Kulttuuri

Antiikin hukattu lahja: matematiikka

Tilaajille

"Olen täysin vakuuttunut, että jos Suomeen taas perustettaisiin kunnollisia klassis-humanistisia lukioita, joissa luettaisiin myös kreikkaa, niistä saataisiin aika ajoin sivutuotteena myös loistavia matemaatikoita." "Kun Suomessa puhutaan 'kulttuurista', ei yleensä lainkaan tulla ajatelleeksi matematiikkaa", sanoo dosentti Osmo Pekonen.

Hänestä matematiikkaan pohjaavat tieteet ovat Euroopan kulttuurin korkeimmalle kohoavia ajatuksen katedraaleja.

Pekosen mukaan matematiikka on antiikin ajoista asti muodostanut luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välisen sillan, jota voi kulkea kahteen suuntaan.

Carl Boyerin Tieteiden kuningatar on kansainväliseksi standarditeokseksi vakiintunut matematiikan historian kokonaisesitys, jonka ilmestymistä suomeksi tekee kulttuuritapauksena mieli verrata Erich Auerbachin Mimesis -kirjallisuudenhistorian suomentamiseen. Molemmat suurteokset ulottuvat laajana historian kaarena antiikista nykyaikaan ja ovat perinpohjaisen oppineisuuden monumentteja.

Mimesiksen tavoin Tieteiden kuningatar on erityisesti eurooppalaisen todellisuudenkuvauksen historiaa, sillä viehtymys abstraktiin matemaattiseen ajatteluun on eurooppalaisen ihmisen tuntomerkki. Muiden tieteiden ja taiteiden alalla muutkin kulttuuripiirit ovat yltäneet suursaavutuksiin, mutta abstraktin matematiikan perustana oleva aksiomaattis-deduktiivinen metodi on syntynyt vain yhden kerran: antiikin Kreikassa.

Kun länsimainen kulttuuri on tapana määritellä antiikin ja kristinuskon synteesiksi, on yllättävää, kuinka helposti Suomessa unohdetaan, että antiikin keskeisimpään kulttuuriperintöön kuuluvat myös Pythagoras, Eukleides ja Arkhimedes.

Kun Suomessa puhutaan "kulttuurista", ei yleensä lainkaan tulla ajatelleeksi matematiikkaa, jolla tässä tarkoitan myös logiikkaa, teoreettista tietojenkäsittelyoppia ja teoreettista fysiikkaa, sillä ne ovat täysin matematiikan kaltaisia. Kuitenkin juuri nämä kovista kovimmat tieteet ovat Euroopan kulttuurin korkeimmalle kohoavia ajatuksen katedraaleja.

Matematiikan kohtalot ovat jännittävällä tavalla sidoksissa kreikan kieleen, jonka aakkosia matemaatikot tänäkin päivänä käyttävät symbolikielessään semioottisena osoituksena yhteydestä antiikkiin.

Matematiikan historia alkaa verkkaisena jännitysnäytelmänä. Eukleideen Alkeissa kylvetty kreikkalainen siemen säilyi kuolleena skolastiikkana halki Rooman valtakunnan ajan ja latinankielisen keskiajan, joiden matemaattiset saavutukset jäivät vähäisiksi.

Idässä Kreikan viisaus sen sijaan säilyi elävänä aina Konstantinopolin tuhoon 1453 asti. Bysantin teknologian korkeasta tasosta kertoo Hagia Sofian rakentaminen vajaassa kuudessa vuodessa 532-537. Matemaatikko Anthemioksen suunnittelema Hagia Sofian kupoli sulkee sisäänsä suuremman tilavuuden kuin mikään muu holvirakennus ennen nykyaikaa.

Bysantin tieteen historiaa ei ole koskaan riittävästi tutkittu. Vielä 1906 Konstantinopolista löytyi palimpsesti, joka sisälsi Arkhimedeen kadonneeksi uskotun teoksen Metodi .

Puolen miljoonan kreikkalaisen kirjakäärön tuhoutuminen Aleksandrian suuressa kirjastopalossa saattoi merkitä matematiikalle tuhannen vuoden takaiskua.

Jännittävää on kuvitella, millaisia toteutumatta jääneitä kehitysmahdollisuuksia sisältyi Eukleideen kadonneeseen teokseen Porismeja. Porismit olivat kenties matemaattisia tuloksia, joille Eukleides ei ollut löytänyt täsmällistä muotoilua tai todistusta.

Lännessä kreikkalainen siemen alkoi itää vasta renessanssin ihmeen tapahtuessa. Tieteiden kuningatar sijoittaa satojen matemaatikkojen elämäntyön uuden ajan kulttuurihistorialliseen kontekstiin.

Mikä lopulta oli modernin matematiikan syntymäpäivä ja -paikka?

Oliko se 10. marraskuuta 1619, jolloin René Descartes näki Ulmissa kuuluisan unensa uudesta universaalista tieteestä?

Vai 3. marraskuuta 1823, jolloin epäeuklidisen geometrian löytäjä unkarilainen János Bolyai kirjoitti Temesvárissa: "Olen luonut tyhjyydestä uuden toisenlaisen maailman." Matematiikan johtava kansakunta oli pitkään Saksa, mutta Hitler taittoi Saksan tieteen kärjen ajamalla juutalaiset tiedemiehet maanpakoon Yhdysvaltoihin.

Nykyisin Euroopan matematiikkahegemonia on Ranskalla. Peräti kuusi ranskalaista on toisen maailmansodan jälkeen saanut "matematiikan Nobelina" tunnetun Fieldsin mitalin. He kaikki ovat Pariisin École Normale Supérieuren entisiä oppilaita.

Kuuluisan eliittikoulun sisäänpääsyvaatimuksiin kuuluu kreikan kielen taito. Matematiikan huipulla on siis yhä suuria hahmoja, jotka taitavat Platonin akatemian kieltä!

École Normale Supérieuren kasvattamista matemaatikoista kuuluisin on André Weil, jota yleisesti pidetään nykyisin elävistä matemaatikoista suurimpana. Viime kesäkuun numerossaan Scientific American kunnioitti Weiliä nimellä "viimeinen universalisti". Vielä yli 80-vuotiaana Weil on matemaattisten töidensä ohella julkaissut myös klassisen filologin pätevyydellä kirjoitettuja tutkielmia Iliaasta ja Odysseiasta .

Suomen kulttuurissa "viimeinen kreikkalainen" oli Rolf Nevanlinna, joka normaalilyseon klassisen linjan ylioppilaana oli kreikan kielen taitoinen.

Olen täysin vakuuttunut, että jos Suomeen taas perustettaisiin kunnollisia klassis-humanistisia lukioita, joissa luettasiin myös kreikkaa, niistä saataisiin aika ajoin sivutuotteena myös loistavia matemaatikoita!

Anto Leikolan matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen komitea teki kyllä parhaansa puolustaakseen matematiikan asemaa kouluopetuksessa, mutta oikeastaan kreikkalaisuutemme kauneimmin kukkivan oksan vaaliminen olisi kuulunut Päiviö Tommilan humanistisen yleissivistyksen komitealle.

En malta olla kertomatta, kuinka André Weilin ja Rolf Nevalinnan elämänlangat leikkasivat talvisodan Suomessa.

Juutalainen Weil piileskeli silloin Helsingissä ja joutui Etsivän keskusrikospoliisin pidättämäksi kommunistiagentiksi epäiltynä. Hän olisi kukaties päätynyt teloituskomppanian eteen ilman Rolf Nevalinnan väliintuloa.

"Viimeisen universalistin" jättäminen ampumatta on epäilemättä suurin palvelus, jonka Suomi on tehnyt tieteiden kuningattarelle.

Boyerin kirjassakin André Weil saa sanoa viimeiset sanat: "Tulevaisuudessa suuret ajatukset ovat yksinkertaistavia ajatuksia aivan niin kuin menneisyydessäkin." Suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka ovat kiistattomasti Euroopan tämän vuosisadan tieteen kaksi suurinta saavutusta.

Kummastakaan ei ole suomen kielellä saatavissa minkäänlaista kokonaisesitystä. Tämä kuuluu niihin ikäviin tosiasioihin, jotka on parasta lakaista maton alle, kun Helsinkiä profiloidaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

Suomen kieleen ei ole edes kehitetty sellaista sanastoa, jolla kovien tieteiden kovimmista saavutuksista voitaisiin johdonmukaisesti puhua. Onko tarkoitus, että suomen kieli jätetäänkin kyökin puolella puhuttavaksi rahvaan kieleksi, kun taas hienoimmista asioista voidaan puhua vain salongin puolella hienommilla kielillä?

Eikö isoja kirjatalojamme hävetä, että Art House -niminen nyrkkipaja on pystynyt kustantamaan Tieteiden kuningattaren kaltaisen teoksen? Eikö Euroopan kulttuurin perusteosten suomentamisen pitäisi olla isojen kustantamojen rutiininomaista normaalitoimintaa eikä pienten kustantamojen sankarillisia kulttuuritekoja?

Jos eläisimme Leibnizin kuvittelemassa parhaassa mahdollisessa maailmassa, seuraavat kolme asiaa toteutuisivat tuota pikaa: (1) Helsingin yliopisto tiedostaisi sivistysvastuunsa ja perustaisi matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaansa tiedetoimittajan suuntautumisvaihtoehdon.

(2) Kaikki isot kustantamot palkkaisivat tietokirjaosastolleen kustannustoimittajiksi matemaattis-luonnontieteellisen loppututkinnon suorittaneita, Kimmo Pietiläisen tasoisia ammattilaisia, jotka kykenevät arvioimaan, kääntämään ja luomaan kovien tieteiden suomenkielistä kirjallisuutta.

(3) Valtiovalta tukisi matemaattis-luonnontieteellisen tietokirjallisuuden tuottamista alkajaisiksi vaikkapa samalla summalla, jonka se viisaudessaan näki hyväksi sijoittaa 1987-1990 toteutettuun teokseen Lenin ja Suomi , eli kolmella miljoonalla markalla.

Englantilainen sosiologi Anthony Sampson on pohdiskellut, miksi Englanti, Baconin, Newtonin ja teollisen vallankumouksen kotimaa, on vajonnut Saksaan, Ranskaan ja jopa Italiaan verrattuna toisen luokan eurooppalaiseksi tiede-, teknologia- ja talousmahdiksi.

Syyttävä sormi kohdistuu Oxfordiin ja Cambridgeen, jotka ovat vinouttaneet "kulttuurin" käsitteen painottamalla yksipuolisesti historiallis-filologista tietämystä sivistyksen mittana. Itse asiassa ne ovat sortuneet juuri siihen kahden kulttuurin skitsofreniaan, josta lordi C. P. Snow kuuluisassa esseessään varoitti.

Euroopan klassisen kulttuurin ydinmaissa, Saksassa, Ranskassa ja Italiassa antiikin perintö on ehjempi ja kulttuurikäsitys avarampi. Niissä ei sivistyneenä pidettäisi ihmistä, joka ei tiedä, että "luonnonlait on kirjoitettu matematiikan kielellä" (Galileo Galilei). Ranskalaisessa ylioppilaskirjoituksessa perinteisiä eliittianeita on Napoleonin vuoden 1801 lyseoreformista asti aina ollut kolme: kreikka, latina ja matematiikka.

Jos Suomen kulttuuria ei olisi sidottu englannin kielen kaikenkattavan ylivallan ja anglosaksisesta maailmasta meille tuodun analyyttisen filosofian kaksinkertaiseen kiroukseen, kenties älymystömme ei olisi päässyt jakautumaan kahteen toisiaan vierastavaan ghettoon: omahyväisiin humanisteihin ja ylimielisiin teknokraatteihin.

Carl Boyerin Tieteiden kuningatar tarjoaa tervetullutta juurihoitoa jakomieliseen kahden kulttuurin syndroomaamme. Historian valossa on mahdollista nähdä, että juuri matematiikka on antiikin ajoista asti muodostanut luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välisen yhdistävän sillan, jota voi kulkea kahteen suuntaan.

Kirjan takakanteen kustantaja on sepittänyt matematiikasta seuraavan luonnehdinnan: "Inhimillisyyteen liittyvistä piirteitä matematiikka pukee ihmistä parhaiten. Sen piirissä, ja vain sen piirissä, ihmismieli yltää korkeimpiin saavutuksiinsa." Nämä ovat tarpeettomia ylisanoja, jollaisia matemaatikko ei kirjoittaisi. Tieteiden kuningattarella riittää ongelmia, jotka pitävät hänen alamaisensa hyvin nöyrinä. Matemaatikkoyhteisö tunnustaa, että ihmismieli on yltänyt korkeimpiin saavutuksiinsa muillakin aloilla - esimerkiksi musiikissa.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston matematiikan dosentti.

Carl Boyer: Tieteiden kuningatar: matematiikan historia I-II. Suom. Kimmo Pietiläinen. Art House 1994. 982 s. 480 mk.

Matematiikasta lisää seuraavalla sivulla B2

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    3. 3

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    4. 4

      Asianajajaliitto pitää ”paimenkirjeiden” lähettelyä pelkän baarikeskustelunkin pohjalta hyväksyttävänä – ”Asianajajan velvollisuus numero yksi on lojaalius asiakasta kohtaan”

    5. 5

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    6. 6

      Poliisi kiinnostui Sunny Car Centerin kadonneista miljoonista – Konkurssipesä: rahaa meni ”hupifirmalle” ja mausteyhtiölle

    7. 7

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    8. 8

      Kaarina Hazard nauraa asianajajan välityksellä uhkailevalle miehelle #MeToo-keskustelussa – ”Kasvoton valta yrittää sabotoida naisten järjestäytymis­yritykset”

    9. 9

      Mies huijasi koko internetiä ja nosti takapihan varastonsa Lontoon 18 149 ravintolasta ykköseksi – vaikka tarjoili pelkkiä pakaste-eineksiä

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    5. 5

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    6. 6

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    7. 7

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Vantaa alkaa maksaa lastensuojelun työntekijöille liki 5 000 euron ”tulospalkkioita” – ja poliitikot rajaisivat yhden työntekijän vastuulle korkeintaan 30 lasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää