Lähes 3000 HS:n lukijaa vastasi kyselyyn, jolla etsittiin mieliteoksia ja taidehistorian merkkiteoksia Waltari ja Sibelius kaksoisvoittoon - Kulttuuri | HS.fi

Lähes 3000 HS:n lukijaa vastasi kyselyyn, jolla etsittiin mieliteoksia ja taidehistorian merkkiteoksia Waltari ja Sibelius kaksoisvoittoon

6.1.1996 2:00

Nyt se tiedetään: Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen on maailman merkittävin romaani, Jean Sibeliuksen Finlandia puolestaan maailman merkittävin klassisen musiikin sävellys.

Tätä mieltä olivat Helsingin Sanomain kulttuuritoimituksen taidemakua koskevaan kyselyyn vastanneet lukijat. Kyselyssä pyydettiin nimeämään kunkin taiteenalan mieleisin ja merkittävin teos. Kyselyyn vastasi lähes 3000 HS:n lukijaa. Mika Waltari ja Jean Sibelius nousivat kyselyssä peräti kaksoisvoittajiksi, sillä Sinuhe egyptiläinen ja Finlandia paljastuivat myös lukijoiden suosikkiteoksiksi. Mieltymykset (suosikkiteos) ja arvostetuimmaksi oletettu (merkittävin teos) osuivat yllättävän hyvin yksiin, sillä myös Beatlesin Yesterday ja William Shakespearen Hamlet nappasivat sarjoissaan tuplavoitot. Kaksoisvoitoille on varmasti monta selitystä, mutta jännittävää on, että kaikki tekijät ovat olleet viime aikoina tapetilla. Waltarin Sinuhe egyptiläinen täytti 50 vuotta juuri kyselyn aikaan. Siitä julkaistiin uusi painos ja romaania käsiteltiin laajasti monissa lehdissä. Beatles puolestaan teki näyttävän paluun: se täydensi yhdessä kaksi John Lennonilta jälkeenjäänyttä demonauhaa ja pamahti takaisin julkisuuteen neliosaisella televisiosarjalla sekä kokoelmalevyllä. Myös Jean Sibelius ja William Shakespeare ovat olleet näyttävästi esillä. Sibeliuksen syntymän 130-vuotisjuhlia vietettiin joulukuussa, Shakespeare puolestaan valtasi leveällä rintamalla teatterilavat viime kesänä, kun pääkaupunkiseudullakin neljä teatteria esitti samanaikaisesti hänen näytelmiään. Rakkain ei ole aina välttämättä tärkein Taidemaun yhdenmukaisuudesta kertoo se, että vain elokuvan ja maalaustaiteen suosikiksi nousi eri teos kuin se mitä pidettiin taiteenalan kautta aikain merkittävimpänä teoksena. Se merkitsee sitä, että kaksoisvoittajat lohkaisivat kahdenkolmasosan osuuden, yhden sarjan voittajien osuudeksi jäi yksi kolmasosa. Kaksoisvoitot paljastavat, että musiikissa, kirjallisuudessa ja teatterissa rakkaiden ja tärkeiden teosten erottelu on vähäistä. Tosin klassisessa musiikissa tärkeimpien listalle äänestettiin suhteellisesti enemmän pitkiä järkäleitä (Matteus-passio , Requiem ) kuin suosikkiteosten listalle, jossa jylläsivät myös makoisat pikkukappaleet (Valse triste , Adagio). Maalaustaiteessa ja elokuvassa huomaa kuitenkin selvästi, että rakkain ei aina ole tärkein Helene Schjerfbeckin Toipilas nousi mielimaalausten ykköseksi, mutta merkittävien maalausten listalle se ei noussut. Leonardo da Vinci puolestaan ei pärjänyt mielimaalausten sarjassa suomalaistateilijoille, mutta tärkeimpien maalausten sarjassa hän korjasi potin Mona Lisalla ja sieppasi vielä neljännen sijan Pyhällä ehtoollisella, jonka kuitenkin vain kymmenen vastaajaa nimesi mielimaalauksekseen. Useimpien mielielokuvaksi paljastui Michael Curtitzin Casablanca. Sen sijaan vain harvat nimesivät Orson Wellesin Citizen Kanen henkilökohtaiseksi suosikikseen, vaikka se voitti ylivoimaisesti merkittävimmän elokuvan tittelin. Suosikkilistalla ja kaanonlistalla esiintyi paljon samoja teoksia, vaikka niiden sijoitus listoilla vaihteleekin. Suosikkilistalle äänestettiin keskimäärin neljä sellaista teosta, joita ei ole merkittävimpien teosten listalla. Suurimat erot kahden listan välillä olivat kuvataiteessa ja populaarimusiikissa, joissa suosikkilistalta löytyy seitsemän sellaista teosta, joita ei ole merkittävimpien teosten listalla. Elokuvan kohdalla vastaava luku oli kuusi. Hajonta ei haitannut Shakespearea ja Sibeliusta Populaarimusiikissa vain Beatlesin äänet hajautuivat useille kappaleille. Pelkästään kymmenen suosituinta Beatles-laulua sai peräti neljänneksen kaikista äänistä populaarimusiikin merkittävintä teosta kysyttäessä. Yesterdayn voittoa hajonta ei kuitenkaan uhannut. Yksi listahirmu oli ylitse muiden. Hän on William Shakespeare, joka sai peräti kuusi teosta kymmenen merkittävimmän listalle. Hajonta aiheuttikin tiukan kamppailun mielinäytelmän kärkisijasta. Hamlet sijoittui ykköseksi vain 0,2 prosenttia suuremalla äänimäärällä kuin Anton Tsehovin Kolme sisarta. Sen sijaan Finlandian ja Sinuhen voittomarginaali oli selvä , mikä kertoo omalta osaltaan niiden vahvasta asemasta suomalaisten mielissä. Suosikkiteoksena Sinuhe egyptiläinen päihitti toiseksi sijoittuneen Aleksis Kiven romaanin Seitsemän veljestä 65 äänellä, Finlandia keräsi puolestaan 107 ääntä enemmän kuin toiseksi sijoittunut Antonio Vivaldin Neljä vuodenaikaa. Voittomarginaali oli myös yllättävän selvä, kun kysyttiin, mitä teosta taidehistoriallisessa katsannossa merkittävintä teosta. Sinuhe egyptiläinen päihitti Fedor Dostojevskin romaanin Rikos ja rangaistus 72 äänellä, Finlandia taas nokitti Ludwig van Beethovenin yhdeksännen sinfonian 103 äänellä. Ylipäänsa ykkössijalle seuloontuneet teokset vetivät reilun kaulan kakkoseksi tulleisiin teokseen. Sen jälkeen listalla oli jo tiukempaa. Koolla on sittenkin merkitystä Myös populaarimusiikin sarjoissa arvostettiin sävellysten poikkeuksellista pituutta. Esimerkiksi Bohemian Rhapsody, Stairway to Heaven ja A Day in the Life ylittävät selvästi kolmen minuutin standardimitan. Lisäksi klassisen musiikin lainat tuntuvat tekevän pop-biisistäkin "arvokkaamman": Yesterdayssa Paul McCartneya säestää jousikvartetti, A Day in the Lifessa suosikkinelikkoa myötäilee kokonainen sinfoniaorkesteri ja Queenin Bohemian Rhapsodyssa lainataan yhtäaikaa vitsikkäästi ja vaikuttavasti oopperamusiikkia. Myös ikä nosti teoksen arvoa. Kirjallisuudessa ja teatterissa suhteellisen harvat tämän vuosisadan klassikot nousivat listalle. Mielenkiintoista on, että suomalaisesta kirjallisuudesta nostettiin esiin enemmän sodanjälkeen kirjoitettuja kirjoja kuin maailmankirjallisuudesta. Romaanikirjallisuuden vahva vuosisata paikantui tässä kyselyssä 1800-lukuun, näytelmissä taas 1600-lukuun - kiitos Shakespearen. Listalle nostanut tyylilaji oli nauturalismi tai realismi - poikkeuksena Raamattu, Taru sormusten herrasta ja Don Quijote . Myös maalaustaiteessa figuratiivinen 1800-luvun taide sai ylivoimaisesti eniten ääniä. Klassisessa musiikissa Bachin merkitys kaikkien myöhempien säveltäjien innoittajana tunnustettiin. Hän oli klassisessa musiikissa lähes yhtä vastaanpanematon kuin Shakespeare näytelmissä. Popmusiikissa Bill Haleyn ja Elvis Presleyn edelläkävijyys nostivat varmasti omalta osaltaan pisteitä, mutta varsinkin mielikappaleiden sarjassa jokainen sukupolvi sai suosikkinsa listalle. Vanhimmat äänestivät Satumaata, nuorimmat U2 -yhtyettä. Beatles sai ääniä kaikenikäisiltä. Teoria populaarimusiikin makujen ja tyylien pirstoutumisesta saa tukea: mielikappaletta kysyttäessä äänet hajaantuivat muihin sarjoihin verrattuna eniten. Elokuvan erityispiirteenä korostui sosiaalisen tai inhimillisen sanoman noste elokuvan "merkittävyydelle". Osittain tämä selittää Schindlerin listan , Diktaattorin , aidon kulttisuosikin Yksi lensi yli käenpesän sekä Forrest Gumpin suosion.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat