Onko musiikki salista kiinni? - Kulttuuri | HS.fi

Onko musiikki salista kiinni?

Esa-Pekka Salonen pitää Finlandia-talon ja Sibeliustalon laadullista eroa "järkyttävänä"

7.5.2001 3:00

LAHTI/HELSINKI. "Ero on järkyttävä", kapellimestari Esa-Pekka Salonen sanoo.

Hän johti perjantaina Radion sinfoniaorkesteria Helsingissä Finlandia-talossa. Sama ohjelmisto toistettiin päivää myöhemmin Lahden Sibeliustalossa. "Lahteen on saatu erittäin hyvä konserttisali. Ero Finlandia-taloon oli kuin kaksiulotteisessa ja kolmiulotteisessa maailmassa, tai kuin mustavalko- ja väritelevisiossa. Vasta Lahdessa Debussyn La Merin sointiin saatiin etuala ja tausta. Soinnillisen intensiteetin ero oli merkittävä." Salosen mukaan soittajat turhautuvat Finlandia-talossa. "Ensimmäinen ääni on vieraileville solisteille aina järkytys. Omaa soittoa ei oikein kuule, ja sitten joutuu pusertamaan ylimääräistä. Tämän vuoksi [pianisti Aleksandr] Toradze teloi aikanaan kätensä Finlandia-talossa." Lahden Sibeliustalo on Salosen mukaan parhaita Russell Johnsonin suunnittelemia saleja. "Muissa Johnsonin saleissa keskialue usein korostuu, soundi on kuin ruskea aamupuuro. Mielestäni Lahden Sibeliustalo on parempi kuin Johnsonin suunnittelemat salit Birminghamissa ja Dallasissa. Sibeliustalo on varmaankin nyt Suomen paras konserttisali, selkeästi esimerkiksi Tampere-taloa parempi." Salonen pitää salin dramaturgiaa dynaamisena ja jännittävänä. "Orkesteri ja kapellimestarin koroke ovat varsin keskellä salia, joten yleisö ja orkesteri kokevat musiikin yhdessä. Monissa taloissa orkesteri on siellä jossakin, kaukana yleisöstä." Lahden Sibeliustalon akustiikkaa voi säädellä varsin paljon avaamalla akustisia ovia tai sulkemalla verhoja. Salonen käytti kaikuisampia säätöjä kuin esimerkiksi Lahden kaupunginorkesteri. Lahden orkesterin intendentti Tuomas Kinberg ei kuitenkaan usko oman orkesterin muuttavan säätöjään. Lahtelaiset pitävät äärimmäisestä selkeydestä ainakin normaaliohjelmistossaan. "Olen viime aikoina johtanut ihan tarpeeksi kuivissa saleissa, kuten Finlandia-talossa, Los Angelesin Dorothy Chandler -paviljongissa ja Lontoon Royal Festival Hallissa! Ajattelin, että antaa nyt tulla sitä ääntä, kun se on mahdollista ", Salonen perustelee. Salosen mukaan klassinen musiikki on menettänyt asemiaan rockille muun muassa siksi, että nykysaleissa se soi niin hiljaa. "Olen tutkinut sellaisten salien pienoismalleja, joissa esimerkiksi Mozartin sinfonioita kantaesitettiin. Salit ovat olleet niin pieniä, että senkin ajan orkesterien soittamana joku Haffner-sinfonian alku on jyrähtänyt kuin Metallica nykyään! Hehtaarihallien rakentaminen sinfoniaorkestereille on vaikuttanut niin, että konserteista ja koko klassisesta musiikista on tullut turhan etäinen kokemus." Kun Saloselta kysyy kolmea mielisalia, Sibeliustalo ei sentään nouse vielä siihen kastiin. Hänen vastauksensa on Amsterdamin Concertgebouw, Bostonin sinfoniaorkesterin kotisali ja Pietarin Filharmonia. "Myös Berliinin Philharmonie ja Sapporon sali ovat erinomaisia", hän lisää. Eikö Concertgebouw ole kuitenkin varsin yksipuolinen sali? Muhkean soinnin vuoksi esimerkiksi Mozart ei oikein kuulosta itseltään. "No jossain Stravinskyn Sacressa (Kevätuhrissa) ison koneiston pitäminen tarkkana on vaikeaa, mutta Concertgebouw'ssa musiikki on aistinautinto. Se on tärkeintä. Jos sitä ei ole, ei ole mitään." Toivoisiko Salonen joitakin lempisaliensa ominaisuuksia korostuneemmin Sibeliustalon akustiikkaan? "En osaa sanoa näin yhden kerran jälkeen. Akustinen säätövara on niin suuri, että lähinnä tässä on sama ongelma kuin lapsella karkkikaupassa. Tulee mieleen, että jos ruuvaisi säätöjä vielä niin tai noin."

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat