Kulttuuri    |   VIERASKYNÄ

Pohjoinen ulottuvuus 1900 vuotta sitten

Tilaajille

Tänä vuonna emme muista vain Topeliusta ja Ehrensvärdiä, Aaltoa ja keisarinna Sissiä, Westfalenin rauhaa, Napoleonin Egyptin retkeä ja Israelin perustamista ja monia muita vuoden 1998 päivänsankareita vaan myös - Tacitusta. Presidentti Lennart Meri sai aikaan iltapäiväseminaarin muinaishistorian ja arkeologian sanomasta ja historiallisen karttanäyttelyn Tallinnaan ja sen, että myös Suomen presidentti yhtyi Tacituksen kunnioittamiseen.

Sillä Publicus Cornelius Tacitus , roomalainen historioitsija, mainitsee vuonna 98 jKr ilmestyneessä Germaniassaan ensimmäisen kerran aesthit ja finnit . Ja vaikka Tacituksen finnit ovatkin lappalaisia ja aesthi -käsite onkin kahdessatuhannessa (anteeksi, tuhannessayhdeksässäsadassa) vuodessa aika lailla muuttunut, nykyisten Est- ja Finlandien (tai Estonian ja Finlandian) on syytä kiitellä Tacitusta astumisestaan kirjoitetun eurooppalaisen kulttuurin piiriin. Useimpien muiden Euroopan maiden nimiin ei sisälly tällaista vanhaa sanomaa.

Kun kirjapainotaito ja antiikinharrastus 1400-luvulla keksittiin, Germaniasta oli olemassa vain yksi, Hersfeldin luostarissa säilynyt käsikirjoitus. Se tuotiin Roomaan 1455, kertoo Tuomo Pekkanen latinalais-suomalaisen Germania -edition johdannossaan (1976), ja hävisi siellä. Mutta siitä oli kuitenkin heti kirjoitettu useita kopioita, joiden pohjalta teos painettiin 1470; ensimmäinen kriittinen editio ilmestyi 1519.

Pekkanen muistuttaa kirjan valtavasta merkityksestä saksalaiselle kansallistunnolle aina siihen saakka, kun siitä viime maailmansodan aikana otettiin erikoispainos Wehrmachtin käyttöön.

Mutta meillä on syytä korostaa Germaniaa myös Olaus Magnuksen suuren Pohjoismaiden kuvauksen todennäköisenä inspiraattorina - ja sittemmin koko herderiläisen saksalais-suomalaisen kansa-ajattelun olennaisena taustateoksena.

SUOMEKSIKIN Germania on käännetty peräti neljä kertaa, ensimmäisen kerran sen julkaisi silloinen Oulun roomalaisen kirjallisuuden lehtori Oskar Blomstedt niin varhain kuin 1865, sitten yliopistonapulainen K. J. Hidén 1904, professori Edwin Linkomies 1952 ja vihdoin professori Tuomo Pekkanen 1976.

Kun itse kuuntelin 1958 yleisen historian professorin Arvi Korhosen luentoja Saksan valtiojärjestyksen historiasta, hän tietenkin aloitti Germaniasta mutta varoitti pitämästä Linkomiehen käännöstä "jumalansanana".

Monet kohdat ovatkin ongelmallisia ja vaikeasti käännettäviä (siitä muistuttavat kaikki kääntäjät). Ja lisäksi tulevat tyylitekijät. Tuntuu siltä, että Pekkasen käännös olisi luotettavin ja uskottavin, ja hän tarjoaa siis myös latinalaisen alkutekstin, mutta Linkomiehellä on häneen nähden paikoitellen tyylillistä etumatkaa.

Korhonen pohti luennoillaan klassillista kysymystä siitä, kumpi on alkuperäisempää, maan yksityis- vai yhteisomistus: vaikka germaanien sotatapojen kuvauksen yhteydessä mainitaankin ettei germaaneilla ollut yksityispeltoja, "sotakommunismi ei todista alkujärjestelmästä", Korhonen opetti.

GERMANIA alkaa samalla tapaa kuin Cäsarin Gallian sodan neljäs kirja: Germania omnis (kuten Gallia omnis ), minkä niin Blomstedt kuin Pekkanenkin kääntävät "Germania kokonaisuudessaan". Ja Tacitus jatkaa arvellen, että germaanit ovat maassaan "alkuasukkaita" ("kotisynnykkäinä", "alkuväestöä"). Vaikka jotkut laivat purjehtivatkin Välimereltä "tuolle Germanian takaiselle äärettömälle - merelle" (Itämerelle ja Pohjan- sekä Norjanmerelle), "jossa maisemat ovat rumat, ilmanala kolkko, viljelykset ja näköalat alakuloiset", niin kukapa sinne muuten muuttaisi "ainakaan Aasiasta, Afrikasta tai Italiasta, paitsi siinä tapauksessa, että se oli hänen isänmaansa?" Mutta kuitenkin hän toisaalla, ja aivan oikein, arvelee Cäsarin mukaan, että gallit eli keltit ovat aikaisemmin asuttaneet laajempaa aluetta kuin roomalaisaikana.

Germanian kirjoittamisen vaikutteita ja suhdetta Tacituksen kokonaistuotantoon on pohdittu laajasti, mutta kun Tacituksen suurista historiateoksista enin osa on kadonnut, emme voi saada asiaan täydellistä vastausta. Lienee kuitenkin aihetta muistuttaa parista Tacituksen osapuilleen samanaikaisesta muusta teoksesta Germanian yleissävyn ja hengen selittäjinä.

Tacitus kuvaa nimittäin germaaniheimoja asiallisen myönteisesti. Kyseessä ei ole ainakaan kokonaan roomalaisen sotaväen ja hallinnon käyttöön tehty käsikirja valtakunnan ulkopuolella mutta kuitenkin lähellä olevasta laajasta maasta, joka ehkä joskus liitettäisiin tai liittyisi Rooman imperiumiin tai sulautuisi siihen. Germania nostaa esiin vapaiden germaaniheimojen yhteiskunnallisia oloja ja moraalisia vakaumuksia.

Eräällä tavalla Tacitus on Rousseaun ja Herderin edeltäjä kun hän näkee "primitiivisen" maailman puhtaampana ja moraalisempana kuin "kehittyneemmän" kulttuurimuodon, turmeltuneen, falskin ja korruptoituneen, dekadentin oman yhteiskuntansa.

Tacitukselle Germania ei siis ole barbaarinen siinä mielessä, että hän halveksisi sitä tai ikään kuin nautiskellen kuvaisi metsäheimojen yksinkertaisuuden alkeellisia puolia. Siksi Germania tulisi käsittääksemme asettaa Tacituksen samanaikaisten Julius Agricolan elämäkerran ja toisen, puhetaitoa (tai sen rappiota) käsittelevän teoksen yhteyteen.

Niiden tarkoituksena oli yhtäältä esittää malli- ja opetustarkoituksessa esikuvallisen kansalaisen ja virkamiehen elämä ja toisaalta osoittaa, ettei oikeaa kansalaisretoriikkaa, poliittista puhetaitoa, voinut olla yksinvallan vallitessa. Puhetaito oli sidoksissa republikaaniseen valtiomuotoon, Rooman "tasavaltaan", niin kuin suomeksi hieman harhaanjohtavasti sanotaan - kyseessä oli toki ensi sijassa aristokraattinen eikä demokraattinen valtiomuoto.

Germaaniheimoille oli ominaista maanviljelys, karjavarallisuus ja sotakuntoisuus.

Ne eivät olleet itäisiä ratsastajakansoja, ja sarmaateista ja daakeista (eli nykyisittäin itäslaaveista ja romanialaisista) heitä erottivat "molemminpuolinen pelko tai vuoristot".

TACITUS LIENEE siinä oikeassa, että yleisnimi Germania oli uusi. Kyseessä oli näiden monien heimojen näkeminen yhtenä ryhmänä Roomasta katsoessa. Siniset silmät, punertavat hiukset ja kookas ruumis olivat luonteenomaisia, "janoa ja hellettä he eivät siedä lainkaan", ja maa on metsäistä ja soista.

Itämeren länsirannalla asuivat svionit (svealaiset), itärannalla eestit (itämerensuomalaiset ja baltit); näihin liittyivät veneetit, jotka olivat saaneet vaikutteita ratsastavilta sarmaateilta mutta olivat kuitenkin talonrakentajina tavoiltaan pikemminkin germaaneja. Tacitus jatkaa tästä suoraan fenneihin, siis lappalaisiin, jotka ovat "ihmeen villejä, viheliäisen köyhiä".

Suomalaiseen henkiseen itsekidutukseen on kauan kuulunut siteerailla loppumietettä näistä fenneistä: "Turvassa ihmisiltä ja turvassa jumalilta he ovat saavuttaneet vaikeimman päämäärän, sen, ettei heidän ole tarvis edes mitään pelätä." Suomalaiset ja virolaiset voivat laskea polveutuvansa Tacituksen aestheistä ja venetheistä tai sitoneista, joita hallitsi nainen; pari tuhatta vuotta sitten ei ollut eroa suomalaisten ja virolaisten välillä. Tacituksen korvaan heidän kielensä muistutti britanniaa eli kelttiä.

Germania on ainutlaatuinen, millään muulla kansaryhmällä ei ole yhtä vanhaa, tarkkaa ja oikeaa kuvausta muinaisuudestaan. Siinä valtavan suuressa kreikkalais-roomalaisen kirjallisuuden osassa, joka ei säilynyt 1400- ja 1500-luvulle saakka, on saattanut olla paljon muutakin maantieteellis-etnografisesti ja hallinnollis-strategisesti merkittävää aineistoa. Germania on suppeasanainen ja varmaan monin paikoin väärin yleistävä, mutta moderni arkeologia ja muu tutkimus tukee hyvin suurta osaa sen tiedoista. Sitä kannattaa kyllä juhlia meilläkin.

PRESIDENTTI MERI on merkittävässä Hopeanvalkea -kirjassaan (suom. 1983) nostanut esiin kaiken sen muunkin, mitä vanhin kirjallisuus mainitsee pohjanperistä, ja sitonut sillä tavoin Tacituksen muiden kirjailijoiden teosten hajamainintoihin. On luonnollista, että juuri hän haluaa muistaa Germaniaa .

Mutta historia on käyttötiedettä: muistamme menneisyydestä sen mikä on aktuaalista nykyhetkessä. Välimeren maailman ja Itämeren maailman yhteys on aikamme suuria haasteita. Suomella on unionin jäsenenä jo nyt ja Virolla pian velvollisuus ottaa kantaa moniin Välimeren alueenkin kysymyksiin, ja Välimeren unionimailla taas on oltava mielipide "pohjoisen ulottuvuuden" asioista. Mutta tunnemme toisiamme perin huonosti!

Tässä tulee presidentti Ahtisaari panoksellaan mukaan kuvaan: Bosnian missio on tehnyt hänestä Välimeren alueen polttavimpiin kuuluvan Balkanin omgelmakentän tuntijan.

Meidän pitää siis oppia tuntemaan Välimeren maailmaa täältä silakkameremme perspektiivistä käsin, niin kuin roomalaiset opiskelivat pohjoista ulottuvuutta jo tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten.

Eikä muustakaan maailmasta enää sovi sanoa niin kuin Tacitus kuuluisissa loppusanoissaan: Cetera iam fabulosa , "muu jo on sadun-omaista, niin kuin että Hellusilaisilla ja Oxionilla olisivat ihmisten päät ja kasvot, mutta petojen ruumiit ja raajat, jonka asian minä heitän sikseen, koska se on vahvistusta vailla" (kuten sen Blomstedt-vainaja jo 1860-luvulla käänsi).

MATTI KLINGE

Kirjoittaja on historian professori Helsingin yliopistossa. Hän alusti maanantaina Tartossa ja torstaina Tallinnassa järjestetyssä Tacitus-seminaarissa, jonka Suomen Viron instituutti oli järjestänyt.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Edis Tatli johtaa EM-ottelua Francesco Pateraa vastaan – HS seuraa

    5. 5

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    6. 6

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    7. 7

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    8. 8

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    9. 9

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    10. 10

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    5. 5

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    10. 10

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää