Kulttuuri    |   Vieraskynä

Julkisen palvelun rahaa riittäisi muidenkin käyttöön

Tilaajille

Vieraskynä Muutama vuosi sitten EU julkaisi Valkoisen kirjan, joka käsitteli kasvua, kilpailua ja työllisyyttä. Siinä arvioitiin, että vuosituhannen loppuun mennessä elokuva- ja av-alan ohjelmatuotanto kaksinkertaistuu, kanavien määrä kolminkertaistuu ja ohjelma-aika viisinkertaistuu.

Euroopan unionin alueella noin kaksi miljoonaa ihmistä saa elantonsa ohjelmatuotannosta, ja ennusteen mukaan viidessä vuodessa alan työpaikat tuplaantuvat. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan ohjelmatuotanto synnyttää kolme kertaa enemmän oheistyöpaikkoja kuin 13 muuta tutkimukseen osallistunutta "tulevaisuuden" alaa (biotekniikka, muoti jne), ja jokainen työpaikka av-alalla synnyttää keskimäärin 1,7 muuta.

Ohjelmatuotanto tarjoaa korkeatasoista ja vaativaa työtä, jota ei voi teettää halvan työvoimansa maissa. Tuotteen budjetista puolet muodostuu palkoista ja loput palveluiden ostamisesta, joten tuotannon kasvu lisää suoraan verotuloja ja työpaikkoja.

Suomalaisella elokuvalla oli viime vuonna yli 60 miljoonaa katsojaa, kun lasketaan mukaan elokuvateatteri-, video- ja tv-levitys. Mikää muu kulttuurimuoto ei pääse läheskään tällaiseen kontaktiin yleisönsä kanssa.

Valtaosa ihmisten toisilleen kertomista tarinoista välitetään nykyisin elokuvien kautta ja arvoja, asenteita ja elämyksiä jaetaan suurille joukoille ennen kaikkea valkokankaalta ja kuvaruudusta.

NÄMÄ KAKSI argumenttia - taloudellinen ja kulttuurinen - kehottavat ottamaan elokuva- ja av-tuotannon vakavasti. Suomessa ongelmana on ollut, että kulttuurituki on käytetty perinteisten, kalliitten ja arvostettujen mutta kontaktipinnaltaan vähäisempien taidemuotojen tukemiseen.

Teollisuudenhaarana ala on vaikeasti luokiteltava, koska se edellyttää vain keveitä kiinteitä investointeja ja on luonteeltaan prototyyppien tuotantoa. Se ei tuota tavaraa varastoihin, vaan jotakin aineetonta, jota ei voida käsitellä kuten bulkkituotantoa. Av-tuotantoa ei ole voitu kehittää, koska se ei ole sopinut mihinkään sabluunaan.

Jotta ala saataisiin jaloilleen on tuotannon määrää nostettava. Opetusministeriön asettama elokuvan rahoitustyöryhmä esittää että tähän voidaan päästä (1) kasvattamalla julkista tukea, (2) vahvistamalla tuotantoyhtiöiden toimintaedellytyksiä, (3) laskemalla alv-maksua, (4) edistämällä vientiä, (5) hakemalla sponsoreita, (6) kasvattamalla riippumattomien tuottajien osuutta tv-ohjelmistossa ja (7) laajentamalla tv-kanavien roolia ennakko-ostajasta aktiiviseksi osatuottajaksi.

Näistä ehdotuksista ainoa, jolla on merkitystä, koskee tv-yhtiöiden rahoitusosuuden kasvattamista.

MAAHAN PUUHATAAN neljättä valtakunnallista tv-kanavaa, jonka on suunnitelmien mukaan maksettava ns. julkisen palvelun maksua noin kolmannes liikevaihdostaan. Vastaavaa maksua MTV 3 suoritti viime vuonna Yleisradiolle 291 miljoonaa markkaa ja lisäksi vuokrana lähetysverkon käytöstä 113 miljoonaa markkaa.

Julkisen palvelun maksu on kaikkiaan vaikeasti määriteltävissä, enkä tiedä tunnetaanko sitä Suomen lisäksi missään muualla. Normaali käytäntöhän on se, että tuotantoyhtiöt valmistavat ohjelmia ja tv-yhtiöt esittävät niitä.

Yhdysvalloissa antitrustilain pohjalta levitys ja tuotanto erotettiin toisistaan jo 1950-luvulla. Juuri se on pitänyt Hollywoodin elossa.

Britanniassa BBC on osallistunut vuosittain 35-40 pitkän elokuvan tuotantoon; ensi vuodesta lähtien se on lisäksi päättänyt yksin rahoittaa ainakin kymmenen teatterielokuvaa. Kaupallinen ITV teki heti samanlaisen ratkaisun ja päätti sijoittaa elokuvatuotantoon runsaat 700 miljoonaa markkaa jo ensi vuonna. Channel 4 kasvatti elokuvainvestointejaan noin 115:een miljoonaan markkaan tänä vuonna.

Ranskassa tv-yhtiöt vastaavat yli puolesta elokuvatuotannon kustannuksista. Esimerkiksi viime vuonna Canal+ sijoitti yli miljardin noin 90:een filmiin. Saksassa RTL sijoittaa ensi vuonna noin miljardin kotimaiseen draamatuotantoon, mihin sisältyy 40 tv-elokuvaa - kaksi kertaa enemmän kuin nyt. Italiassa valtiollisen tv-yhtiön RAI:n täytyy lain mukaan sijoittaa vähintään 20 prosenttia lupamaksuista elokuvatuotantoon (tänä vuonna 700 miljoonaa markkaa) ja yksityisten yhtiöiden 30 prosenttia kokonaiskuluistaan.

Tanskan elokuvasäätiö tukee pitkien elokuvien tuotantoa vuosittain 70 miljoonalla markalla, kun tv-yhtiöt sijoittavat vastaavasti 35 miljoonaa.

Trendi on siis selvä: voidakseen esittää kotimaista laatua tv-yhtiöt sijoittavat sen tuotantoon etukäteen paljon rahaa. Monet elokuvista esitetään ensin teattereissa, sitten videolla ja lopuksi televisiossa. Ne käyttävät hyväkseen toistensa markkinointia, koska tuote pysyy samana.

Termi "sijoittaa" on tärkeä, tv-yhtiöt investoivat laatuun vahvistaakseen asemaansa, perustellakseen lupamaksujen keräämistä tai hankkiakseen mainostajilleen kohderyhmiä.

SUOMESSA TILANNE on ollut toisenlainen.

Historiallisista ja taloudellisista syistä osalla tv-mainonnan tuloista on tuettu suomalaista tv-toimintaa eli siis Yleisradiota, eikä kummallakaan tv-yhtiöllä ole ollut mahdollisuutta osallistua kovin suuressa mittakaavassa elokuvatuotantoon. Elokuvasäätiön kautta YLE osallistuu 4,2 milj. markalla vuodessa pitkiin elokuviin, ja lisäksi se pyrkii hankkimaan 10 prosenttia dokumentti- ja draamaohjelmistostaan ns. riippumattomilta tuottajilta.

Neljännen tv-kanavan perustaminen kuitenkin muuttaa tilannetta, ja sata vuotta elokuvan syntymisen jälkeen valoa alkaa tuikkia tunnelin päästä.

Osa MTV:n ja neloskanavan maksamista julkisen palvelun maksusta voidaan edelleen tulouttaa Yleisradiolle, mutta koko rahan käyttäminen muuhun kuin kotimaiseen fiktio- ja dokumenttituotantoon olisi järjetöntä.

Tulisi perustaa rahasto, johon nämä varat ohjataan ja jota käytetään pitkien ja lyhyiden elokuvien, tv-sarjojen, dokumenttielokuvien, lastenelokuvien ja -sarjojen, animaatioiden jne. tuottamiseen joko kotimaisin voimin tai yhteistuotantoina. Näin syntyneitten ohjelmien tv-esitysoikeudet jaettaisiin - erikseen sovittavalla tavalla - tv-yhtiöiden kesken (myös Ylellä olisi oikeus osaan niistä), ja ne voisivat saada osuutensa mahdollisista lippu- ja myyntituloista.

Tämä ratkaisu olisi kaikkien kannalta edullisin. Yle saisi lisää laadukasta kotimaista ohjelmistoa, ja sen nauttima erioikeus kerätä lupamaksuja vahvistuisi katsojien silmissä. MTV 3:n ja neloskanavan maksamasta julkisen palvelun maksusta osa palautuisi niille rahaston kautta, josta ne tavallaan ostavat niin tasokasta ohjelmistoa kuin maassa pystytään tekemään. Uusia työpaikkoja syntyisi varsinaiseen tuotantoon, sekä luoviin että organisatorisiin tehtäviin.

Katsojat saisivat parasta mahdollista kotimaista ohjelmistoa ilman lisäkustannuksia, eikä valtion kassalla tarvitsisi käydä.

Sisällöntuottajat (tuotantoyhtiöt) ja esittäjät (tv-yhtiöt) muodostavat ihanteellisen avioliiton, mutta jos ne erotetaan toisistaan niin että ne alkavat hoitaa toistensa tehtäviä, meillä on kaksi varmaa häviäjää.

JUHA ROSMA Kirjoittaja on elokuvaohjaaja ja Suomen elokuvasäätiön hallituksen puheenjohtaja.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Valtiolla on käsissään huumekaupasta peräisin olevia bitcoineja miljoonien eurojen edestä – Valtiokonttori päättää tammikuussa, miten se suhtautuu kyseenalaiseen valuuttaan

    7. 7

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    8. 8

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    9. 9

      Pitkittynyt stressi syö parisuhdetta, kun kotona ei osata tehdä enää muuta kuin riidellä – Onneksi tulehtunutta tilannetta voi hoitaa

    10. 10

      "Häirintää on todella runsain mitoin", sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja – Nyt kymmenen eri alojen vaikuttajaa kertoo, miten he aikovat puuttua seksuaaliseen häirintään

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää