Kulttuuri    |   KIRJAT

Sotainvalidit hankkivat arvostusta omatoimisuudellaan

60-vuotisteos tutkii invalideja tilastojen valossa

Tilaajille

Viime sodissa sai pysyvän vamman noin 94000 pääosin nuorta miestä. Se oli huomattava suonenisku pienelle kansalle etenkin, kun kaatuneitakin oli lähes 90000. Suomi tarvitsi vammautuneiden työpanosta, ja niin enemmistö palasi nopeasti töihin - päättäjien kaukonäköisyyden ja sotainvalidien omatoimisuuden ansiosta.

Sotainvalidien Veljesliitto täytti elokuussa 60 vuotta. Markku Honkasalon tuore teos kuvaa yksityiskohtaisesti jäsenistön vaiheet. Kannattaa muistaa, että marginaaliryhmien kohtelu paljastaa aina, mitä ajan ihmiskuvassa pidetään arvokkaana ja tärkeänä.

Elämä sotainvalidina

alkoi haavoittumisesta. Sitä seurasi usein tuskainen matka joukkosidontapaikan kautta kenttäsairaalaan ja edelleen sotasairaalaan.

Toipuminen palautti vähitellen uskon elämään. Oma veljesliitto ja yleinen mielipide kannustivat palaamaan työelämään, ja tukena olivat mm. lyhyet ammattikurssit ja apu työpaikan hankinnassa.

Invalidien enemmistö perusti perheen, mikä normalisoi elämää. Kun hyvinvointi lisääntyi 1960-luvulla, vammautuneet pääsivät osallisiksi uusista palveluista. Vammat alkoivat kuitenkin iän karttuessa yhä enemmän haitata. Heikko terveys puolestaan pienensi ansioita. Osa sotainvalideista joutuikin jäämään ennen aikojaan eläkkeelle.

Ikääntyvälle sotainvalidipariskunnalle alkoi 1980-luvulla tulla selviytymisvaikeuksia, miestä tukenut vaimo kun oli itsekin jo avun tarpeessa. Kun heidän asuntojaan siksi kohennettiin, valtaosa vammaisista saattoi viettää viime vuotensa omassa kodissa. Sotainvalidien sairaskodit taas tarjosivat hoidon vaikeasti vammautuneille.

Invalidit ovat näihin päiviin saakka jaksaneet huolehtia järjestöstään, mutta jatkossa tarvitaan nuorempien apua. Sotainvalidien keski-ikä on nyt 80 vuotta. Huoltoa ja järjestötyötä - jos kohta supistuvaa - tarvitaan yhä.

Vammautuneet

järjestäytyivät Sotainvalidien Veljesliitoksi jo elokuussa 1940 Jyväskylässä. Helsingissä oli jo perustettu talvisodan aseveljistä huolehtimaan Suomen Aseveljien Liitto. Kummankin kunniapuheenjohtaja Mannerheim piti tärkeänä, että sekä talvisodan sotainvalideilla että veteraaneilla oli oma yhtenäinen yhdistyksensä.

Välirauhansopimus pani syksyllä 1944 järjestökentän uusiksi. Suomi määrättiin siinä lakkauttamaan hitleriläiset, fasistiset ja Neuvostoliiton vastaista propagandaa harjoittavat järjestöt.

Aseveliliitto teki tammikuussa 1945 seuraa Suojeluskunnalle ja Lotta Svärdille. Uusia veteraanijärjestöjä jouduttiin odottamaan kymmenisen vuotta.

Myös Sotainvalidien Veljesliitto löytyi eräiden lakkautuslistalta, vaikka se harjoitti vain puolueetonta huoltotyötä. Se sai jatkaa, mutta sen tehtävät lisääntyivät.

Liitto on säilyttänyt toimintakykynsä läpi kuuden vuosikymmenen uudistamalla viisaasti rakenteitaan. Se ei keskittynyt vain valvomaan etujaan vaan osallistui myös jäsenistönsä huolto- ja kuntoutustyöhön.

Yhteiskunta ei

joutunut Suomessa elättämään sotavammaisiaan. Näin he kevensivät jälleenrakennuksen vuosina merkittävästi valtiovallan taakkaa ja ottivat veronmaksajina osaa hyvinvointivaltion rakennustyöhön ja sosiaalimenojen rahoitukseen.

Paluutietä tasoitti 1941 perustettu Invalidisäätiö. Sen Ruskeasuon huoltolaitos valmistui 1943 käsittäen ortopedisen sairaalan, ammattikoulun, asuntolan ja ammatinvalinnanohjaustoimiston ja myös tilat proteesipajaa ja majataloa varten. Sitä ei turhaan kutsuttukaan "täydelliseksi kuntoutuslaitokseksi".

Vaikka kunnioittikin invalidien menetyksiä, valtiovalta suhtautui heihin pitkin matkaa nuivasti. Kun lakisääteinen järjestelmä muuttui jatkuvasti, yksityisten lakien yhteensovitus osoittautui työlääksi ja lisäsi byrokratiaa. Mitä vaikeammat vammat invalidilla oli, sitä epäedullisemmin saattoi yksityinen uudistus pahimmassa tapauksessa kohdella häntä. Siinä jos missä tarvittiin valpasta edunvalvontaa.

Liiton johdon kuningasajatus oli pitää jäsenistöön kohdistuva huolto kaiken muun huoltotoiminnan ulkopuolella. Ankara taistelu kyseisestä periaatteesta osoittautui lopulta oikeaksi valinnaksi.

Sotainvalidit saattoivat oikeutetusti vedota asiassaan julkiseen valtaan, koska he samaan aikaan antoivat näyttöjä aktiivisuudesta mm. keräyksillään ja sairaskotiverkollaan. Monet aloitteista ovat koituneet koko yhteiskunnan parhaaksi.

Uusi teos

tarkastelee suomalaista sotainvalidia ja hänen vaiheitaan nimenomaan tilastojen valossa. Honkasalon tutkimuksen rungon muodostaa Valtiokonttorin sotilasvamma- ja veteraaniyksikön arkistossa tehty otanta , jossa on käyty läpi 4300 henkilökansiota. Niistä on kelpuutettu tutkimukseen anonyymisti 1856 sotainvalidia.

Lukija olisi saanut tilastoaineksesta enemmän irti, jos tekijä olisi johdonmukaisesti selostanut käyttämänsä vaikeaselkoiset termit. Kun runsaalla viidelläsadalla tekstisivulla on runsaat neljäsataa otsikkoa, teos muodostuu paikka paikoin enemmän haku- kuin lukuteokseksi. Se heikentää luettavuutta. Mutta virheitä löytyy vähän.

Keijo K. Kulha

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Edis Tatli johtaa EM-ottelua Francesco Pateraa vastaan – HS seuraa

    5. 5

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    6. 6

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    7. 7

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    8. 8

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    9. 9

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    10. 10

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    5. 5

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    10. 10

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää