Kulttuuri

Kauniit ja kiiltävät Historiankirjat tarjoavat tietoruutuja ja taidekuvia

Tilaajille

logo: KIRJA KOULUSSA 3 Historian tunneilla lukiolaiset pänttäävät viisi pakollista kurssia, joista yksi on lähinnä yhteiskuntatieteitä. Kurssien otsikot lupaavat paljon: Ihminen, ymäristö ja kulttuuri , Eurooppalainen ihminen , Kansainväliset suhteet , Suomen historian käännekohtia ja Valtarakennelmat, valtio ja yksilö .

Vaikka koulut saavat valita periaatteessa vapaasti kurssien opetusjärjestyksen, oppikirjantekijät ovat ottaneet asiaan kantaa kirjojen ilmestymisjärjestyksellä. Uusia kirjoja on toistaiseksi olemassa vain kahdesta ensinmainitusta kurssista.

Kirjayhtymän historiasarja Kronos on julkaissut omana kirjanaan kurssin Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (1994). Tekijät ovat Pauli Arola, Lasse Hongisto ja Pirjo West .

Saman kurssin on julkaissut kirjana myös Otava historiasarjassaan Ihmisen tiet (1994), tekijöinä Jouni Ekonen , Vilho Kulju , Terttu Matsinen ja Hannes Saarinen . Toinen saatavilla oleva kurssikirja kertoo Euroopan kulttuurihistorian tarinaa. Samaan niteeseen on mahdutettu toinenkin kurssi, Eurooppalainen ihminen .

WSOY:n Ajasta aikaan (1994) avaa uuden kirjasarjansa katsauksellaan kulttuurihistoriaan. Eurooppalainen ihminen -niteen tekijöinä ovat Britta Hiedanniemi , Matti Kinnunen , Anja Rosendahl , Sinikka Sahi ja Olavi Saija .

Vielä eivät käsillä siis ole sellaiset historian ammattilaisten herkkupalat kuin maailmansodat, Suomen historia tai liennytys, joista kerrottu virallinen totuus indikoi ehkä parhaiten Suomen henkisen elämän sen hetkistä tilaa.

Kronoksen versio ihmisen tarinasta on tietojensa puolesta varmasti korrekti: se kertoo ihmisen historian pääpiirteet kivikaudesta teollistumiseen saakka. Asutushistoria, elinkeinot ja keskeisimmät valtiomuodot esitellään, poliittinen historia kuten sodat ja yksittäisten valtioiden kohtalot ovat sivulauseiden varassa.

Kirjan kieli on kankeaa. Kun pitkien lauseiden subjekteina ovat esimerkiksi abstraktit ihminen, valtio tai yhteiskunta, saa lukija tankata selvääkin asiaa moneen kertaan. Myös "historiallinen passiivi" kukoistaa: asiat tapahtuvat vaikka kukaan ei tee mitään.

Kielenhuollon lisäksi Kronoksessa olisi tarvittu asiavirran parempaa jäsentämistä. Tekstin keskellä saattaa olla joku yksinkertainen väite, jonka perustelut eivät lukijalle etsimälläkään selviä. Väestömäärien vaihteluun eri kulttuureissa viitataan tuon tuostakin, mutta syyt eivät aukene.

Kronos loppuu teollistumiseen, ja viittaa vain pikaisesti myöhempiin asioihin kuten ympäristöongelmiin. Tärkeitä olisivat olleet tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurron esittely. Kirjaan uskova lukiolainen jää siihen käsitykseen, että maailman uusin ja paras keksintö on Singerin polkuompelukone.

Paras se ehkä onkin muttei uusin.

Otavan kirjassa Ihmisen tiet on tehty reipas ratkaisu: luovuttu täydentävistä laatikoista ja pitkistä kuvateksteistä; kaikki oleellinen on pantu juoksevaan tekstiin.

Perinteiseen oppikirjamaisuuteen tuo tuoreutta paitsi huomattavan eloisa kieli myös lukuisat sitaatit alkuperäisistä asiakirjoista. Sitaattien painoasu erottaa ne omiksi kappaleikseen. Tämä on hyvä tapa paitsi luoda ajankuvaa myös saada oppilas ymmärtämään historiallisen tiedon kaikenkarvaista luonnetta.

Ihmisen tiessä keksinnöillä on oma roolinsa. Välillä tekijät eksyvät pieniin kuningashistoriikkeihin. Vaikka poliittinen historia kuuluu toisaalle, tekijät eivät malta pitää siitä näppejään erossa, ja kuin vahingossa lukija saa tietää Amerikan itsenäistymisestä. Lipsahtelut tekevät kirjan yleishistoria-kurssista luettavan. Lisäksi kirja etenee lähes nykypäivään ja kertoo jopa Venäjän uudelleensyntymän vuonna 1992!

Kulttuurihistorian kentän voi määritellä monella tavalla. Siksi ei ole ihme, että Otavan ja WSOY:n kurssikirjat aiheesta Eurooppalainen ihminen poikkeavat toisistaan.

WSOY:n Ajasta aikaan sisältää enemmän historiallisia taustatekijöitä, joita otavalaisten ei kätevän yhteisniteen ansioista tarvitse edes ajatella. Silti antiikille, keskiajalle, renessanssille, valistukselle ja uudemmille virtauksille omistetut sivumäärät ovat välillä melkein samat.

Suurin ero koskee nykyaikaa: Ajasta aikaan esittelee tuoreimpana kulttuuri-ilmiönä Lumi‚re-veljesten elokuvat ja Sarah Bernhardtin, kun Ihmisen tiet tuntee Beatlesien ja punk-rockareiden lisäksi vielä rakennuksia paketoivan Christon ja tietokonegrafiikan. Vastapainoksi WSOY:n kirjassa on renessanssista ja bysantista hieman pidemmät jaksot, erittäin tervetulleita nekin.

Ajasta aikaan on rakenteellisesti erilainen kuin selkeät Kronos tai Ihmisen tiet . Se käyttää nykyisistä tietokirjoista tuttua tekniikkaa, jossa erillisissä laatikoissa on täydentäviä artikkeleita, kaavioita tai sitaatteja, kun itse teksti etenee aika yleisellä tasolla. On paljon opettajasta kiinni, kummasta tyylistä pitää. Lukijan kannalta pirstotut sivut ja mahdollisuus hyppelehtiä varsinaisesta tekstistä tekstiruutuun tuo vaihtelua ja luo runsauden vaikutelman. Toisaalta kirjan lisäartikkelit eivät aina tuo olennaisesti uutta tietoa aiheeseen.

Ajankuvan luominen on lukijan kannalta lähinnä ylellisyyttä ja huvia. Leonardo da Vinci, Michelangelo ja Martti Luther alkavat elää henkilöinä paljon paremmin, kun heitä ei ole ahdettu itse kurssitekstin joukkoon. Kun tarjolla on eri statuksella olevia tekstejä, lähteenä keskiaikaan voi käyttää Umberto Econ Ruusun nimeä tai referoida tarkasti Molièren Tartuffen juoni.

Ehtiikö joku ne lukea, on toinen juttu.

Kulttuurihistoria on helppo kuvittaa, sillä maailman parhaat taiteilijat ovat tehneet veistoksia ja maalauksia näitä lukion oppikirjoja varten jo tuhansia vuosia. Toisaalta runsaudenpula ja relevanssipeikko vaanivat joka sivulla.

Molemmat kulttuurihistoriat ovat kuvitukseltaan upeita, kiitos nykyisen painotekniikan. Piirun verran muita paremmaksi panee Ajasta aikaan , joskin kuvatoimittajan halu käyttää nykyistä kuvamateriaalia historiallisten kuvien rinnalla kääntyy silloin tällöin itseään vastaan. Kun Akropoliin kuvan vieren painetaan Finlandia-talo Helsingin Töölöstä, ainoana selityksenään kuvateksti: "- - heijastelee antiikin rakennustaiteen ihanteita - - ", ei lukija voi kuin nauraa.

Ajatus siitä, että historiallisten kuvien rinnalle tuodaan niiden henkiset perilliset, on erinomainen. Se vaatii kuitenkin perusteellista suunnittelua, valtavasti työtä ja koko tiimin, myös kirjoittajien osallistumisen aiheen käsittelyyn. Nyt on aika - ainakin lukuisista painovirheistä päätellen - loppunut kesken.

Historian opetuksen pahin kiusa on aineiston laajuus. Sehän tarjoaa mitä mielikuvituksellisimpia seikkailuja ja sattumuksia, jotka päihittäisivät saippuaoopperat ja Rambot moninkertaisesti. Eivätkö elokuvantekijät voisi tarttua historiallisiin aiheisiin?

Hei Steven Spielberg, tee meille spektaakkeli Firenzen Medicien hovista!

Sarjassa kerrotaan lukion oppikirjojen kustantamisesta, arvioidaan oppikirjojen sisältöä ja maailmankuvaa. Aiemmat osat on julkaistu 12. 8. ja 17. 8.

Kirjoittaja on helsinkiläinen filosofian maisteri ja tutkija.

Tavanomainen mutta kankea Selvää kieltä, hauskoja sitaatteja Eurooppalainen perintö Hienoja taidekuvia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Länsi-Helsingissä on saari, josta valta­osan omistavat uskonnolliset yhteisöt: Nyt sen keskuksena 60 vuotta toiminutta ostos­keskusta uhkaa purkaminen

    2. 2

      TV-tähti Pamela Anderson suuttui jalkapalloseuralle, joka lahjoitti keräysvaroja Notre Damen kirkon korjaamiseen

    3. 3

      Jatka kuluttamista ja istuta metsää – Tällaisten heittojen aika on ohi, sanoo professori Lassi Linnanen, sillä rikkaiden kuuluu nyt hävitä

      Tilaajille
    4. 4

      Monta brändiä, samat omistajat – katso grafiikasta, kuinka vaate­kauppa keskittyy muutamalle suur­ketjulle

    5. 5

      Veren­myrkytys murentaa muistin, syylliseksi paljastui sokeri

    6. 6

      Pitäisikö meidän oppia olemaan huonompia äitejä?

    7. 7

      HS testasi markkinoiden parhaat kännykkäkamerat, ja yhdessä asiassa ne päihittävät jopa ammattilais­kamerat

      Tilaajille
    8. 8

      Mitä puolueet vastaavat, kun Rinne kysyy? Hallituksen ovi aukeaa oikeilla vastauksilla

    9. 9

      Väitin, että vihreiden vaali­voitto ja Halla-ahon ääni­vyöry ovat merkkejä kahtia­jaosta – selitys on helppo mutta puutteellinen

    10. 10

      Facebook ja Attendo rakensivat bisneksensä oletuksille, jotka valtio voi nyt viedä pois

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vatsa oireilee, mieli on äreä ja elämä pelkkää pinnistelyä – Oravanpyörä ajaa ihmisen tuhoisaan ylivireystilaan, ja näin se katkaistaan

      Tilaajille
    2. 2

      Unkarilaisesta opetusmenetelmästä tuli matematiikanopettajille lähes kultti, ja nyt vanhempia ahdistaa – Testaa, osaisitko itse alakoulun läksyjä

      Tilaajille
    3. 3

      Keskusta on historiansa syvimmässä kriisissä – eikä puolueen suosituinta poliitikkoa haluttu pelastamaan puoluetta ahdingosta

    4. 4

      ”Palvelijanhuoneella on uusi elämä” – Varakkaat ikäihmiset varautuvat pahimpaan ja se näkyy jo Helsingin asuntomarkkinoilla, väittää kiinteistönvälittäjä

    5. 5

      Tällainen on Linnanmäen yli kymmenen miljoonaa euroa maksanut uusi vuoristorata

    6. 6

      Menestynyt avaruustutkija Sini Merikallio harjoitteli Mars-lentoa Utahin autiomaassa ja pärjäsi astronauttien valintakokeessa – Sitten hän sai tarpeekseen

    7. 7

      Kesken partioinnin torkahteleva hevonen valittiin Helsingin poliisilaitoksen kuukauden työntekijäksi

    8. 8

      Espoo sulki arkkitehtonisesti arvokkaan koulun ja jätti sen vuosikausiksi tyhjilleen: Nyt rappio on häkellyttävää

    9. 9

      Hotelliravintola Platta avasi Pasilassa – Pihvi oli syömäkelvottoman raaka ja perusasiat muutenkin hukassa

    10. 10

      Salainen kikka salille – Puolitoistakertainen toisto parantaa leuanveto- ja penkkipunnerrustulosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    3. 3

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    4. 4

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    5. 5

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    6. 6

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    7. 7

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    8. 8

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    9. 9

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    10. 10

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    11. Näytä lisää