Kulttuuri

Fernand Légerin upea näyttely päättää Pariisin Pompidou-keskuksen 20-vuotisen kauden remonttiin Viimeisen modernistin testamentti - elämänilo

Tilaajille

MARJA-TERTTU KIVIRINTA PARIISI Moderni ranskalainen elinympäristö kantaa selviä jälkiä taidemaalari Fernand Légerin (1881-1955) estetiikasta. Siitä ovat peräisin mustalla rajatut puhtaat värit: keltainen, oranssi, punainen ja sininen, yhdistettynä valkeaan ja teräksenharmaaseen.

Huomio vahvistuu nyt etenkin Pariisin Pompidou-keskuksessa, joka esittelee kesän ajan laajaa takautuvaa näyttelyä Légerin taiteesta. Viidennen kerroksen suuressa galleriassa nähtävä upea retrospektiivi on keskuksen viimeinen näyttely pitkään aikaan, sillä 20 vuotta toiminut Pompidou-keskus sulkee ovensa väliaikaisesti syyskuun lopussa. Léger on sopiva tapa saapua finaaliin.

Arkkitehtipari Richard Rodgersin ja Renzo Pianon aikanaan kohua herättäneellä teräs-, lasi- ja putkiarkkitehtuurilla on selvä sukulaisuussuhde Légerin maalauksiin. Niissä harmaat sylinterin ja kartion muotoiset ihmishahmot ottavat mittaa samanmallisista koneista.

Pompidou-keskukseen päivittäin saapuva tuhatlukuinen yleisö näyttää sen sijaan harmaalta massalta. Sitä kuljetetaan näyttelytiloihin koneellisesti ylös ja alas rullaportaita, jotka on kätketty talon ulkosivustalla matomaisesti kiemurtelevaan jättimäiseen lasiputkeen.

Materiaalia katutasolta Légerin näyttelyarkkitehditkin ovat halunneet kiinnittää yhtäläisyyksiin huomiota. He ovat rinnastaneet hänen taiteensa Pompidou-keskuksen teollisen robusteihin sisätiloihin tai sen jo uusittuun ulkokuoreen. Teräsrungosta, siniseksi maalatuista ilmanvaihtoputkista ja valtavista lasiseinistä koostuva talo on kolmiulotteisena kuin joka suuntaan pullistuva légermäinen jättiveistos. Koska Pompidou-keskuksen uusi kausi alkaa vasta vuonna 2000, kun sisätilojen kaikki perusteelliset korjaus- ja saneeraustyöt ovat valmiit, käsillä on nyt vuosisatamme viimeinen modernistinäyttely. Se antaa ajattelemisen aihetta, kuten taidehistorioitsija Didier Ottingerkin korostaa. Hän kirjoittaa, että 1900-luvun taiteilijoista Léger ei ole ainoastaan viimeinen, vaan kenties myös ainoa todellinen modernisti. Légerin suurta merkitystä koko modernin elämänmuodon visualisoijana korostavat myös näyttelyn kuraattorit Isabelle Monod-Fontaine ja Claude Laugier , jotka työskentelevät Pompidou-keskuksessa toimivassa Ranskan modernin taiteen museossa. He ovat huolineet näytteille vain parhaimmiston Légerin taiteesta. Oman museon kokoelmien lisäksi töitä on lainassa eri puolilta Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Näyttely koostuu sadasta maalauksesta, piirroksesta ja muusta oheismateriaalista. Esillä on myös taiteilijan luonnoksia, kirjeitä sekä töitä, joissa näkyy hänen yhteistyönsä arkkitehtien kanssa. Näyttely ei ole yhtä suuri kuin Pariisissa edellisen kerran järjestetty Léger-retrospektiivi; Grand Palais'sa oli vuonna 1972 yli 350 maalausta. Nyt kronologisen jäntevästi etenevästä näyttelystä on paljon iloa. Sen mukaan Légerin tuotannosta erottuu neljä selkeää vaihetta, joiden aikana hän muunteli ja kehitteli jo varhain omaksumiaan ajatuksia. Fernand Léger vei eteenpäin 1900-luvun monumentaalimaalauksen ideaa muun muassa Le Corbusierin kanssa. Hän aloitti itsekin uransa arkkitehtiopiskelijana, mutta siirtyi pian maalaustaiteeseen. Kuten niin monet aikalaisensa, Léger ihaili nuorena Paul Cézannen maalauksia. Impressionistit hän hylkäsi, eivätkä aikalaiset - Picasso ja muut kubistit - olleet henkisesti häntä kovin lähellä. Légerin mielestä kubistit olivat "tapahtumien yläpuolella", kun hän itse taas halusi kerätä materiaalinsa katutasolta. Légerin yhteydessä mainitaan usein anekdootti, joka kertoo myös Brancusista ja Marcel Duchampista . Kaikki kolme vierailivat yhdessä vuoden 1912 ilmailunäyttelyssä, jossa he ihailivat lentokoneen potkuria. Duchampille se hetki oli maalaustaiteen loppu. Brancusi sen sijaan näki potkurissa upean veistoksellisen muodon ja Léger teollisen aiheen, jota kannatti maalata. Koneiden kauneus Léger oli maalannut pitkään ennen kuin teki läpimurtoteoksensa 36-vuotiaana. Vuonna 1917 maalatun Korttipelin aihetta hän oli kehitellyt piirtämällä sotilastovereitaan ensimmäisen maailmansodan aikana. "Ne kaverit tekivät minuun hyvin voimakkaan vaikutuksen, ja halu piirtää heidät heräsi spontaanisti. Sodassa minulle paljastui, että Ranskan kansa oli suurenmoinen", Léger on kertonut. Varsinaisen koulutuksensa hän oli mielestään saanut juuri Verdunin rintamalla. "Tykkien lukot, niissä kimalteleva auringonpaiste, esineen raakuus sinänsä." Sota opetti taiteilijalle hänen oman aikansa tyylin. Se oli esineiden, koneiden kauneutta. Ja juuri koneita ovat nuo Korttipelin mekaaniset ihmiset, aivan kuin puut, talot ja tavarat hänen silloisissa maisemissaan. Plastisuus kiinnosti, ja taiteilija pyrki siihen vastakohtien avulla. Légerin estetiikan ydin on kontrasteissa, joita hän kokeilee sekä värin että muodon avulla - ja väreillä hän myöhemmin myös saavutti tavoittelemansa intensiteetin. Léger ei koskaan unohtanut olevansa maalaispoika Normandiasta. Siitä huolimatta hänen kontrastien nälkäänsä ruokki etenkin elämä suurkaupungissa, kaikki sen elementit. Ihmismassojen taidetta Kaupunkimiljöössä Fernand Léger tarttui kuvallisiin iskulauseisiin. Näyttelyssä onkin kiinnostavaa seurata, miten Légerin puhtaiden pintojen monumentalismi kiteyttää urbaania merkkikieltä. Varsinkin mainosten ja liikenteen valot kiehtoivat taiteilijaa. Voimakkaimmat elämyksensä hän koki 1940-luvun New Yorkissa, mikä näkyi sittemin hänen suurissa myöhäismaalauksissaan. Sitä kautta Léger on myös vaikuttanut moniin ja monenlaisiin taiteilijoihin. Maalaukset olivat hänelle tasavertaisia mainostaulujen ja kauppojen ikkunasomisteiden kanssa. Ei ihme, että Légerin teokset teräspalkkeineen, polkupyörineen ja Mona Lisan postikorttikuvaan yhdistyvine avainnippuineen ovat olleet esikuvina 1960-luvun pop-taiteilijoille. Esimerkiksi Roy Lichtenstein teki aikanaan muunnelmia Légerin tunnetuksi tekemistä esine-, muoto- ja värisommitelmista. Arkkitehtuurin lisäksi myös elokuva kiinnosti Légeriä. Se oli samalla tavalla suurten ihmismassojen taidetta - mutta ennen kaikkea hän tutki elokuvan estetiikkaa ja liikekieltä. 1920-luvulla, jolloin monet muutkin taiteilijat puuhasivat elokuvan parissa, Léger teki Mekaanisen baletin . Sitä esitetään nyt Pompidou-keskuksen näyttelyssä. Mekaaninen baletti on liikkuvan kuvan avulla tehty koreografia esineille. Portaita ylös nouseva lihava nainen taakkoineen on yhtäläinen iloittelun aihe kuin kukon muljahtelevat silmät, kirjoituskoneen näppäimistö tai Kiki de Montparnassen kasvot. Monumentaalinen sirkusparaati Monumentaalimaalaus oli Légerille kuitenkin pääasia. Hän kehitteli näitä suurisuuntaisia ideoitaan vuosikymmeniä, 1910-luvulta 1950-luvulle, ja taiteellinen testamentti tiivistyy etenkin myöhäisiin rakennusmies- ja sirkusaiheisiin. Näyttely päättyy 1950-luvun alussa maalattuihin muunnelmiin Rakentajista , ja sen kohokohta on Suuri paraati (1954). Paraatissa istuvat Légerin lapsesta asti rakastamat sirkushahmot vankkureissaan, mustavalkoisina ja selkeäpiirteisinä. Harmaata pohjaa lakaisee muutama värisuihku. Punainen, sininen, keltainen ja oranssi kiinnittävät huomion aiheeseen, mutta ennen kaikkea valokiilassa on monumentaalinen abstrakti sommittelu. Siinä kiteytyy myös koko Fernand Légerin elämänasenne, lähes lapsenomaisen hellä suhde elämään, kaikkea uhmaava optimismi. Naiivia iloa ei pilaa sekään, mitä me, postmodernin asenteen vahvasti läpäisemät vuosisadan lopun ihmiset tiedämme. 1900-luvun uusi uljas teknologia ei ole tuonut maan päälle paratiisia, josta Léger niin innokkaasti haaveili. Hänen töistään voimme silti nauttia. Lähteitä: Fernand Léger. Näyttelyluettelo, Petit journal de l'exposition, Le Magazine du Centre. Centre Georges Pompidou 1997. "Fernand Légerin työ syntyy elämästä". Dora Vallier: Taiteen sisäkuvia. Suomen taiteilijaseura 1984. Suomennos Kimmo Pasanen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    7. 7

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    8. 8

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    9. 9

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    10. 10

      Jalankulkijoita varoitetaan liukkaasta kelistä – lumisade huonontaa ajokeliä Pohjois-Suomessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää