Hetken verran uutta valokuvaa - Kulttuuri | HS.fi

Hetken verran uutta valokuvaa

26.6.1996 3:00

alokuvamuseo on valikoinut seinilleen otoksen uutta suomalaista valokuvataidetta museon omista kokoelmista. 1990-luvun valokuvaus kertoo todellisuuden runollistumisesta, historian henkilökohtaistumisesta. Dokumentarismista valokuvaajat ovat siirtyneet kohti fiktiota ja tarinaa, minuutta pään sisällä ja ihon pinnalla.

Parikymmentä keskeistä valokuvataiteilijaamme esittäytyy Momentum -näyttelyssä puolensadan kuvan voimin. Tarjolla on maistiaisia, ei mitään yhtä lajia mahan täydeltä. Kuvat on yleensä irtireväisty jostain suuremmasta kokonaisuudesta, kuvasarjasta tai näyttelystä, ja näin irrallisina ne välittävät tekijänsä tarkoituksen vain osin.

Jos siis kunkin tekijän omaa sanomaa on laimennettu, on etsittävä viestiä kokonaisuudesta. Se kertoo korkeasta tasosta, vakavasta paneutumisesta ja persoonallisista taitajista.

Ulla Jokisalon kipua tihkuvat sidotut sakset, Miira Ojasen veripisarat ja hiuskiehkurat, ja Stefan Bremerin miehenselkä välittävät tunteita suoraan iholta.

Marja Helanderin kulttuurinsa kadottavat sukupolvet, Jorma Purasen kotiin palaavat saamelaiset, Jukka Lehtisen nuoripari tai Jan Kailan mies kukkien keskellä rakentavat menneestä ja nykytodellisuudesta visuaalisesti kiinnostavaa tarinaa.

Simo Ristan sielukkaat vihannekset sekä Henry Edmanin ja Marjukka Vainion kukat uudistavat asetelmakuvausta. Tuovi Hippeläisen KOP-orava ja Harri Larjoston valolaatikot koskettelevat yhteiskunnallista muistia ja yhteisiä kokemuksia. Ja niin edelleen. Momentum osoittaa, että suomalaisessa valokuvauksessa vallitsee moniarvoinen ja hedelmällinen hetki.

ANU UIMONEN

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat