Kulttuuri

Suomussalmiryhmä levittää improvisoidun musiikin ilosanomaa Improvisointi on toinen tapa säveltää

Tilaajille

Yrjö Kallisen valaistumisessa ihmisäänistä ja soittimista syntyy elävä ja muuttuva äänimaailma, joka yhdistyy näyttämötapahtumiin voimallisina, joskus runollisina kommentteina tai hauskoina assosiaatioina.

Ja kaikki syntyy improvisoinnin pohjalta, elävässä tilanteessa!

Mutta muusikot ovatkin olleet mukana esityksen syntyvaiheissa, perehtyneet aiheeseen nohjaaja Esa Kirkkopellon mielikuvaharjoituksista lähtien. Niissä käytiin läpi Suomen historiaa, jonka moniin vaiheisiin Yrjö Kallisen elämä liittyi.

"Koska esityksen teksti ja liike on tarkkaan strukturoitu, olemme tietenkin etukäteen miettineet, millainen musiikki sopii eri aikakausiin ja aiheisiin, miten se toimii teoksen rakenteessa." "Improvisointi ei muutenkaan ole mitä tahansa äänten tuottamista - se on toinen tapa säveltää, realisoida musiikillisia ajatuksiaan. Musiikilliset aiheet elävät esityksestä toiseen, sillä kerran tehtyä improvisointia ei voi sellaisenaan enää toistaa", sanoo Heikki Laitinen .

Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastoa johtava Laitinen on yksi improvisoinnin pohjalta toimivan Suomussalmiryhmän kanssa vuodesta 1990 työskennelleitä muusikoita. Hänet sekä Ville Hukkinen , Kristiina Ilmonen ja Kimmo Pohjonen tunnetaan laaja-alaisina ja taitavina muusikoina, jotka eivät vierasta mitään tyylilajia. Tästä ryhmästä irtoaa myös mahtavaa vokaalista ilmaisua, joka on Yrjö Kallis-tuotannossa keskeisellä sijalla.

Suomussalmiryhmässä on viety pitkälle musiikkiteatterillinen ajatus musiikin, liikkeen ja näyttämötapahtumien vuorovaikutuksesta. Ideat sinkoilevat tanssijoilta muusikoille ja toisin päin.

"Pienessä ryhmässä improvisointi toimii parhaiten - jo neljän hengen poppoossa ideoita pyrkii tulemaan ihan liikaa", Hukkinen ja Laitinen naureskelevat.

Muusikot ovat työskennelleet paljon koreografien ja tanssijoiden kanssa ryhmänä, Hukkinen, Ilmonen ja Laitinen myös itsenäisinä musiikin tekijöinä. Ville Hukkinen teki musiikin juhlaviikkojen tilauskoreografiaan, Susanna Veijalaisen Krystallokseen - yksin ja livenä, vaikka valmis lopputulos hämäsi yleisöä luulemaan sitä nauhoitetuksi.

Yhteistyössä on mutkansa. Muusikot ovat havainneet, että keskittyessään liikkeeseen tanssijat joskus kuuntelevat huonosti musiikkia.

"Suomussalmiryhmässä meillä onkin ollut puhetta, että edistääksemme vuorovaikutusta tekisimme jonkin tuotannon täysin musiikin ehdoilla. Paljon mahdollisuuksia olisi kehitellä myös tanssijoiden äänenkäyttöä. Se on melko tutkimaton alue, vaikka liike ja ääni syntyvät samasta lähteestä", Heikki Laitinen toteaa.

Improvisointiin perustuva työtapa on yleisempi tanssissa kuin musiikissa, joskin siihen valmiita muusikoita löytyy yhä enemmän. Klassisen musiikin alueella tunnetuin on jazzimprovisaatioistaan tunnettu viulutaiteilija Mikko-Ville Luolajan-Mikkola , joka on tehnyt musiikkia Carolyn Carlsonin teoksiin Kuka vei elokuun? ja Syyskuu Helsingin kaupunginteatterissa.

"Improvisointi ei eroa suuresti säveltämisestä, mutta ei myöskään valmiin teoksen esittämisestä. Kehittely ei improvisoinnissa ole itsetarkoitus vaan se, että musiikki kuulostaa tuoreelta. Kummassakin onnistumista säätelee vapaa, luova mieli", Luolajan-Mikkola toteaa.

Tanssitaiteen laitoksella työskentelevä muusikko Antti Riikonen on tehnyt musiikkia lukuisiin suomalaisten koreografien teoksiin ja hyödyntänyt niissä muun muassa etnisiä vaikutteita.

"Yhteistyö kuitenkin tapahtuu paljolti koreografin ehdoilla, vaikka koreografit eivät aina tiedä, millaista musiikkia he haluaisivat", Riikonen toteaa.

Hänen vakinaisia koreografikumppaneitaan on Ervi Sirén , jonka kanssa valmistuu tilausteos Kuopio tanssii ja soi -festivaaleille ensi kesäksi.

"Musiikki syntyy yleensä niin, että samalla kun Sirén kehittelee koreografiaansa, minä etsin improvisoinnin kautta musiikillisia aiheita. Vaikka esitys saa ensi-iltaan mennessä valmiin kokonaismuodon, musiikki ja koreografia usein jatkavat elämäänsä harjoitusvaiheen jälkeenkin. Nautin siitä, sillä pidän improvisoinnista", Riikonen sanoo.

Hän kummeksuu "hyvän balettimusiikin" kriteeriä, jonka mukaan musiikin pitäisi elää myös muussa esityskontekstissa, ilman liikettä.

"Eikö ole riittävästi musiikkia, joka elää konserttitilanteessa", sanoo Riikonen ja heittää esiin Kevätuhri -syndrooman. Stravinskyn balettimusiikki ei, paradoksaalista kyllä, tarvitse koreografiaa.

"Tärkeämpää on, että musiikki täyttää tarkoituksensa koreografian yhteydessä." JARMO MATILAINEN / HS

Liikkeen ja äänen vuorovaikutusta Musiikin ei tarvitse elää itsenäisenä Koreografian palveleminen

AULI RÄSÄNEN

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    7. 7

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    8. 8

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    9. 9

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    10. 10

      Lasten ruutuaika ei saisi ylittää paria tuntia päivässä, sanoo silmälääkäri: ”Laitteiden tuijotus on jo nyt lisännyt lasten silmävaivoja, emmekä tiedä, mitä puhelin ja tietokoneet oikeasti tekevät silmille”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää