aina sama, mutta mikä olikaan kysymys?

Varhaisinta käytännöllistä katsantokantaa edusti venäläinen montaasikoulukunta, joka sittemmin törmäsi paitsi äänielokuvan muutoksiin, myös stalinistiseen kulttuuripolitiikkaan. Kuleshov, Pudovkin ja Eisenstein olivat kokeellisesti suuntautuneita ohjaajia, joita elokuvat keinot ja vastaanotto kiinnostivat oman työn kannalta.

Vastaavaa kysymyksenasettelun etusijaistumista Hietalan jaottelu löytää vasta uudesta "kontekstuaalisesta teoriasta". Kun tutkijoiden ongelmat koskettelevat feminismiä, sukupuolta, rotua ja etnisyyttä. Elokuva erotetaan vähitellen elokuvista eli historiallisista muuttujista.

Tälläkin alueella "poliittista korrektiutta" lähenevä dogmatiikkaa on usein hallinnut lopputuloksia, mutta viime kädessä kulttuuriteoreettinen linja avaa näkökulman myös tutkimuksen omiin ristiriitoihin - sen sijaan että se sulkeutuisi itseään toistavaksi tietoteoreettiseksi taidonnäytteksi.

Kirjasarjansa yhteydessä Veijo Hietala on toistuvasti käyttänyt suppeutta ja yleistajuisuutta verukkeenaan. Mutta mikäli opiskelijat usein olettavat että mahdoton tehtävä antaa luvan laiskottelevaan työhön, ei samaa voi sallia heidän opettajilleen.

Kun hän kirjoittaa: "Eisenstein tähtäsi tunteen ja älyn yhdistämiseen, ei katsojan totaaliseen brechtiläiseen vieraannuttamiseen", on hän varmastikin Eisensteinin suhteen oikeassa, mutta samalla hän sumuttaa lukijaansa kuluneimmalla ja perättömimmällä Brecht-kliseellä.

Tai kun hän väittää, että Hollywood-elokuvan vakiintuneet genret eli lajityypit "syntyivät" vuosina 1930-1960, hän itse asiassa tarkoittaa että aihepiirin suosituimmat esimerkit on tavattu poimia tältä tuotantokaudelta.

Sekin jää mainitsematta, että "genre-teoria" on päivänkritiikkiin sopivaa lajittelua, jonka väitteistä ei löydy tutkimuksellista johdonmukaisuutta. Ja että sen "tyypillisinä" esittämät piirteet on valikoitu taidearvostelun hyväksymistä merkkiteoksista eikä massatuotannon sattumista.

Valitettavaa on sekin, miten Hietala kädet ylhäällä myöntää ettei hänellä ole käytännöllisiä neuvoja teorioiden soveltamiseksi eli hyödyntämiseksi. Silti raskauttavimpia ovat ne erheet joiden korjaaminen olisi ollut helpointa.

Mikseivät tiedekustantajat vaadi riippumatonta tekstintarkastusta, mikäli tekijät ujostelevat pyytää lausuntoja omilta kollekgoiltaan?

PUTTE WILHELMSSON

Elokuva "tieteenä" Teoria tutkimuksena

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    6. 6

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    7. 7

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    8. 8

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    9. 9

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    10. 10

      Valtiolla on käsissään huumekaupasta peräisin olevia bitcoineja miljoonien eurojen edestä – Valtiokonttori päättää tammikuussa, miten se suhtautuu kyseenalaiseen valuuttaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää