Oliko Kleopatra lyhyt ja lihava? - Kulttuuri | HS.fi

Oliko Kleopatra lyhyt ja lihava?

British Museum esittelee kesänäyttelyssään historian lumoojattaren tuntemattomia puolia

1.8.2001 3:00

LONTOO. Harvaa maailmanhistorian kuuluisaa hallitsijatarta on ympäröinyt sellainen salaperäisyyden ja romantiikan sädekehä kuin Egyptin Kleopatraa , joka eli vähän ennen Kristuksen syntymää.

Tätä arvoituksellisuutta valottaa British Museumissa paraikaa oleva näyttely Egyptin Kleopatra: historiasta myyttiin. Näyttely on sijoitettu museon Suurpihassa olevaan ahtaaseen tilaan, jossa on hetkittäin suuri tungos, mutta vastapainoksi kävijä näkee paljon kaunista ja kiintoisaa. Kleopatrahan on kuuluisa siitä, että hän sai Rooman sisäisten valtataistelujen yhteydessä vietellyksi ensin Julius Caesarin ja sitten Marcus Antoniuksen . Mutta varsin vapaamuotoisen rakkauselämän taustalla oli rautaisempi tarkoitusperä: Egyptin itsenäisyyden turvaaminen Rooman vallan levitessä yhä laajemmalle Välimeren alueella. Kleopatra (n. 69-30 eKr), oli itse asiassa kreikkalaista Ptolemaiosten sukua. Esi-isä Ptolemaios , Aleksanteri Suuren sotapäällikkö, oli saanut lähes kolmesataa vuotta aikaisemmin Egyptin maakunnakseen. Ptolemaiokset suhtautuivat suopeasti egyptiläisten uskontoon ja jumalhahmoihin ja aikaa myöten omivat niitä. Vähitellen he myös julistautuivat jumaliksi, ja koska jumalten ei ollut soveliasta avioitua kuolevaisten kanssa, he menivät naimisiin keskenään. Myös Kleopatra oli naimisissa kahden pikkuveljensä kanssa, mutta puolisot kuolivat nuorina. Historia kertoo runsain esimerkein Kleopatran viehätysvoimasta ja seksikkyydestä, mutta todistusaineisto on niukkaa. Kuinka esimerkiksi maineikas historioitsija Plutarkhos tiesi, että Kleopatran "keskustelussa oli vastustamatonta viehätysvoima . . . hänen äänensä oli suloinen kun hän puhui", kun Plutarkhos itse syntyi 75 vuotta Kleopatran kuoleman jälkeen! Eräiden lähteiden mukaan Kleopatra olisi ollut vain puolentoista metrin pituinen ja jokseenkin pyylevä. Nenä lienee Ptolemaiosten perintönä ollut isohko ja koukkuinen, eikä hampaissakaan liene ollut ylvästelemistä , sillä egyptiläiset sekoittivat vehnää jauhaessaan viljaan hienonnusaineeksi myös hiekkaa, mikä turmeli hampaita. Antiikista on pelastunut muutamia veistoksia, joiden väitetään kuvaavan Kleopatraa, mutta niistä kaikista on nenä lohjennut tai hakattu pois. Ehkä luotettavimmat tietolähteet ovat Kleopatran aikana lyödyt kolikot, joita on British Museumissa esillä, eikä niissä näkyvä hahmo ole juurikaan kaunotar, pikemminkin isonenäinen ja väkäleukainen akkahahmo. Pietarin Eremitaasista lainatussa, hiukan yli metrin korkuisessa mustassa basalttiveistoksessa Kleopatra on kuitenkin kaunotar, joka saisi nyky-ajan langanohuet mannekiinitkin vihreäksi kateudesta vartalonmyötäisessä harsokankaisessa puvussaan. Jokseenkin ilmeettömiä kasvoja ympäröi suurikokoinen perinne-egyptiläinen peruukki. Poikkeuksena aiemmista faaraokuvista tämän Kleopatra-hahmon otsakoristeena on kolme tyyliteltyä kobraa, niin sanottua uraeuskäärmettä. Sellaiset olivat vanhastaan faaraoiden tunnuskuvia, mutta ne olivat esiintyneet vain yksittäin. Kleopatra nähtävästi halusi yhdistää kaikki Egyptin hajanaiset kansanosat yhteen esittämällä nuo symbolit kolminkertaisina. Olihan hän sitä paitsi ensimmäinen Ptolemaios, joka hallitsi myös egyptin kielen. Cleopatra of Egypt: From History to Myth -näyttely British Museumissa 26. 8. saakka. Avoinna joka päivä kello 10.00-17.30. Lisätietoja sähköpostitse, information@ thebritishmuseum.ac.uk ja internet-osoitteesta www.thebritishmuseum.ac.uk

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat