Kulttuuri    |   KIRJAT

Via dolorosa neuvostojen maassa

Yhtä vaikeaa oli elämä, meni itärajan yli pakon edessä tai vapaaehtoisesti

Tilaajille

Vuonna 1918 häviölle jääneistä punaisista pakeni kymmenisen tuhatta Suomesta Pietariin. Heidän joukossaan olivat myös opettaja-kansanedustaja Voitto Eloranta, hänen vaimonsa kirjailija Elvira Willman-Eloranta ja kaksi heidän lapsistaan.

Poika vallankumouksen jaloissa on perheen pojan Voitto I. Elorannan (s. 1907) silminnäkijäkuvaus sekasortoiselta Neuvosto-Venäjältä 1918-1920. Vaikka se on myöhemmin kirjoitettu, hän on kyennyt hyvin tavoittamaan lapsuutensa ajatusratoja ja tunnelmia. Se on harvinainen taito. Usko sankari-isän selviytymiseen, ero ja huoli äidistä, ensirakastuminen, katulapseksi suistuvan toivottomuus - kaikki ne välittyvät vaikuttavasti.

On keveämpiäkin tuokioita. Lastenkodissa opettaja pänttää henkilökunnalle leninismiä, mutta kannakselainen renkimies ei pysy mukana: "Mikhää se roleatuurin tihtatuur onkaa?" Apuopettajana Voitto selvittää käsitettä omin sanoin ja renki älyää: "Kyl mie ymmärrän nyt. Uuvvet herrat vanhoje tilal." Kirjan alun

lyhyet kuvat autonomian ajan helsinkiläisestä intellektuellikodista ovat mainioita. Sorbonnessa loppututkinnon suorittanut Elvira-äiti tunsi kulttuuriväkeä laajalti, kotiin pistäytyi useinkin Eino Leino "hiprakassa" kinaamaan, Maksim Gorkia käytiin tervehtimässä Grankulla Sanatoriossa.

Perheen henki oli kosmopoliittinen. Myöhemmin Gorki auttoi heitä Venäjällä, toisin kuin Suomen-aikaiset aateveljet.

Teos vaatisi täydentävän kommentaariosan. Ellei lukija tunne punapakolaisten ja Venäjällä luodun Skp:n historiaa, monet rikastuttavat detaljit valuvat osin hukkaan. Sellaisia ovat mm. isä-Elorannan johtajuus Skp:n oppositiossa - mutta väärä kuolemantuomio "Kuusisen klubin" murhista -, Rahjan veljesten toimet tai punapäälliköiden 1918 mukaansa kaappaamat Suomen Pankin kultavarat.

Lopulta Elorantojen kävi rajan takana kolkosti: tytär menehtyi kulkutautiin, isä ammuttiin, äiti päätyi vankileirille. Voitto-poika säästyi paettuaan Suomeen 1920. Täällä ei ollut helppoa, mutta kielitaitoisena ja lahjakkaana hän menestyi. Jatkosodassa Voitto I. Eloranta oli päämajan radiopataljoonassa ja kaukopartiossa sekä koulutti neuvostovankeja tiedustelijoiksi.

Kalle Ranta

(s. 1919) muutti sukulaisten matkassa Kanadasta Neuvostoliittoon 1932. Kreml houkutteli Edvard Gyllingin johtamaan Itä-Karjalaan USA:n ja Kanadan suomalaisia, joita jäikin haaviin kuutisentuhatta. Heidän aatteensa ja moraalinsa oli "fantastisen korkealla", ja mukana vietiin runsaasti työvälineitä ja omaisuutta. Suurin osa luovutti passinsakin pois.

Pian eldorado paljastui ansaksi. Alkoi isoksi vihaksi ristitty suomalaisten "nationalistien" ja "fascistien" hillitön vaino, eikä pois enää päässyt.

Tästä kumpuaa Kalle Rannan muistelmien Arpi korvassa ja sydämessä pohjimmainen traagisuus, joka on varjostanut hänen koko elämäänsä.

Nuoruutensa ansiosta Ranta pysyi hengissä, mutta hänen setänsä ja kaksi vanhempaa veljeään neuvostovalta "palkitsi luodilla takaraivoon". Siirtolaisena Ranta on kokenut paljon syrjintää ja takaiskuja, samalla kuitenkin "menestyksellistä ja antoisaa etenemistä ruosteisessa valesosialistisessa uraputkessa", mikä vaati Nkp:n jäsenyyden.

Talvisodassa Ranta

toimi Terijoen armeijan syyttäjänvirastossa. Luutnantin asepuku oli tuoretta sotasaalista Puolan armeijalta, työ pääosin hyvinpalkattua oleilua. Taisteluihin ei osallistuttu, kun terijokelaisia säästettiin paraatiin Helsingissä. Ranta ei epäile etteikö tavoitteena ollut sosialistinen Suomi, mutta sen esti suomalaisten "raivokas vastarinta".

Enimmän ajan jatkosotaa Ranta oli propagandistina "Lehénin putiikissa" Karjalan rintamalla. Päähahmossa, everstiluutnantti Tuure Lehénissä hän ei nähnyt "hitustakaan sotilaallisuutta liian isosta sotamiehen manttelista alkaen", mutta työasioissa tämä oli ankarahko.

Ranta vaikenee osaston valonaroista toimista, mm. tutkimuksen osoittamasta sotavankien värväyksestä. Sen hän korvaa ad hoc -tyyppisellä jutulla kapteeni Sulo Tuorilasta, joka oli kesällä 1944 ollut etulinjassa puhuttamassa suomalaisvankeja "tehtävänään taivuttaa heidät palaamaan takaisin joukkoosastoonsa hakemaan kavereitaan"! Uskokoon ken haluaa.

Suomessa yhteysupseerina

ja tulkkina 1944-49 ollut Ranta ihastui historialliseen kotimaahansa. Ja ystävystyminen inhimillisen kapitalistirouvan kanssa löi hänen kommunismiinsa "ensimmäisen oleellisen repeämän". Hän alkoi hitaasti lähestyä Suomea ja suomalaisuuttaan.

Ankaraa virkatointa kevensivät sattumukset. Raitiovaunussa turkulaisneidot - luullen Rantaa ummikoksi - pohtivat, että "olisi jännää tutustua noihin venäläisiin upseereihin ja millaisiahan ne olisivat sängyssä." Sotilaan ilme pysyi vakavana.

Upseerinura katkesi 1949, kun Kreml kiristi taas otettaan ei-venäläisistä "rikkaruohoista". Ranta siirtyi lehti- ja tv-mieheksi Petroskoihin, jossa hän eläköityi kulttuurilehti Punalipun päätoimittajan paikalta 1989. Ranta muutti suomalaissyntyisen Irma-vaimonsa kanssa Suomeen 1992.

"Piti osata luovia", Ranta toteaa. Siinä kiteytyy olennainen hänen pitkästä kaudestaan armottoman sensuurin alla. Ranta kertoo mm. latojasta jolta lipsahti lehteen sana "Leningad" (Leninkäärme), mistä seurasi 10 vuotta pakkotyötä.

Kirjassa on liikaa väkeä, kun kaikki serkunserkut taustoineen täytyy esitellä. Jotkut henkilökuvat pistävät silmään, kuten kehut "mukavalle miehelle" Aleksandr Šelepinille, josta tutkimuksessa voi lukea kovin erisuuntaista tekstiä. Liekö yllätys, että Suomen-käynnillään 1973 tämä KGB:n ex-päällikkö kohotti maljansa Suopolle.

Rannalta irtoaa hyvä arvosana myös inkeriläiselle Juho Pakkaselle, joka oli mm. Ždanovin neuvonantaja ja yya-neuvottelujen tulkki. Ranta ei mainitse, että Pakkanen myös värväsi suomalaisia tiedustelijoiksi ensin sodan aikana ja sitten 40-luvun lopulla lähetystösihteerinä Helsingissä. Suomesta hän joutui pois käryttyään yöretkistään Kekkosen kanssa.

Tulkki ja kääntäjä

Rannan muistelmissa yllättää eniten se, että kirjan rasittavimpia piirteitä ovat sen kieli ja tyyli. Erittäin raskaat ja koukeroiset lauseet ovat perua pahan luokan sovjetismista, paikoin tuntuu kuin lukisi 60-luvun Neuvosto-Karjala -lehteä. 60 vuoden kielikylpy on tehonnut Rantaankin.

Kalle Rannan perestroika- ja glasnost-haikailut ovat joutavia. Muistelmien ansio onkin toinen: tietyn selvän kaaren esittäminen 30-luvun alusta yli puolen vuosisadan päähän.

Veli-Pekka Leppänen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Valtiolla on käsissään huumekaupasta peräisin olevia bitcoineja miljoonien eurojen edestä – Valtiokonttori päättää tammikuussa, miten se suhtautuu kyseenalaiseen valuuttaan

    7. 7

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    8. 8

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    9. 9

      Pitkittynyt stressi syö parisuhdetta, kun kotona ei osata tehdä enää muuta kuin riidellä – Onneksi tulehtunutta tilannetta voi hoitaa

    10. 10

      "Häirintää on todella runsain mitoin", sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja – Nyt kymmenen eri alojen vaikuttajaa kertoo, miten he aikovat puuttua seksuaaliseen häirintään

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää